Onko teillä kaikilla joku sydänystävä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Sydänsuru
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
S

Sydänsuru

Vieras
Mulla ei oo kun tuo mies, jonka kanssa jaetaan ilot ja surut. Harmittaa ja surettaa välillä kun ois niin mukava puida asiat myös jonkun ihanan ystävän kanssa, johon vois luottaa! Tällä hetkellä kaikki on "vaan" kavereita, se Sydänystävä isolla S:llä puuttuu... =(

Yläaste- ja lukioaikoina mulla oli yks ihana bestis, mutta kun tiet erosivat ystävyys pikkuhiljaa häipyi...vaikka vannottiin ihan muuta sillon kymmenen vuotta sitten. Yhteyttä toki pidetään edelleen mutta aivan liian vähän kun asutaan satojen kilometrien päässä toisistamme.

Miten muilla? Mistä olette sydänystävänne "löytäneet"?
 
Mulla on lähinnä vain suuri määrä kavereita eikä oikein ketään, jota voisi ystäväksi kutsua. Tulisi kyllä aivan kauheat suorituspaineet, jos pitäisi suoraan päättää yrittää olla jonkun sydänystävä! Ennemmin kuvittelen, että joku vanha kaveri saattaisi vähitellen alkaa erottua porukasta ja muuttua ystäväksi... (Sitä odotellessa - lehmä oppinee lentämään ja kuu muuttuu juustoksi ennen kuin moista tapahtuu.)
 
Oli minulla sydänystävä... siinä oli ihminen jolle luotin kaiken mitä tunsin silloin.. parisuhteesta lihaskramppiin. Kun meillä oli suhteessa vaikeeta, "ystävä" ja puoliso päättivät pettää minut. Ihmiset on ihania... nyt minulla on vain ystäviä.. jotkut asiat pysyy nykyään sisällä.
 
Lapsuudentoveri johon törmäsin postissa vuosien jälkeen!!hän astui ruuhkasessa postissa varpailleni ja tosiaan törmäs muhun!Oli iloinen yllätys kun oli tuttu...hän kerkisi jo ajatella että kenenköhän mummeliinin varpaat murtu...=)
 
Mulla on noin 5, joista vielä yksi on ihan sydäntä lähinnä. Tunnettu ihan taaperoiästä. Sanotaan, että tosiystävyys säilyy vaikka ei nähtäiskään jne. mutta kyllä mun mielestä se ystävien pitäminen elämässä mukana kannattaa. Ei näiden lasten tai miehen, työn, opiskelun tms. tiimellyksessä ole ystävät unohtunu.
 
On, muita ystäviä ei sitten olekaan. Ystäväni on läheisempi kuin lähisukulaiseni. Lapsuudessa on ystävyys alkanut. Vanhempana ystävien ja erit. sydänystävien löytäminen on vaikeampaa, muttei mahdotonta.

Ainakin minusta tuntuu, että uusissa aikuisiän tuttavuuksissa on paljon vertailua, kilpailua, kateutta yms. kaikkea muuta pahaa verta, mikä ei ystävyyteen kuulu.
 

Yhteistyössä