T
tilaihme
Vieras
Meillä kohta 18 täyttävä tyttö raivoaa kun hänellä ei ole omaa huonetta. Olemme hiljan muuttaneet ja remontti osin kesken, yksi kerros valmis, yksi osin laitettu ja yksi kerros on aloittamatta. Tyttö asustelee kerroksessa, jossa remonttia ei ole vielä edes aloitettu. Hänellä on siellä huone, mutta hän opiskelee norm kouluajat 200km päässä, seurustelee kaverin kanssa joka asuu kaukana, niin norm arkena hän on kotona joka toinen viikonloppu, 6 yötä kk, he olivat poikaystävän kanssa vuoroviikonloput pojan luona ja meillä. Talvella saimme pingispöydän ja hänen huoneessa oli tilaa pöydälle ja pelaamiseen ja lapset (ja aikuiset) pelailivat siellä paljon. Hänen huonetta ei myöskään pidetty lämpimänä niinä aikoina kun hän oli poissa, vaan laitettiin lämpö huoneeseen pari päivää ennen kun tulivat kotiin. Nyt ja varsinkin silloin talvella neiti pitää kauheaa huutoa, että kun hänellä ei ole omaa huonetta ja hänellä ei ole paikkaa perheessä ja että ikinä ette saa mitään remontteja tehtyä..yms. Pingispöytä kannettiin ullakolle, hänelle vietiin huonekaluja lisää, silloin kun koulut loppuivat ja neiti saapui kesäksi kotiin, mutta eipä tuo mieli siitä paljoa hänellä kohentunut. On se vaan raskasta kun kaikkensa koittaa, mutta millään ei rahat ja muut voimavarat riitä ihan kaikkeen ja lapset kokee, että juuri heidän tarpeitaan ei huomioida. Taitaa olla teinin kiukuttelua, mutta kurjaa kuunnella. Huokaus.
