Onko teistä tehty aiheeton lastensuojeluilmoitus???

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ihmeissään
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä olen kokemukseen perustuen (myös meistä on tehty lastensuojeluilmoitus "viran puolesta") sitämieltä, että ne jotka pelkää noita lastensuojeluilmoituksia, tietää, että heillä on perheessä jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Ja valitan kaikki, jotka kokee että aiheeton ilmoitus on aiheuttanu heille jotain negatiivista, mä vaan en usko. Eihän siitä seuraa yhtään mitään!

Tai sitten on katsottu liikaa telkkaria..... ;)
Ei ls ilmoitus tarkoita aina huostaanottoa tai sitä että on ikuisesti leima otsassa.

Meillekin puhuttiin sijaiskodista ja muusta välittömästi, vaikka tilanteemme on ollut aina erittäin normaali. Ja siis puhuivat ennenkuin tiesivät meistä edes mitään. Minulle ainakin jäi suuri pelko, melko epäinhimillistä touhua...
Turha tulla sanomaan, että ls-tädit ovat kivoja ja kilttejä auttajia aina, en usko.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä olen kokemukseen perustuen (myös meistä on tehty lastensuojeluilmoitus "viran puolesta") sitämieltä, että ne jotka pelkää noita lastensuojeluilmoituksia, tietää, että heillä on perheessä jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Ja valitan kaikki, jotka kokee että aiheeton ilmoitus on aiheuttanu heille jotain negatiivista, mä vaan en usko. Eihän siitä seuraa yhtään mitään!

Tai sitten on katsottu liikaa telkkaria..... ;)
Ei ls ilmoitus tarkoita aina huostaanottoa tai sitä että on ikuisesti leima otsassa.

Mulla on juts sellainen olo, että mulla on jossain virallisissa papereissa leima otsassa nyt tämän sairaalajakson takia...tuntuu, että aina kun käyt näyttämässä lääkärissä lapsewn korvia, niin lääkärit lukee lastensuojeluilmoituksesta. Vähän hassua, mutta kärjistettynä näin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Mä olen kokemukseen perustuen (myös meistä on tehty lastensuojeluilmoitus "viran puolesta") sitämieltä, että ne jotka pelkää noita lastensuojeluilmoituksia, tietää, että heillä on perheessä jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Ja valitan kaikki, jotka kokee että aiheeton ilmoitus on aiheuttanu heille jotain negatiivista, mä vaan en usko. Eihän siitä seuraa yhtään mitään!

Tai sitten on katsottu liikaa telkkaria..... ;)
Ei ls ilmoitus tarkoita aina huostaanottoa tai sitä että on ikuisesti leima otsassa.

Mulla on juts sellainen olo, että mulla on jossain virallisissa papereissa leima otsassa nyt tämän sairaalajakson takia...tuntuu, että aina kun käyt näyttämässä lääkärissä lapsewn korvia, niin lääkärit lukee lastensuojeluilmoituksesta. Vähän hassua, mutta kärjistettynä näin.

Minulla on ihan sama olo. Todella ahdistavaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:

Mulla on juts sellainen olo, että mulla on jossain virallisissa papereissa leima otsassa nyt tämän sairaalajakson takia...tuntuu, että aina kun käyt näyttämässä lääkärissä lapsewn korvia, niin lääkärit lukee lastensuojeluilmoituksesta. Vähän hassua, mutta kärjistettynä näin.

Minulla on ihan sama olo. Todella ahdistavaa.

Mutta se on olo! Olot on tavallaan mielikuvituksen tuotetta, ne voi työstää pois. Vaikka se olis totta, että lääkäri tietää että teistä on tehty lastensuojeluilmoitus, mitä väliä sillä on?
Kyllä mun elämän kaikkia asit saa mun puolesta kaikki tietää. Se että mä koitan lakaista ne maton alle ja piiloon ja häpeilen, ei muuta niitä tapahtumattomaksi. Se etä joku ei tiedä minusta jotain, ei muuta asiaa olemattomaksi.
Samoin kiun se, että joku luulee minusta jotain, ei tee tuota luuloa todeksi.
Minä tiedän oman totuuteni ja se riittää, muilla ihmisillä on paljonkin varmaan päänvaivaa mun tekemisistä, mutta se on just niitten päänvaiva ei mun!
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:

Mulla on juts sellainen olo, että mulla on jossain virallisissa papereissa leima otsassa nyt tämän sairaalajakson takia...tuntuu, että aina kun käyt näyttämässä lääkärissä lapsewn korvia, niin lääkärit lukee lastensuojeluilmoituksesta. Vähän hassua, mutta kärjistettynä näin.

Minulla on ihan sama olo. Todella ahdistavaa.

Mutta se on olo! Olot on tavallaan mielikuvituksen tuotetta, ne voi työstää pois. Vaikka se olis totta, että lääkäri tietää että teistä on tehty lastensuojeluilmoitus, mitä väliä sillä on?
Kyllä mun elämän kaikkia asit saa mun puolesta kaikki tietää. Se että mä koitan lakaista ne maton alle ja piiloon ja häpeilen, ei muuta niitä tapahtumattomaksi. Se etä joku ei tiedä minusta jotain, ei muuta asiaa olemattomaksi.
Samoin kiun se, että joku luulee minusta jotain, ei tee tuota luuloa todeksi.
Minä tiedän oman totuuteni ja se riittää, muilla ihmisillä on paljonkin varmaan päänvaivaa mun tekemisistä, mutta se on just niitten päänvaiva ei mun!

Ajattelet erittäin hienosti!:flower: Kunpa osaisin saman. Tiedostan tuon kaiken, mutta herkästi annan toisten luulojen vaikuttaa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Meillekin puhuttiin sijaiskodista ja muusta välittömästi, vaikka tilanteemme on ollut aina erittäin normaali. Ja siis puhuivat ennenkuin tiesivät meistä edes mitään. Minulle ainakin jäi suuri pelko, melko epäinhimillistä touhua...
Turha tulla sanomaan, että ls-tädit ovat kivoja ja kilttejä auttajia aina, en usko.

Siitä lähdetään, että huostaanottopäätös on olemassa jo siinä vaiheessa, kun joku soittaa lastensuojeluun, että naapurin lapsi tekee lumilinnaa, vaikka kello 16.00 pitäisi olla syömässä.

Tätä huostaanottopäätöstä sitten lähdetään purkamaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja owqnv:
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Meillekin puhuttiin sijaiskodista ja muusta välittömästi, vaikka tilanteemme on ollut aina erittäin normaali. Ja siis puhuivat ennenkuin tiesivät meistä edes mitään. Minulle ainakin jäi suuri pelko, melko epäinhimillistä touhua...
Turha tulla sanomaan, että ls-tädit ovat kivoja ja kilttejä auttajia aina, en usko.

Siitä lähdetään, että huostaanottopäätös on olemassa jo siinä vaiheessa, kun joku soittaa lastensuojeluun, että naapurin lapsi tekee lumilinnaa, vaikka kello 16.00 pitäisi olla syömässä.

Tätä huostaanottopäätöstä sitten lähdetään purkamaan.

elähän nyt puhu kakkaa... kylä asiat tutkitaan perinpohjaisesti ennenkuin huostaanottopäätös tehdään.
Ellei kyse ole kiireellisestä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
Alkuperäinen kirjoittaja vaimo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:

Mulla on juts sellainen olo, että mulla on jossain virallisissa papereissa leima otsassa nyt tämän sairaalajakson takia...tuntuu, että aina kun käyt näyttämässä lääkärissä lapsewn korvia, niin lääkärit lukee lastensuojeluilmoituksesta. Vähän hassua, mutta kärjistettynä näin.

Minulla on ihan sama olo. Todella ahdistavaa.

Mutta se on olo! Olot on tavallaan mielikuvituksen tuotetta, ne voi työstää pois. Vaikka se olis totta, että lääkäri tietää että teistä on tehty lastensuojeluilmoitus, mitä väliä sillä on?
Kyllä mun elämän kaikkia asit saa mun puolesta kaikki tietää. Se että mä koitan lakaista ne maton alle ja piiloon ja häpeilen, ei muuta niitä tapahtumattomaksi. Se etä joku ei tiedä minusta jotain, ei muuta asiaa olemattomaksi.
Samoin kiun se, että joku luulee minusta jotain, ei tee tuota luuloa todeksi.
Minä tiedän oman totuuteni ja se riittää, muilla ihmisillä on paljonkin varmaan päänvaivaa mun tekemisistä, mutta se on just niitten päänvaiva ei mun!

Ihanaa, että sulla on tuollainen asenne elämään. Samanlaista asennetta toivoisin myös itselleni. Olen kyllä työstämässä asiaa. On tosi kova paikka, että suunnilleen koko kylä tietää minun sairaalareissustani, kun mies meni möläyttämään naapurille. ENyt olen pääsemässä sen asiasn yli, mjutta tuli sitten tämä uusi juttu ja taas muistuu se sairaala mieleen. Mutta kun jaksaa sen ensi viikon odottaa, niin eiköhän tää sossujuttu ole sitten selvä ja ilmoitus uloskirjattu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja LisaMarie:
/quote]

Ihanaa, että sulla on tuollainen asenne elämään. Samanlaista asennetta toivoisin myös itselleni. Olen kyllä työstämässä asiaa. On tosi kova paikka, että suunnilleen koko kylä tietää minun sairaalareissustani, kun mies meni möläyttämään naapurille. ENyt olen pääsemässä sen asiasn yli, mjutta tuli sitten tämä uusi juttu ja taas muistuu se sairaala mieleen. Mutta kun jaksaa sen ensi viikon odottaa, niin eiköhän tää sossujuttu ole sitten selvä ja ilmoitus uloskirjattu.

No sillä työstämisellähän se tulee :flower:
Onnea matkaan, kyllä mun pitää itse tunnustaa, että pitkä tie se on ja aivan alussa vasta. Nyt mun järki jo ainakin tajuaa, että ensinäkjin mä elin hyvin pitkään niin, että kuvittelin ihmisten olevan tyhmiä, kuuroja ja sokeita, jotain ne tiesi, joten ehkäpä se jopa vähentää huhumyllyä, kun asioista puhuu ihan vaoimesti ja oikeilla nimillä ja toinen tärkeä asia on, että mä uskon sen auttavan muita vaikeassa tilanteessa olevia, että niistä asioista puhutaan avoimesti, rehellisesti ja kiertelemättä. Mitä avoimemmin ja aikaisemmin ihmiset uskalaisi ongelmistaan puhua, sitä helpompi ne isot ongelmat olis ennaltaehkäistä.
 
Meistä on tehty. Periaatteessa "aiheellinen" ja sitten täysin aiheeton.
Miehestä tehtiin täysin aiheeton ilmoitus kun oli yksinhuoltaja. Ilmoitus sisälti muumuassa että isä ei välitä yhtään lapsestaan, lapsi on täysin heitteillä eikä saa ruokaa ja huolenpitoa.
No ilmoitus todettiin pian paikkaansapitämättömäksi mutta kuitenkin sitä jäi soskun "asiakaslistoihin" vaikkei siis mitään toiminpiteitä koskaan tehty.
Sitten tehtiin minusta ilmoitus juurikin samoista syistä kuin ap, eli jouduin sairaalajaksolle todella kovan väsymyksen vuoksi. Ymmärrän että silloin se oli aiheellista epäillä että lapsilla saattais asiat olla huonosti enkä pahastunut kun ilmoitus tehtiin.
Mutta asiat menikin toisin kun soskun johtaja tuli "pisto"tarkastuksen tekemään. Meillä ei päivisin ollut ovi lukossa ja olin juuri silloin kipeänä ja nukkumassa. Täti asteli suoraan sisään ja heräsin siinävaiheessa kun oli jo olohuoneessa(missä sänky silloin sijaitsi). Säikähdin tietenkin ihan totaalisesti mutta toivotin tervetulleeksi kun selitti asiansa.
Meillä oli ihan tasan tarkkaa siistiä silloin, ei edes mitään lasten leluja pitkin lattioita niinkuin joskus saatta olla, vaan tätipä takertuikin sitten mitä ihmeellisiimpiin yksityiskohtiin.
Verhosta oli yksi nipsu irronnut(kissat varmaan kiipeilleet) ja roikkui siitä kohtin hieman, huomautti minua siitä ja sitten oli kissa pöydällä johon takertui sitten ihan kunnolla.
Sanoi minulle että verhot roikkuu ja kissat hyppii pöydällä, ties kuinka saastaset tassut niillä on että ei täällä ole lapsen hyvä olla.
Katsoin hieman monttu auki että ei voi olla tosissaan, mutta olihan se.
Myöhemmin sitten sovittiin tapaaminen sosiaalitoimistoon jossa meinattiin jo päätyä kunnon eripuraan tuosta kissa-asiasta. Ja siihen täti tuumasi että jos minulla on tälläinen asenneongelma niin ehkä sovitut toiminpiteet ei riitä meidän tapauksessa(sovittiin että perhetyöntekijä käy meillä).
Perhetyöntekijä sitten kävi meillä kerran viikossa ja tultiin hyvin toimeen, totesi pian että hänen on ihan turha käydä kun ei mitään tekemistä hänelle ole meillä.
Sosiaalijohtajalta tuli sitten puhelu että minä olen kieltänyt perhetyöntekijää meillä käymästä kuulemma kun lopetti meillä käynnit. Näinhän asia ei todellakaan ollut.
Tämä sotku nyt kuitenkin jotenkin selvisi, mutta ainakin minulle jäi hieman "paha maku suuhun".
Meinaa aina ahdistaa jos se verho roikkuu tai kissa on pöydällä. Ja usko sosiaalihuoltoon jotenkin rappeutu.
Ja nämä siis oli eri paikkakunnilla.
 
kun menin muusta syystä sinne. ja sattumalta näytin paria mustelmaa,jotka tuli pahoinpitelystä.niin minusta teki stana ilmoituksen.
voiko lääkärin haastaa oikeuteen ?
 
On. Synnäriltä tekivät ls- ilmoituksen koska näkivät että olen ollut kolmea kuukautta ennen raskauden alkua psykiatrisella osastolla ahdistuksen takia.
Raskaus muutti ahdistukseni pois ja olin ns. normaali ja ei ole sen koomin ahdistanut, mutta loukkaannuin verisesti kun synnäriltä sanoivat että ne tekevät sen lapsen parhaaksi etten masennu uudestaan.
Tästä tuli iso juttu, ja myöhemmin sain korvauksia koska synnäri teki väärin.
 
Kerran joo kun mulla oli kaverin parivuotias tyttö yökylässä, oma lapsi oli silloin muistaakseni ekalla tai tokalla. Niin illalla puoli yhdentoista aikaan soi ovikello, siellä oli poliisi ja sossu. Huomasivat siinä sitten että aiheeton ilmoitus oli, kun kaikki oli hyvin ja lapsetkin jo nukkumassa (ne heräsi tietysti kun ovikello soi ja koira alkoi haukkua). Pahoittelivat mutta heidän on kuulemma pakko tarkistaa jokainen ilmoitus. Sanoin että ei mitään, ymmärrän kyllä. Olivat jonkun viisi minuuttia ja lähtivät. Epäilen ilmoittajaksi silloista naapurin tanttaa, joka oli niin kauhea kyylä ettei toista samanalaista. Puhui selän takanakin niin paljon paskaa että sitä mielikuvitusta saatoin vain ihmetellä...
 
Alkuperäinen kirjoittaja lilli:
Eipä ainakaan meistä kukaan tehny ls-ilmoa vaikka kävin tk:ssa hakemassa apua vaikeaan paniikkihäiriöön.
Eikä kyllä silloinkaan kun kävin säännöllisesti mt-sairaanhoitajan luona juttelemassa.

On se kuitenkin vielä eri asia, kuin jos on otettu psykiatriselle osastolle sisään. Unettomuuden takia...? Mulle määrättiin stressiunettomuuteen nappeja, ei ollut puhetta psykologisesta puolesta. :D

Jos unettomuus johtui masennuksesta tms, niin sitten osastolle otettiin kyllä muusta syystä kuin unettomuudesta.
 
Aiheeton ilmoitus on tehty - ihan kyllä lähisukulaispiirin kuuluvan toimesta.
Eräänlaisen 'riidan' päätteeksi ja oman erinomaisuuden osoituksena.
Ko soitosta ei seurannut edes käyntiä meillä.
Ja kyllä aiemmin ja jatkossakin mielestään kunnolliselle ihmiselle moisesta lankeaa varjo - ehkä viranomaisiin tottunut osaa ajatella ettei tässä mitään hättää ole.
Ja ihminen, jolle vastavaa ei ole sattunut.
Minunkin tapauksessani olin jo apua hakenut - ja jos elämässäni vastaavaa tulee eteen , otan vaikka lainaa ettei tarvitse enää minkäänmoista yhteiskunnan apua hakea.

Sanoisin että iso osa vanhempana olemisen ilosta meni siinä rytäkässä - kun pitää juurikin ajatella että olen joka_asiassa_täydellinen_äiti , ettei kenelläkään tule sanomista.

AP:lle - sain sosiaaliasiamieheltäkin sen neuvon - että kannattaa olla nöyrä ja mukautuva sossujen kanssa, silleen pääsee helpimmin heistä eroonkin. Jos on normaali kipakka, ärhäkkä ja lastaan ja/tai itseään puolustava vanhempi, he saattavat moisesta ärsyyntyä.
ja juurikin asioita vääristellään ihan miten vaan - mennen tullen ja palatessa.

Jaskua ja ole varovainen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ihmeissään:
Hei! Jouduin unettomuuden takia sairaalahoitoon psykiatriselle. Vaikkei kukaan sairaalasta ole lapsiani edes tavannut, niin ilmeisesti sairaalasta tehdään aina automaattisesti lastensuojeluilmoitus. Lapsillani ei kuitenkaan ole ollut mitään hätää missään vaiheessa. Nyt pari kuukautta myöhemmin lastensuojelusta jostain avopuolelta tuli kirje, että haluavat tulla meillle kartoittamaan tilannetta. Em oikein ymmärrä käynnin tarkoitusta. Kaikki on mennyt kotona hyvin. Jos jostain asiasta voin olla varma, niin siitä, että olen hyvä äiti. Meillä käy neuvolan kautta perhetyöntekijä, joka on sanonut, että lapsemme ovat hyvin voivia. Mitä siis tapahtuu, jos lastensuojelusta tullaan käymään ja he huomaavat, että olemme normaali perhe. Tungetaanko sieltä väkisin meille joku toinenkin perihmeissäänhetyöntekijä hankaloittamaan arkea?

aika ihme juttu,kyllä mäkin tiedän ihmisiä jotka on ollut psykiatrisessa sairaalassa,pahemmasta syystä kuin unettomuus, eiköä mitään ls ilmoituksia tehty koska lapsilla oli toinen vanhempi kotona. oletko siis yh*? ei viranomaisille kannata suutaan avata, saa vaan ongelmia vaikka ei ois syytäkään=stressiä
 
Alkuperäinen kirjoittaja Rollolainen:
meistä teki koulu la-ilmoituksen, joak osoittautui aiheetomaksi. Tyttö oli yrittänyt itsemurhaa

Ymmärrettävää että koulu on tehnyt ilmoituksen,koska itsemurhan yrittäminen on erittäin vakava asia.Kun lastensuojelu tarkistaa mm perhetilanteen ja toteaa ettei tarvita asiakkuutta, niin asia siltä osin kunnossa.

On meistäkin tehty ilmoitus poliisin toimesta; kuuluu heidän toimenkuvaansa, kun poika 16 vuotiaana jäi kiinni ryyppäämisestä; mikä meille vanhemmille tuli täysin yllätyksenä.Mutta jatkotoimenpiteitä ei tarvittu, koska perhetilanne oli kunnossa ja kyseessä oli eka kerta.Nyt nuorella miehellä ikää 19v =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Maine Coon:
Alkuperäinen kirjoittaja Rollolainen:
meistä teki koulu la-ilmoituksen, joak osoittautui aiheetomaksi. Tyttö oli yrittänyt itsemurhaa

Ymmärrettävää että koulu on tehnyt ilmoituksen,koska itsemurhan yrittäminen on erittäin vakava asia.Kun lastensuojelu tarkistaa mm perhetilanteen ja toteaa ettei tarvita asiakkuutta, niin asia siltä osin kunnossa.

On meistäkin tehty ilmoitus poliisin toimesta; kuuluu heidän toimenkuvaansa, kun poika 16 vuotiaana jäi kiinni ryyppäämisestä; mikä meille vanhemmille tuli täysin yllätyksenä.Mutta jatkotoimenpiteitä ei tarvittu, koska perhetilanne oli kunnossa ja kyseessä oli eka kerta.Nyt nuorella miehellä ikää 19v =)

sossut tavattiin kolmesti, vimeisellä kerralla kävivät täällä kotona . Ja sanoivat että ei aihetta lastensuojeluun.
ja kerroin meidän perheetä ja tarjosin heile kahvit ( ilman pullaa) , eriparikupeista :whistle:
he katosivat myös kaikki huoneet, eikä kaiki paikat kiltäneet mutta silläkään ei olut merkitystä

ja nuoret nyt vaan voi saada oikeasti päähänsä mitä vaan. Ne ei oo kovin järkeviä kuitenkaan vielä 16-vuotiaana
 
"ja nuoret nyt vaan voi saada oikeasti päähänsä mitä vaan. Ne ei oo kovin järkeviä kuitenkaan vielä 16-vuotiaana"

aika kevyt suhtautumistapa lapsen itsemurhayritykseen
 
Ilmoituksia on hyvä tehdä, vaikka osa niistä on todellakin täysin aiheettomia ja todetaan sosiaalitoimen taholta perättömiksi. Silloinhan ei sossut aina edes soita jos tuntevat sinut aiemmista kerroista tai jos soittavat, heille voi sanoa toista haukkumatta, miten asia on. Jos sossut eivät tunne, voivat tehdä kotikäynnin jolloin heidän kannattaa antaa tulla, jolloin he voivat todeta, että ongelmaa eikä huolta ei ole. Se on sinun etusi. Sitten on exiä, jotka kiusallaan tekevät ilmoituksia vuosia kuten minun tapauksessa. En enää välitä, kun tiedän, että sossut tietävät että minun taholta ongelmaa ei ole, päinvastoin. Nykyään he eivät aina edes soita tai jos jostain exän tekemästä ilmoiutuksesta soittavat, he ehdottavat jo ts kysyvät, että sopiiko, että hän kirjaa "näin ja näin". Eli ilmoilla voi hyvin kiusata toista, mutta kyllä sosssut näkevät, eivät välttmättä heti, koska heidänkin pitää selvittää asioita, että onko huolta vai ei. Ja edelleen olen sitä mieltä että ilmoja pitää kaikkien kansalaisten enemminkin tehdä kuin olla tekemättä, koska liikaa on vielä lapsia, joilla on oikea huoli mutta kukaan ei välitä eikä tee edes ilmoitusta vaikka näkevät, että lasta kosketellaan sukupuolielimiini bussissa tai potkitaan. Ihmisten pitää niitä enemmän tehdä kaikesta huolimatta, ja ne jotka tietävät, että he eivät ole toimineet väärin, on vaan kestettävä sitten ne "turhat hälytykset", kuten minäkin. Minua ex on kiusannut jo viisi vuotta perättömillä ilmoituksilla, mikään niistä ei ole sossujen takia eikä muidenkaan ojhtanut mihinkään toimenpiteisiin. Exä vaan käyttää oikeutttaa kirjoitella niitä. Mutta antaa miehen kirjoitella, meidän perheellä menee hyvin ja sossut tietää sen. Se on pääasia.
 
Oikeastiko puututaan roikkuviin verhoihin? Meilläkin roikkuu yhdet verhot ja lisäksi ei olla jaksettu ottaa kaikkia joulukoristeita alas. Varmaan lapset otettaisiin huostaan tällaisten "arjen hallinnan ongelmien takia" :O
 

Yhteistyössä