Onko se yleensä muka niin että lapsista kasvaa vanhempiensa 'tapaisia'?

[aliisa]

Kun aina sanotaan että lapsi oppii käytöstapansa vanhemmilta. Usein varmaan näin onkin. Jos vanhemmat ovat kohteliaita niin varmaan lapsistakin kasvaa hyvätapainen.

MUTTA... Olen miettinyt paljon omia vanhempiani. Omaa lapsuuttani.
Meillä kotona ei koskaan puhuttu tykkäämisestä/rakastamisesta tai muistakaan hyvistä tunteista. Lapset ei koskaan olleet vanhemmilleen rakkaita, kultia, muruja tai mitään muitakaan hellittelynimiä ei käytetty. Etunimellä tai lempinimellä ( tyyliin Riitta-Ritu, Pekka-Peska jne. ) kutsuttiin.
Ei kerrottu että rakastetaan tai muuta.

Nyt olen naimisissa ja minulla on kolme lasta joille joka päivä, usein monta kertaa päivässä kerrotaan että rakastetaan. Me halaillaan, me suukotellaan, kutsutaan toisiamme hellittelynimillä jne. Eli jostain syystä olen kuitenkin oppinut käyttäytymään niin vaikka minulla ei missään elämänvaiheessa sellaista mallia ole ollut. Ja minulle tämä on tullut heti luonnostaan, ei ole tuntunut mitenkään vaikealta toimia näin vaan en näe muuta toimintatapaa itselleni sopivaksi ollenkaan.
Samoten minä ja mieheni. Halaillaan, rakastetaan, suukotellaan, kerrotaan että rakastetaan jne. päivittäin lasten nähden. Sitäkään ei meidän lapsuudessa koskaan vanhempieni välillä nähty.

Toinen minkä olen huomannut on se että isäni on ollut ihminen joka puhuu esim. ulkomaalaisista halveksivasti muille. Tyyliin 'venäläiset voisi kaikki pysyä siellä omassa maassaan. Ruotsalaiset ne ei osaa liikenteessä yhtään mitään, oikeita taukkeja ovat" jne. Koskaan ei kuitenkaan tätä 'rasistisuuttaan' näyttänyt jos kohtasi ulkomaalaisia ihmisiä vaan aina käyttäytyi hyvin heitä kohtaan. Enemmänkin oli siis tälläistä puhetta vain.

Veljeni ovat oppineet tämän saman tavan puhua mutta minulle on jäänyt jotenkin sellainen yleinen inho tuollaista käytöstä kohtaan. Nykyään en siis enää edes siedä sitä että esim. mieheni liikenteessä sanoo "saakelin törppö kun ohittelet tuollalailla että muutkin liikkujat ovat vaarassa" tms. vaan heti huomautan etten halua kuulla tuollaista puhetta.

Eli minä huomaan itse ainakin käyttäytyväni eritavalla kuin omat vanhempani.

 

[km]

Mulla sama kokemus.

 

[Miranda83]

aattelen et se on niin että mitkä asiat sä koit lapsena hyväksi itsellesi sä toistat ne,
mutta jos sulla oli huono olla ja sulle tehtiin "pahaa" sä et tule tekemään niitä itse, eli et tee vanhempiesi virheitä, mutta haluat toistaa esim jotain tuttua ja turvallista lapsillesi.

 

[Minni]

aattelen et se on niin että mitkä asiat sä koit lapsena hyväksi itsellesi sä toistat ne,
mutta jos sulla oli huono olla ja sulle tehtiin "pahaa" sä et tule tekemään niitä itse, eli et tee vanhempiesi virheitä, mutta haluat toistaa esim jotain tuttua ja turvallista lapsillesi.

Peesi. Mun miehellä on ollut aivan karmea lapsuus alkoholistivanhempiensa kanssa ja nyt oma poika on ollut kaikki kaikessa. Ei varmasti halua pilata lapsensa lapsuutta ryyppäämällä.

 

[juuh]

Vanhempien käytös ja tavat vaikuttavat tietysti lapseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioita voisi tehdä aikuisena itse toisella tavalla. Ei vanhempien huonoja tapoja tarvitse suoraan apinoida, vaan niistä voi oppia negatiivisen esimerkin kautta.

 

[Tallu -]

Vanhempien käytös ja tavat vaikuttavat tietysti lapseen. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteikö asioita voisi tehdä aikuisena itse toisella tavalla. Ei vanhempien huonoja tapoja tarvitse suoraan apinoida, vaan niistä voi oppia negatiivisen esimerkin kautta.

Näin se on minustakin. Ajatteluun kykenevät yksilöt kehittävät omaa toimintaansa kokemuksensa perusteella paremmaksi.