Onko tämä vielä ihan normaalia ujon lapen käytöstä, vai meneekö jo "yli"?

["aloittaja"]

[QUOTE="annika";24920431]tuommonen hitaastilmpeävyys saattaa olla semmoistaki että lapsi ei vaan tiedä miten kuuluisi käyttäytyä vieraassa tilanteessa. alkujännitystä helpottaa kun etukäteen lapsen kanssa keskustellaan siitä, ketä siellä paikan päällä on, ja mitä heidän kanssaan voisi tehdä/jutella/leikkiä. kerrot esimerkiksi että aikuiset istuu sohvalla ja juttelee/ keittetään kahvit. ja lapset voi kans istua sohvalla tai sitten leikkiä, ja muuta lapset voi näyttää mitä leluja heillä on. voit tarvittaessa vaikka näyttää kuvia niistä ihmisistä kotona ennen lähtöä tai käydä läpi, että siellä on niitä poikia, mitähän ne pojat leikkii siellä, mitä leikkejä lapsesi voisi heille ehdottaa tms.[/QUOTE]

Joo tätä olen yrittänyt toteuttaakin. Näitä lapsia joiden luona tänään käytiin, on meidän tyttö nähnyt ennenkin, mutta siitä on jonkin verran aikaa.

Luulen että jos lapsia olisi ollut esim. vain yksi olisi touhu sujunut paremmin.

 

["vieras"]

Lapsellasi on vain ns.hitaasti lämpenevä temperamentti. Se ei ole sairaus! Myöhemmin ehkä huomaaat, että lapsesi temperamentti suojaa häntä monelta huonolta asialta. Pakottamalla ja asiaan liiallisesti puuttumalla asia ei parane. Kun lapsen persoonallisuutta ja reagointitapaa kunnioitetaan ja sopivasti rohkaistaan, niin hyvä tulee. Täytyy muistaa, että esim. lapset jotka ovat kokeneet vakavaa puutetta lähimmissä kiintymyssuhteissa, yrittävät takertua jokaiseen aikuiseen ja ovat heti valmiita sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tässäkin mielessä lapsesi siis osoittaa, ettei tarvitse heti kaikkien ihmisten hyväksyntyy, vaan hän uskaltaa " torjuakin" ihmisiä.

 

[nostan]

tulisiko tähän vielä kommentteja?

 

["jaa"]

Meidän 6v tyttö on samanlainen. En ole huolissani. Joka vuosi kuitenkin reipastuu lisää ja kavereitakin on saanut.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="jaa";24931216]Meidän 6v tyttö on samanlainen. En ole huolissani. Joka vuosi kuitenkin reipastuu lisää ja kavereitakin on saanut.[/QUOTE]

Onko teillä tyttö eskarissa? Sujuuko siellä viittaamiset ja tehtävät sun muut kuitenkin ok?

Meillä lapsi on aiemmin lyhyesti kuitenkin jotakin sanonut jos mennään kylään, mutta nyt oli tosiaan aivan toisenlainen, ikään kuin tosiaan lukkiutui hetkeksi kun sinne mentiin.

Jälkeenpäin ajateltuna, olisin voinut ottaa vaikka kädestä kiinni tai tytön syliin hetkeksi, se olisi voinut auttaa, mutta en jotenkin tajunnut kun ei ennen ihan näin lukossa ole ollut.

 

["minä"]

Meillä yksi lapsista oli hirmuisen ujo uusissa tilanteissa. Alkoi kuitenkin helpottaa todella paljon noin 5-vuotiaana ja mielestäni nyt 6-vuotiaana ei enää edes hirveästi poikkea muista.

Onko tyttö muuten ainot lapsi? Meillä ainakin esikoinen aikanaan oli aivan silmät pyöreänä, kun menimme monilapsisiin perheisiin, vaikka ei ujo ollutkaan. Meno kun poikkesi niin kovasti meidän perheen rauhallisesta elämästä. Kakkonen ja kolmonen sen sijaan ovat tottuneet kovaan menoon pienestä pitäen, joten edes tuon ujon lapsen kohdalla, ei riehuminen ole pahemmin hätkäyttänyt. Enemmänkin on vaan ujostellut kaikkea uutta, erityisesti vieraita aikuisia.

 

["aloittaja"]

[QUOTE="minä";24931252]Meillä yksi lapsista oli hirmuisen ujo uusissa tilanteissa. Alkoi kuitenkin helpottaa todella paljon noin 5-vuotiaana ja mielestäni nyt 6-vuotiaana ei enää edes hirveästi poikkea muista.

Onko tyttö muuten ainot lapsi? Meillä ainakin esikoinen aikanaan oli aivan silmät pyöreänä, kun menimme monilapsisiin perheisiin, vaikka ei ujo ollutkaan. Meno kun poikkesi niin kovasti meidän perheen rauhallisesta elämästä. Kakkonen ja kolmonen sen sijaan ovat tottuneet kovaan menoon pienestä pitäen, joten edes tuon ujon lapsen kohdalla, ei riehuminen ole pahemmin hätkäyttänyt. Enemmänkin on vaan ujostellut kaikkea uutta, erityisesti vieraita aikuisia.[/QUOTE]

Joo on ainoa lapsi meillä. Osuit varmasti nappiin tuossa että kun on ainoa, niin se meno hirvittää eri tavalla jne. Eli ei ole tottunut siihen että kotona on niin kova meno päällä.

 

["vieras"]

Onko tässä jotenkin sellaista, että nimenomaan arkailee poikien seuraa? Eiväthän läheskään kaikki pojat ole villejä eivätkä kaikki reuhaavat lapset ole poikia. Minä yrittäisin miettiä miten avartaa lapsen ajatusmaailmaa niin, että ei heti kättelyssä rajaa poikia tiettyyn lokeroon. Tosin ajatusmaailma taitaa jotenkin tulla ap:ltä itseltään...

 

["aloittaja"]

[QUOTE="vieras";24931392]Onko tässä jotenkin sellaista, että nimenomaan arkailee poikien seuraa? Eiväthän läheskään kaikki pojat ole villejä eivätkä kaikki reuhaavat lapset ole poikia. Minä yrittäisin miettiä miten avartaa lapsen ajatusmaailmaa niin, että ei heti kättelyssä rajaa poikia tiettyyn lokeroon. Tosin ajatusmaailma taitaa jotenkin tulla ap:ltä itseltään...[/QUOTE]

Öö mistähän noin päättelet että ajatusmaailma tulee minulta?! huonostippa olet lukenut.

Eli lapsella on kaksi erittäin villiä serkkupoikaa ja heiden kanssa leikit sujuvat hyvin kun ovat tuttuja. PPH:ssa kun oli hoidossa leikki aina poikien kanssa. Nyt vasta päiväkodissa on tullut tuo, että kokee ne villit pojat ikäviksi. On kyllä sanonut itsekin, että kaikki pojat eivät ole päiväkodissa villejä. Ja näistä RAUHALLISISTA pojista tyttö tykkääkin kovastil.

 

["vieras"]

Kuulostaa ihan normaalilta lapselta, ei edes erityisen ujolta tuon perusteella. Älä turhaan huolehdi

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";24931583]Öö mistähän noin päättelet että ajatusmaailma tulee minulta?! huonostippa olet lukenut.

Eli lapsella on kaksi erittäin villiä serkkupoikaa ja heiden kanssa leikit sujuvat hyvin kun ovat tuttuja. PPH:ssa kun oli hoidossa leikki aina poikien kanssa. Nyt vasta päiväkodissa on tullut tuo, että kokee ne villit pojat ikäviksi. On kyllä sanonut itsekin, että kaikki pojat eivät ole päiväkodissa villejä. Ja näistä RAUHALLISISTA pojista tyttö tykkääkin kovastil.[/QUOTE]
Minusta on normaalin lapsen merkki, että ei oikein jaksa riehuvia kakaroita. En ymmärrä miten sellaista voi edes ihmetellä.

 

[---]

meillä on vähän samankaltainen lapsi. minua ei haittaa lapsen ujous mutta ollaan me ihan tietoisesti opetettu lasta rohkeammaksi. tässä juuri yksi päivä halusi oikein kovasti mennä paijaamaan yhtä koiraa ja sanoin että ei voi kysymättä mennä ja että täytyy itse kysyä jos haluaa paijata. no aikansa tyttö empi mutta halua paijata koiraa voitti lopulta ujouden. tässä vaiheessa pelkäsin että koira onkin vihainen tms ja omistaja kieltää paijaamasta mutta onneksi sai luvan paijata ja sai roiman annoksen itseluottamusta

 

[LLM]

Mä olin tuossa iässä yhtä ujo. Kyllä se siitä kun ikää tulee. Ei me kaikki olla puheliaita ikiliikkujia.

 

[Villiomena]

Meillä on samanlainen ujo tyttö - nyt jo kuusivuotias. Jännitti synttäreitään kun joutui olemaan keskipisteenä. Ihan normaalina luonteenpiirteenä pidän kyllä ujouttakin.