Onko teistä kukaan uupunut koskaan ihan totaalisesti?

[eräs]

Sairastanut ns. burn outin.
MILTÄ SE TUNTUU?
OIREITA?
HOITO?

 

[harmaa]

Jo ajatus että aamulla pitäisi herätä tuntuu vastenmieliseltä ja ylitsepääsemättömältä.
Ärtymys, itkuisuus, ei jaksa keskittyä mihinkään.
Mikään uusi asia ei innosta. on vaan ja kelluu liki tiedottomassa tilassa ja katselee vierestä kun elämä menee johonkin.

 

[eräs]

Minä olen ollut puol toista vuotta HYVIN väsynyt ja olo vaan pahentunut kokoajan. Viimeisen puolen vuoden aikana on tullut huimausta, pahoinvointia, uniongelmia, erilaisia särkyjä ja nykyään olen ihan zombie.....vaikka kuinka nukun, olen aina kuolemanväsynyt, aamut silti menee jotenkuten, mut iltaisin en varmaan ole enää edes tässä maailmassa, on niiiiiiiiiiiiin kamala olo.................voiko tämä olla "vain" uupumusta vai jotain vakavaa sairautta kenties?
Meillä monta pientä lasta ja viime vuosi oli erityisen rankka.
Mitä minun tulee tehdä että tästä pääsen?? Joka päivä tuntuu että kuolen pystyyn, ei meinaa jaksaa hengittää!!

 

[minä]

Minä olen kokenut pahan masennukset. söin lääkkeitä ja ajan kanssa parannuin. lääkärin puoleen kannattaa kääntyä, sitä kautta saa avun.

 

[gmm]

kilpirauhanen

 

[eräs]

uppp

 

[eräs]

Voiko tähän huonovointisuuteen vaikuttaa se, etten ulkoile oikeastaan milloinkaan, olen lähinnä vain sisällä lasten kanssa?*hieman nolona* Minulla ei ole mitään "omia juttuja", elämäni on vain lastenhoitoa ja kotitöitä, tosin kotitöitäkään en enää saa tehtyä...kuolen...

 

[Nadia]

Kuulostaa tutulta, tosin mulla se meni siihen pisteeseen, etten enää tuntenut mtn, en henkistä, en fyysistä, toimin kuin robotti, syötin, siivosin, kävin kaupassa, kävin töissä, urheilin kun hullu, hoidin kaiken täydellisesti! Koti oli siisti (liiankin) kokoaika jne jne. Mutta koskaan en edellisestä päivästä muistanut mtn, enkä koskaan nukkunut. Mieheni herätti minut. Siihen ei kai ole mtn pikahoitoa. itse sain apua, unilääkettä pahimman yli. Lastenhoitoapua, psykiatriaa. Piti opetella elämään uudelleen ja "epätäydellisesti". Eli olin sairastunut täydellisyyden tavoitteluun. Välillä vieläkin menee yli. Mutta nyt tunnistan oireet ja hellitän.

 

[ex-uuvahtanut]

Koita hakeutua psykologin juttusille joka voi antaa sinulle uupumista kartoittavat kyselylomakkeet täytettäväksi. Täytä ne rehellisesti ja sen enempää miettimättä. Sen perusteella voidaan arvioida uupumustasi. Mutta uupumukseltahan tuo kuulostaa. Itse olen käynyt ko tilan läpi ja oikeasti sitten helpotti nopeasti kun tilanteen rehellisesti myönsi itselle. Sairaslomalla olin, sinulla on pieniä lapsia tupa täynnä, mutta voisit koittaa saada heidät jonnekin hoitoon, että päiväsi hieman rauhoittuvat ja kunnes saat itsesi reilaan. Mielialalääkitystä ei kannata pelätä, itse söin pientä annosta n 3 kk ja se auttoi normaaliin rytmiin ja olotilaan. Lääkäri sanoi kivasti että kun kaikki serotoniini varastot on elimistöstä kulutettu niin on hyvä saada täydennystä.