P
"plop"
Vieras
Eli ollaan oltu yhdessä 13v ja molempien eka seurustelusuhde. Tavattiin siis 20v ikäisinä. Meillä on 2 alakouluikäistä lasta. Itse haaveilen 3:sta lapsesta mutta mies ei.
En tiedä mitä rakkaus on ja rakastanko miestäni, minun vaikea sanoa sitä hänelle. Teemme kotona vaan aivan eri asioita eikä tehdä mitään tai harrasteta yhdessä mitään.
Nukumme eri sängyissä kuorsaus ongeman takia. Olemme nukkuneet näin jo vuosia.
Lapset hoidamme yhdessä ja heidän rutiinit, tosin vähän löyhästi mutta kuitenkin.
Olen joskus pettänyt miestäni ja hän sai sen selville, en ole ylpeä tästä.
Mietin eroa ja omaa pärjäämistäni monta kertaa/kk, pelkään yksinjäämistä loppuelämäksi mutta taas pelkään sortuvani nykyisen mieheni kaltaiseen.
onko tässä suhteessa järkeä?
En tiedä mitä rakkaus on ja rakastanko miestäni, minun vaikea sanoa sitä hänelle. Teemme kotona vaan aivan eri asioita eikä tehdä mitään tai harrasteta yhdessä mitään.
Nukumme eri sängyissä kuorsaus ongeman takia. Olemme nukkuneet näin jo vuosia.
Lapset hoidamme yhdessä ja heidän rutiinit, tosin vähän löyhästi mutta kuitenkin.
Olen joskus pettänyt miestäni ja hän sai sen selville, en ole ylpeä tästä.
Mietin eroa ja omaa pärjäämistäni monta kertaa/kk, pelkään yksinjäämistä loppuelämäksi mutta taas pelkään sortuvani nykyisen mieheni kaltaiseen.
onko tässä suhteessa järkeä?