?
?
Vieras
Mieheni on nippanappa alta kolmekymppinen, itse 25.
Mies tekee uraa ja on hyvässä ammatissa.
Asumme pääkaupunkiseudulla jonne itse muutin lukion jälkeen pitämään välivuotta ja töitä tekemään ja tämä vähän venähti. Mies on tyytyväinen elämäänsä, tälla amistausta eikä haluakaan opiskella enempää kun töitä löytyy ilmankin.
Itse taas haluaisin opiskella tietysti, ei pelkkänä ylioppilaana olo kauan kanna sehän nyt on selvä.
Mies ajattelee että voisin hakea vain mukavia sihteerinhommia, opiskeluhaaveeni ovat hänen mukaansa ok. Mutta pitäisi jäädä opiskelemaan pääkaupunkiseudulle.
Muut yliopistokaupungit ovat poissuljettuja. Eihän siitä mitään tulisi jos pitäisi olla viikot erillään kuulemma.
Eikö tämä ole aika epäreilua? Minulle annetut vaihtoehdot ovat siis kärjistetysti;
-"hae joku kiva sihteeri/toimistohomma"
-"hae opiskelemaan, mutta pääkaupunkiseudulle"
Pitäsikö ihan totta tämä purematta niellä? Toisaalta ymmärrän. Opiskelut toisella paikkakunnalla, se olisi sellainen neljän vuoden paukku, aika pitkä etäsuhde.
Mitä sitä tekis.
Mies tekee uraa ja on hyvässä ammatissa.
Asumme pääkaupunkiseudulla jonne itse muutin lukion jälkeen pitämään välivuotta ja töitä tekemään ja tämä vähän venähti. Mies on tyytyväinen elämäänsä, tälla amistausta eikä haluakaan opiskella enempää kun töitä löytyy ilmankin.
Itse taas haluaisin opiskella tietysti, ei pelkkänä ylioppilaana olo kauan kanna sehän nyt on selvä.
Mies ajattelee että voisin hakea vain mukavia sihteerinhommia, opiskeluhaaveeni ovat hänen mukaansa ok. Mutta pitäisi jäädä opiskelemaan pääkaupunkiseudulle.
Muut yliopistokaupungit ovat poissuljettuja. Eihän siitä mitään tulisi jos pitäisi olla viikot erillään kuulemma.
Eikö tämä ole aika epäreilua? Minulle annetut vaihtoehdot ovat siis kärjistetysti;
-"hae joku kiva sihteeri/toimistohomma"
-"hae opiskelemaan, mutta pääkaupunkiseudulle"
Pitäsikö ihan totta tämä purematta niellä? Toisaalta ymmärrän. Opiskelut toisella paikkakunnalla, se olisi sellainen neljän vuoden paukku, aika pitkä etäsuhde.
Mitä sitä tekis.