Onko tämä normaalia lapsen käytöstä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mommy -81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

Mommy -81

Vieras
Hän on nyt kohta kolme.
Imetin häntä kuukauden, sitten luisuttiin annos kerrallaan kokonaan korvikkeelle. Lapsi oli ekan kerran yöhoidossa mummilla 5vkon iässä, sen jälkeen noin joka toinen viikko. Puol vuotiaana oli kerran koko viikonlopun.

Lastani on aina kehuttu reippaaksi, ei vierasta uusiakaan ihmisiä ja jää mielellään hoitoon esim. kummitädilleen. Hän on hyvin sosiaalinen ja rohkea. Ei juurikaan jää perääni kyselemään jos katoan näköpiiristä.

Nyt luin noita teidän imetysketjuja, onko mun lapsella jotenkin rikkonainen pikkulapsi aika ollut kun on ollut hoidossa? Onko tuo reippaus vaan oire siitä että olen hoitanut huonosti?

Tiedän että olisin voinut olla parempikin äiti tuolloin, nyt lapsi ei enää ole niin usein hoidossa, mutta on suunnilleen kerran kuussa viikonlopun. En haluaisi ajatella että olen aiheuttanut lapselleni jotain traumoja, vaikka oli ihan tutussa hoidossa mummilla.
Jos jotain vahinkoa on tapahtunut niin miten jatkossa voin välttää vahingoittamasta lisää? Onko nuo nykyiset vierailut sitten enää haitaksi?
 
Tuskinpa reippaus olisi oire siitä, että lapsi on ollu hoidossa pienenä. Onhan hän kuitenkin ilmeisesti ollut tutussa ja tusravllisessa paikassa. Toiset ovat reippaampia kuin toiset. Eikös se ole hyvä, ettei lapsi arastele uusia tilanteita.. (tulkitsin näin viestistäsi). Meilläkin on reipas taapero, joka joutui heti syntymän jälkeen olemaan jonkin aikaa sairaalassa osastolla hoidettavana eikä vanhemmat saaneet olla yötä siellä (mikä on ihan P:stä). En tiedä, onko kenties traumatisoitunut vai ei, mutta todella reipas on ja kohtaa uudet tilanteet avoimesti.
 
no lapsethan on erilaisia. Mutta jos lapsesi ei ole ikinä vierastanut ketään,eikä kaipaa sinua,eikä ole kaivannut n.2vuotiaanakaan niin miettisin kyllä sinuna että onko kiintymytsuhde kehittynyt oikein. nimittäin minä olen käsittänyt että on epänormaalia jos 2vuotias lähtee vieraan ihmisen matkaan iloisena(viestii turvattomasta kiintymyssuhteesta vanhempaansa).
 
no lapsethan on erilaisia. Mutta jos lapsesi ei ole ikinä vierastanut ketään,eikä kaipaa sinua,eikä ole kaivannut n.2vuotiaanakaan niin miettisin kyllä sinuna että onko kiintymytsuhde kehittynyt oikein. nimittäin minä olen käsittänyt että on epänormaalia jos 2vuotias lähtee vieraan ihmisen matkaan iloisena(viestii turvattomasta kiintymyssuhteesta vanhempaansa).

No jaa... Meidän "lapsentahtisesti kasvatettu", 1,5-vuotiaaksi imetetty, paljon kantoliinoissa ja -repuissa kannettu poika oli 2-vuotiaana innoissaan menossa vieraille juttelemaan ja varmasti olisi lähtenyt mukaan jos joku olisi pyytänyt. Väittäisin, että meillä on kiintymyssuhteet hyvinkin kunnossa.
 
No, sähän et oikeastaan kuvaillut lapset käytöstä oikeastaan tuossa tektissäsi millään lailla...
Mutta usein näissä traumakeskusteluissa on unohdettu lapsen tempperamentti ja yksilölliset ominaisuudet kokonaan. Se, mikä jollekin lapselle voi olla esim. voimakas hylkäämisen kokemus ("trauma") ei toisen lapsen mielestä tunnu miltään.
 
Paha sanoa onko lapsi nyt sitten traumatisoitu, mutta paljon hän on kyllä hoidossa ollut :/ Se ei automaatisesti kerro siitä, että nyt lapsi olisi jotenkin "vioittunut", mutta ei se kyllä mikään ideaali tilanne silti ole. Miksi lapsi on niin paljon hoidossa? Se kerran/kk on aika paljon! Mutta jos lapsi päällisin puolin näyttää iloiselta ja onnelliselta, niin en olisi mitenkään kovin huolissani. Aikahan sen näyttää sitten. Minä tiedän kyllä monia ihmisiä jotka ovat lapsena olleet jatkuvasti hoidossa eivätkä ole siitä moksiskaan. Nyt siis aikuisia. Kaikki onnellisesti naimisissa ja lapsellisia, eikä ole tarvetta ollut mihinkään terapioihin minkään asian osalta.
 

Yhteistyössä