Onko tämä masennusta?

[Syysmasennus]

Olen 1-vuotiaan reippaan pojan äiti. Palasin nyt syksyllä takaisin töihin ja laitoin pojan hoitoon. Pojan hoito on sujunut hyvin, mutta nyt pari kuukautta töissä olleena tuntuu siltä, että tämä oli mulle väärä ratkaisu. Työpäivän jälkeen oon kotona koko illan tosi itkuinen, eikä mikään kiinnosta. Työpaikall mun on paha olla, eikä auta vaikka olen yrittänyt jutella siellä niiden kaA, joista luulen pahan oloni johtuvan.

Te muut, jotka ootte palanneet ä- lomalta takaisn töihin; onko teillä samanlaisia tuntemuksia? menikö ne ohi ajan kaa, vai pitikö hakea apua?jos, mistä hait/sait?vaikea syksy edessä, jos pian oloni ei ala helpottaa..

 

[Luultavasti on]

Mutta ole siitä iloinen että tuo arvatenkin aika lievää sellaista. Meinaan jos se olisi edennyt pitkälle, et edes jaksaisi olla huolissasi / välittää itsestäsi. Et kysyisi täältä apua

Ja sinulle voin sanoa että olosi helpottaa aivan varmasti! Mutta siihen tarvitset kyllä varmaankin apua, yksin on vaikea auttaa itseänsä. Mene rohkeasti juttelemaan asiasta vaikka työterveyslääkärille, ja pyydä päästä juttelemaan vaikka jollekkin psykologille, se saattaa auttaa jo paljon. Ja jos tuntuu että sen psykologin kanssa ei synkkaa yms, niin sellaisissa keskusteluissa ei kannata väkisin käydä. Sitten kannattaa vaikka etsiä toinen psykologi jonka kanssa keskustelu on luontevaa ja kemiat kohtaavat. Ja lääkityksestä on uskomaton apu! Eikä lääkkeen käyttöä kannata pelätä / vältellä. Mielialaa helpottavat lääkkeet on ihan yhtä luonnollinen juttu kuin Panadolitkin. Kannattaa ehkä katsella netistä artikkeleita hakusanalla Cipramil, serotoniini, yms. Noista lääkkeistä on valtava apu helpottamaan ahdistusta ja masennusta, ja haittavaikutuksia ei oikeasti juurikaan ole. Olet ihan oma aito itsesi, et mikään pillereillä onnelliseksi pumpattu zombie

Rohkeasti vaan kertomaan asiasta joko työterveyslääkärille tai jollekkin muulle taholle =)