Onko tälläisiä ihmisiä paljon?

["vieras"]

Kaverin kanssa pitää sopia tapaamiset ainakin viikkoa aikaisemmin, yleensä jopa kahta viikkoa aikaisemmin. Ja kellon aikakin on lyötävä lukkoon milloin heille sopii.

Heillä on lapsi. Ajattelin ennen lapsen maailmaan tuloa, että kyllä se siitä rauhoittuu noi menot kun lapsi tulee, mutta ei, reilu 2v kulunut. Edelleen kauheen kiireistä elämä. Mä en oikeasti jaksa enää kaveerata. Olenko ihan typerä ajatuksieni kanssa kun mua alkaa tympimää aikatauluilla eläminen. Itse en ikinä halua sopia mitään (paitsi tän kaverin kanssa näkemiset on pakko sopia) vaan teen aina fiiliksen mukaan. Ja sit kun olen sellainen, että jos jotain joudun sopimaan niin siitä pidän kiinni, eli en ikinä viitsi peuakaan näkemisiä vain sen takai, että nyt ei huvita tms. Olenko mä outo vai onko hän outo?

 

[Inezz]

voi kauhia jos yhen ihmisen kans pitää sopia millo näkee..sullaki siis heittää elämä häränpyllyä jos kaikki ei elää aikataulonta elämää

 

["vieras"]

voi kauhia jos yhen ihmisen kans pitää sopia millo näkee..sullaki siis heittää elämä häränpyllyä jos kaikki ei elää aikataulonta elämää

Ehkä olen sitten niin boheemi, etten vain halua sopia mitään ennakkoon. Töissä pitää käydä tiettyjen aikojen puitteissa (lääkärit, hammaslääkärit ym pakolliset), mutta muut menot ovat vapaa-aikaani ja ne haluan itse sopveltaa miten haluyan, mikä fiilis on.

 

[Anatolia]

On niitä, mutta mä en tapaa sellaisia enää

Ihan siitä syystä, etten todellakaan voi tietää, pääsenkö kaverin kanssa kahville kolmen viikon päästä tiistaina kello 11.45, enkä jaksa kuunnella rutinaa siitä kun en päässytkään vaikka "lupasin".

 

["Neith"]

siis meinaatko että sen näkemisen pitäis tapahtua extempore tyyliin 30min varoajalla :O
kyllähän se päivän ja ajan sopiminen noin yleensä on ihan normaalia...

 

[karma]

On niitä, mutta mä en tapaa sellaisia enää

Ihan siitä syystä, etten todellakaan voi tietää, pääsenkö kaverin kanssa kahville kolmen viikon päästä tiistaina kello 11.45, enkä jaksa kuunnella rutinaa siitä kun en päässytkään vaikka "lupasin".

Sama täällä.

 

[Keittiönoita]

[QUOTE="Neith";23682814]siis meinaatko että sen näkemisen pitäis tapahtua extempore tyyliin 30min varoajalla :O
kyllähän se päivän ja ajan sopiminen noin yleensä on ihan normaalia...[/QUOTE]
Samoin ajattelen. Tai noh, joskus saatan lähteä lyhyellä varoitusajallakin, jos kysytään. Mutta yleensä en, koska olen yleensä ehtinyt sopia jo jotain muuta. Tai sitten vaan en ole varautunut lähtemään minnekään enkä esim nukkunut edellisenä yönä niin paljoa, että jaksaisin töiden jälkeen lähteä yhtään minnekään.

 

["manta"]

Meillä on myös yhdet samanlaiset tutut, joiden kanssa pitäisi sopia viikkoja etukäteen kyläilyt.
Ovat lähisukulaisia ja asuvat naapuritalossa, mutta emme välitä heidän kalenteristaan varata aikaa heidän tapaamiseen eikä olla tekemisissä paljoakaan.

Meille sopisi paremmin, vaikka jos edellisenä päivänä sovittas kyläilystä tai välillä vaikka samana päivänä. Pidän itse myös ekstempore vieraista ja välillä on itsekin kiva mennä kylään hetken mielijohteesta.
Kavereiden kanssa, joille kyläilyt sopivat lyhyelläkin varoitusajalla ovat niitä kaikkein läheisempiä.
Ja he myös ovat valmiita kaikenlaisiin muunlaisiinkin menoihin mm. kahviloihin tai elokuviin tai syömään, joihin yleensä mennään hetken mielijohteesta. Eikä lapset ole meitä koskaan haitanneet. Ne on joko mukana tai puolisot hoitaa niitä yhdessä kotosalla tms.
Ei elämää kannata aina niin suunnitella etukäteen. Jää vain monet hauskuudet elämättä!

 

["Vieras"]

No mun mielestä taas on törkeää, ettei voida sopia etukäteen. Itse suunnittelen muut menot sitten tapaamisten mukaan. Jos toinen ei halua koskaan sopia etukäteen, tulee itselle tunne että toinen haluaa tavata vain jos ei ole mitään tärkeämpää! En voi käsittää, että tuollainen asia on kaveruuden lopettamisen syy, onpa todellista kaveruutta...

 

["Neith"]

kyllähän sitä joskus tulee sovittua näkeminen jopa saman päivän aikana, mutta noin pääsääntöisesti ihan jo työt, lapsen kotona olot jne aiheuttaa sen että pitää sopia etukäteen näkemiset.. jotta löytyy sopiva päivä ylipäätään..

oletteko kaikki sitten joko kotona tai säännöllisessä päiväduunissa jos onnistuu aina extemporee jutut? ja onko teillä mies sitten myös samaan aikaan töissä/kotona?

 

[Aikatauluttelija]

Inhoan yllätysvieraita, ellei ole sitten ennakkoon puhuttu että "nähdään ensi viikolla jonain päivänä" enkä silloinkaan kyllä toivoisi, että vasta samana päivänä joku ilmoittelee kylään tulostaan! Meillä on perheen omat puuhat ja rutiinit, kolme lastakin joukossa joten mieluiten tapaan kavereita silloin, kun itselle parhaiten sopii ja on parhaiten energiaa myös heidän kanssaan seurustelemiseen ja kun tiedän ennakkoon päivän, jolloin tapaan ihmisiä, osaan siihen myös ajoissa valmistautua (lue=LEVÄTÄ) , tehdä tarjoilujakin yms

 

[Rieputarallaa]

No joo, rajansa tietty kaikella, mutta enemmän mä inhoan sellaisia ihmisiä, jotka haluaa olla niin hiton spontaaneja, ettei mitään voi sopia etukäteen. Annetaan vaan ja ainoastaan virran viedä. Sellainen on melko itsekästä elämää.

 

["vieras"]

Minä sovin kyllä mielelläni etukäteen asioita. Mikä siinä on outoa?

 

[Saraldo]

Mä olen yleensä neljään saakka töissä, arkisin siis. Viikonloput on välillä hyvinkin kortilla, kun on paljon menoja ja paikkoja missä käydä. Arkisin mulle yleensä sopii kaikki muut päivät paitsi se, kun lapsella on harrastus. Kevät on mennyt niin, ettei yhtään vapaata viikonloppua ole ollut. Joten kyllä, mä oikeasti haluan suunnitella ja varata jo hyvissä ajoin treffejä. Ja mun kanssa se ajankohta voi tosiaan venyä, jos se pitää sovittaa viikonlopuksi. Esim. ensi lauantaina meillä on kolme paikkaa käytävänä...

Sitä mä taas en ymmärrä, että hyvä ystäväni, joka asuu tuossa kolmen kilometrin päässä, ei tunnu saavan mitenkään meidän treffejä sopimaan mihinkään. Siis haluaa kyllä nähdä, mutta kaikki on niin kovin hankalaa. Hän on toistaiseksi kotiäitinä, ei siis tarvitse katsoa kuin mun työvuorot. Miehensä on iltaisin kotona, niin minunkin. Mutta jos mä pääsen neljältä, niin kuuden aikaan ei heille voi enää mennä, koska lapsen iltapuuhat alkavat siinä seitsemän kintaalla. Lapsi nukkuu toisessa kerroksessa, toisessa päässä taloa. Yhtenä viikonloppuna ehdotin, että jospa tulisinkin jo aamulla. Juu ei voi aamulla, kun sitten Matti menee jo päiväunille. Ja ilmeisesti heillä ei siis voi olla kun lapsi nukkuu päiväunia. Poika menee kesäkuussa päiväkotiin, se ei varmaan nuku sitten enää ollenkaan päiväunia... Mutta silti hän voi sopia treffit jonnekin muualle niin, että mies hoitaa lasta. No eikö se voi sitten hoitaa sitä silloin kun ystävällä on kotonaan kavereita? Äh, että pitääkin olla välillä hankalaa.

 

["vieras"]

[QUOTE="manta";23682885]Meillä on myös yhdet samanlaiset tutut, joiden kanssa pitäisi sopia viikkoja etukäteen kyläilyt.
Ovat lähisukulaisia ja asuvat naapuritalossa, mutta emme välitä heidän kalenteristaan varata aikaa heidän tapaamiseen eikä olla tekemisissä paljoakaan.

Meille sopisi paremmin, vaikka jos edellisenä päivänä sovittas kyläilystä tai välillä vaikka samana päivänä. Pidän itse myös ekstempore vieraista ja välillä on itsekin kiva mennä kylään hetken mielijohteesta.
Kavereiden kanssa, joille kyläilyt sopivat lyhyelläkin varoitusajalla ovat niitä kaikkein läheisempiä.
Ja he myös ovat valmiita kaikenlaisiin muunlaisiinkin menoihin mm. kahviloihin tai elokuviin tai syömään, joihin yleensä mennään hetken mielijohteesta. Eikä lapset ole meitä koskaan haitanneet. Ne on joko mukana tai puolisot hoitaa niitä yhdessä kotosalla tms.
Ei elämää kannata aina niin suunnitella etukäteen. Jää vain monet hauskuudet elämättä![/QUOTE]

Juuri näin! Näin ajattelen! Kiitos, en siis ole ihan outo

T:ap

 

["vieras"]

kyllä mä tarviin useamman päivän varoitusaikaa, että saan siivottua, järjestettyä tarjottavat ja aikataulutettua vaikka hiusten pesun. Joo, ihan oikeasti hiusten pesun. Mun pitää pestä hiukset joka toinen päivä, ja koska aina on töihin kiire, niin ne pitää föönata - ja sehän tekee pitkille hiuksille nannaa! Tämän vuoksi koitan antaa hiusten "levätä" eli olla joko pesemättä tai föönaamatta tai molempia, jos en ole sopinut mitään menoa tai kyläilyä. ENKÄ näyttäydy misään enkä kenellekään, paitsi omalle perheelle) siinä "lookissa". Se muistuttaa harakanpesää, nääs.

Toinen syy: meillä ei ole kodinhoitohuonetta eli pyykit kuivataan olohuoneessa. En TOD ota vieraita vastaan niin että mun alusvaatteet roikkuu siinä sohvan vierellä... Ja koska meillä on huono ilmanvaihto, mikään ei kuivu alta kolmen päivän. Eli se vierailu vaikuttaa myös siihen, että koska pesen pyykit. (ei-ne ei mahdu makuuhuoneeseen, siellä on sängyn ympärillä n. 60 cm joka suuntaan. tää ON pieni talo.)