Esitin sinulle varsin selvän kysymyksen. Selitä toki, miten se on sanojen laittamista sinun suuhusi?
Toiseksi, sinä käytit perusteluna sitä, että lapsi on jäänyt kahdesti luokalleen (en tosin tiedä mistä tämänkin faktan revit). En minä.
Ennenkuin alat kyseenalaistaa jonkun muun käsityskykyä, niin suosittelisin sinua miettimään verrokkitilanteet sellaisiksi, että ne vastaisivat toisiaan.
Minä en ole tässä ketjussa huomannut, että kyseessä olisi päivittäin toistuva väkivaltainen käyttäytyminen, johon kukaan ei puutu millään tavalla missään vaiheessa. On täysin hysteeristä ja hyödytöntä käsitellä yksittäistä tapahtumaa omien traumojen kautta ja ympätä tarinaan mukaan jotain sellaista, jota ei ole edes tapahtunut.
Tapahtuneesta on kerrottu opettajalle. Opettaja ei ole nähnyt tilannetta. Ilmeisesti ulkoisia vammoja ei ole tullut, koska silloinhan lapsi olisi ohjattu hoitoon. Opettajan vastuulla oli myös muita lapsia. Olisiko heidät pitänyt jättää luokkaan keskenään, jotta jo ohimennyt tilanne voidaan purkaa kahden oppilaan välillä? Vai olisiko tilannetta pitänyt alkaa purkaa kaikkien muiden lasten edessä?
Jos kysyt -Kuka tällaisia korvauksia maksaa? olisi se neutraali tapa kysyä.
Jos kysyt: "MEINAATKO - ja väite perään (eli väität toisen sanovan/ajattelevan näin), se on sanoja laittamista toisen suuhun.
Ap kertoi lapsen jääneen luokalleen.
Entäpä minkälaisen "verrokkitilanteen" Sinä sitten ymmärtäisit? Minkälainen tilanne pakotetusta pahoinpitelystä saisi sinulla heräämään edes jonkinlaisia sympatian, empatien ja oikeustajun tunteita? Käytän muotoa pakotetusta pahoinpitelystä, koska lapsen on pakko sinne kouluun mennä. Olen kohdallasi pahoillani että käytin vertausta jota et ymmärrä. Yritä kuitenkin? Keksi itse sinulle sopiva? Kuvittele jos omaa lastasi hakattais, syyteltäis, tönittäis?
Yksittäinen tapahtuma? Kun muutakin ongelmaa on jo toistuvasti ollut.
Ja todellakin! Yksittäiseenkin pahoinpitelyyn PUUTUTAAN! Vai oikeestiko olet sitä mieltä, että lapsen pitää saada turpiinsa, ja vanhemman vaan todeta lapselle, että äläs ny, se oli vaan yksittäinen kerta. Toisen kerran jälkeenkö sanotaan, että Noh noh, älähän ny, ei sitä päivittäin tapahdu? Mää voin sanoa, että mun lasta ei lyötäisi kertaakaan ettenkö puuttuisi siihen.
Ja edelleenkin, sanojen laittamisesta suuhun; kiitos vaan, minulla ei ole mitään traumoja kiusaamisesta. Sensijaan olen käynyt kouluni koulussa, jossa todellakin puututtiin ongelmiin, ihan heti jo niihin yksittäisiinkin kertoihin! Se ettei ulospäin näy jälkiä ei tarkoita sitä etteikö mitään olisi tapahtunut. Mustelmat näkyvät yleensä vasta seuraavana päivänä, murtumat vain kuvatessa.
Ja kyllä, opettajalla on muitakin lapsia vastuullaan, mutta todellakin muut oppilaat voidaan päästää luokkaan tekemään tehtäviä sillä aikaa kun kiusaamistilannetta selvitetään. Totta kai! Ovathan oppilaat keskenään muutenkin päivän aikana, kuten tapahtumahetkelläkin. Ja tottakai tilannetta voidaan selvittää myös muiden kuullen! Todellakin on aivan oikein, että muutkin näkevät ja kuulevat että kiusaamiseen puututaan. Jokatapauksessa "huomenna" on jo liian myöhäistä.