onko teillä joskus aivan neuvoton olotila...

[aurinkoinen]

..kun kyse on omista lapsista ja heidän ongelmistaan ?
Jälleen kävin nuorimman kanssa foniatrisen osaston tutkimuksissa ja mitään uuta ei ollut tullut esille. Ohjeeksi kuntoutukseen annettin pitkäjänteisyyden kasvattaminen, oma-aloitteinen ongelmaratkaisukyvyn selvittäminen ja ... muuta en sitten muista... Vanhempi tytär on puolestaan alkanut taas nyppiä tukkaansa ja ei vieläkään osaa kertoa syytä, miksi nin tekee ja milloin.
Joskus on vain niin julmetun avuton olo, että tekee mieli vaan huutaa paha olo pois!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Mutta se huutaminen ei auta. olen kokeillut sitä mökillä yksikseni...
Miten ihmeessä tästä taas selvitään seuraavaan päivään...=(
henkinen minä alkaa olla jo aika puhki. Raskautta kestää vielä 3 kuukautta, olo sieltäkin osalta kuin joku helvetin kaksi jalkaa kasvattanu mursu viikisineen!!!
Joku varmasti ajattelee, mitä turhaa vikinää mutta kun tämä on mulle tosi raskasta. Pakko on vain jonnkein purkaa olotilaansa. niin sitten tänne.
kiitos ja anteeksi.

 

[jujje]

voimia <3 :hug:

 

[uskis]

juu, voimia sulle. Ei ole helppoa hypätä lääkäreiden ja terapeuttien arvioissa, tiedän. Avuton olo tulee, se kuulu asiaan. Minusta tuntuu, ettei mun pää olisi kestänyt ilman uskoa. Rukoilin itkuni Jumalalle. Koin saavani apua sieltä. Suosittelen kokeilemaan, jos vähääkään uskot. Mulle auttoi se. Ja mä todella huusin ja vaadin Jumalaa auttamaan. Auttoi , tilanne on jo helpompi.