Onko väärin pyytää miestä vähentämään harrastuskertoja?

[Vaimo-Rakas]

Ei ole kohtuuton ottaen huomioon että ap:n tapauksessa nainen ei käy töissä eikä maininnut että miehensä harrastus veisi aikaa hänen omiltaan.

Ja joo, tästä tulee varmasti taas puukkoja selkään mutta tämä on mun mielipide.

Mun mies kun oli hoitovapaalla niin se olin usein minä joka "päästin miehen vapaalle" samalla oven avauksella kun tulin töistä. Ja olisipa kyllä älyttömältä tuntunut häipyä neljänä iltana ja jättää mies yksin vetovastuuseen illoiksi, olisin sitten iloisesti tullut hyvät yöt toivottamaan kun lapset ovat valmiita sänkyyn. Hah, aika moukkamaista! Toiset yksinkertaisesti huomioi toiset eri tavalla. Kun taas minä olin äitiyslomilla niin kyllä mies otti vastuuta vapaa-ajalla siinä missä minäkin.
Nyt olemme töissä molemmat, mies harrastaa enemmän kuin minä mutta mä teen reissutyötä joten mulla on siten sitä "vapaa-aikaa" poissa kotoa ja olen kotihiiri sitten iltaisin ja viikonloppuisin ja mies menee miten haluaa, usein haluaa olla meidän kanssa.

Ja eikös ap tuolla antanut ymmärtää että toivoisi lapsille enemmän aikaa joka tarkoittaa pienten lasten kanssa myös sitä hoitoapua iltatoimissa, ruuanlaitoissa jne.

 

[ihme mies]

Minä, siis ap. olinkin huolissani siitä, että se mieheni harrastuksiin käyttämä aika tuntuu usein olevankin pois lasten ajasta... Se on siis minun suurin huoleni!

Jos miehesi on hyvä isä lapsilleen ja viettää heidän kanssaan aikaa silloin kun ei ole harrastuksissaan tai töissä niin en näkisi tuossa mitään ongelmaa. Liikunnallinen harrastus on kuitenkin ns. "hyvä harrastus" ja miehelle selkeästi hyvin tärkeä ja jos yrität sitä väkisin kontrolloida niin rajoitat samalla miehesi ja koko perheen hyvinvointia.

Asiallisesti voi toki aiheesta keskustella ja esittää toiveita, ilman mitään "näpäyttelyjä" tai "huomautteluja. Toki jos ajankäyttö on sairaalloista ja vie kaiken miehen vapaa-ajan niin sitten sen voi huoletta kyseenalaistaa. Aloituksessa kuitenkin vain puhuit siitä kuinka monena päivänä miehesi harrastuksensa parissa on.

 

["Jenska"]

Mun mies kun oli hoitovapaalla niin se olin usein minä joka "päästin miehen vapaalle" samalla oven avauksella kun tulin töistä. Ja olisipa kyllä älyttömältä tuntunut häipyä neljänä iltana ja jättää mies yksin vetovastuuseen illoiksi, olisin sitten iloisesti tullut hyvät yöt toivottamaan kun lapset ovat valmiita sänkyyn.

Meillä on sama tilanne parhaillaan ja koen kyllä, että kotona oleva mies on oikeutetumpi omaan aikaan ja harrastuksiin kuin minä, joka käyn töissä. Mies käy kahdesti viikossa harrastamassa, mä kerran ja se on kyllä meille ehdoton maksimi. Sitten kun ollaan molemmat töissä, jaetaan harrastusillat tietysti tasan, koska se kuuluu arjen tasapuoliseen jakamiseen.

Tajuaakohan ap:n mies, että muutaman vuoden päästä lapset ovat kaiket illat kavereillaan ja silloin sitä aikaa taas riittää?

 

[hhttr]

Miksi olisi väärin pyytää vähentämään, painostamiseen sen sijaan minusta on väärin hakea apua ulkopuolisilta tyyliin, kun palstallakin sanottiin että harrastusten määrän vähentäminen on kohtuulista.

 

[chef]

Mun mies harrastaa 3-4 kertaa viikossa, aikaa kuluu 1,5-2,5 tuntia kerralla. Ja musta se on täysin ok.

Tosin monasti mies treenaa silloin, kun lapset eivät ole kotona (ovat koulussa ja kerhossa) tai silloin, kun lapset ovat nukkumassa. Ei tuo nyt tietenkään joka päivä onnistu, mutta joka viikko vähintään kerran.

Itsekin tykkään harrastaa ja ehkä siksi ymmärrän myös miehen tarpeen tasapainottamaan työtä ja kotia.

 

["Äksy"]

Miksi ajattelet tietäväsi miestäsi paremmin, kuinka paljon aikaa hänen kannattaa viettää lastensa kanssa? lapsille riittää, että isä on oikeasti läsnä silloin kun hän on paikalla. Eivät he tunteja laske. Miehelle taas voi riittää vähempikin määrä "laatuaikaa", koska hän saattaa haluta elämäänsä muutakin sisältöä kuin perhe-elämää. Pyydä toki miestä osallistumaan enemmän, jos koet työnjaon epäoikeudenmukaiseksi, mutta älä erehdy kontrolloimaan miehen tekemisiä vain siksi, että tämän pitäisi sinun mielestäsi olla enemmän lasten kanssa. Voit nimittäin hyvinkin olla väärässä.

 

["Jenska"]

[QUOTE="Äksy";28441210]Miehelle taas voi riittää vähempikin määrä "laatuaikaa", koska hän saattaa haluta elämäänsä muutakin sisältöä kuin perhe-elämää. [/QUOTE]

No niinhän me monet haluttaisiin vaikka mitä kivaa lapsiperhearjen oheen, mutta se nyt vaan ei onnistu ihan pelkästään omalla päätöksellä. Kohtuullisen kusipäistä ensin perustaa perhe ja sitten päättää, että minäpä muuten osallistunkin arki-iltojen elämään vain 40-prosenttisesti ja lopun olkoot keskenään.

 

["Äksy"]

[QUOTE="Jenska";28441395]No niinhän me monet haluttaisiin vaikka mitä kivaa lapsiperhearjen oheen, mutta se nyt vaan ei onnistu ihan pelkästään omalla päätöksellä.[/QUOTE]Olet sikäli oikeassa, että arjen järjestäminen, kotitöiden jakaminen jne. vaativat yhteistä sopimista ja neuvottelua. Kiinnitin vain kysyjän viestissä huomiota siihen, että ajan viettäminen lasten kanssa tuntui olevan hänen ajatuksissaan itsetarkoituksellista. Kaikille ei kuitenkaan ole tärkeää viettää lasten kanssa jokainen liikenevä hetki vaan vähempikin riittää. Jos arki sujuu hyvin ja yhteistä aikaa on riittävästi hyvän vuorovaikutussuhteen perustaksi, en näe tässä mitään ongelmaa. Ei kasvatus- ja perhevastuuta tarvitse jakaa tasan. En tunne ainuttakaan miestä, jolle perhe-elämä yksistään riittäisi mielekkään elämän sisällöksi, vaan myös harrastuksia tarvitaan.

 

[-]

Ei ole kohtuuton ottaen huomioon että ap:n tapauksessa nainen ei käy töissä eikä maininnut että miehensä harrastus veisi aikaa hänen omiltaan.

Ja joo, tästä tulee varmasti taas puukkoja selkään mutta tämä on mun mielipide.

Oletko itse ollut hoitovapaalla kahden lapsen kanssa ja pyörittänyt kotia ympärivuorokauden? Tuskin... kokeile.

 

[-]

Jos miehesi on hyvä isä lapsilleen ja viettää heidän kanssaan aikaa silloin kun ei ole harrastuksissaan tai töissä niin en näkisi tuossa mitään ongelmaa. Liikunnallinen harrastus on kuitenkin ns. "hyvä harrastus" ja miehelle selkeästi hyvin tärkeä ja jos yrität sitä väkisin kontrolloida niin rajoitat samalla miehesi ja koko perheen hyvinvointia.

Asiallisesti voi toki aiheesta keskustella ja esittää toiveita, ilman mitään "näpäyttelyjä" tai "huomautteluja. Toki jos ajankäyttö on sairaalloista ja vie kaiken miehen vapaa-ajan niin sitten sen voi huoletta kyseenalaistaa. Aloituksessa kuitenkin vain puhuit siitä kuinka monena päivänä miehesi harrastuksensa parissa on.

Kiva, että omalle miehelle saa esittää toiveita yhteisen perheen pyörittämisestä. Ilmeisesti kuitenkin loppuvastuu on naisella, mikäli mies ei halua ottaa näitä toiveita huomioon?
On se kamalaa, kun miehen hyvinvointia halutaan rajoittaa niinkin radikaalisti, että harrastuskertoja vähennetään neljästä kolmeen. Kyllä naiset sitten osaa olla typeriä. Onhan se niin, että naisten kuuluu jättää itsensä ja omat tarpeensa täysin taka- alalle, jotta mies ja lapset voivat elää onnellisena.

Anteeksi, mutta nä sun jutut saa mut hiiltymään niin pahasti, ettei mitään järkeä! Mielestäni parisuhde on parisuhde, jossa huolehditaan kummankin aikuisen hyvinvoinnista. Joskus joutuu luopumaan vähän omistaan, jotta toinenkin olisi tyytyväinen. Sä et varmaan edes tajua miten puuduttavaa voi olla kahden lapsen kanssa aamusta iltaan itsekseen. Itselleni ainakin oman mieheni läsnäolo oli kultaakin kallimpaa päivän jälkeen.
Luoja miten mä nyt ymmärränkään miten mahtava aviomies mulla on ja miten ihana isä se onkaan.

 

[-]

[QUOTE="Äksy";28441210]Miksi ajattelet tietäväsi miestäsi paremmin, kuinka paljon aikaa hänen kannattaa viettää lastensa kanssa? lapsille riittää, että isä on oikeasti läsnä silloin kun hän on paikalla. Eivät he tunteja laske. Miehelle taas voi riittää vähempikin määrä "laatuaikaa", koska hän saattaa haluta elämäänsä muutakin sisältöä kuin perhe-elämää. Pyydä toki miestä osallistumaan enemmän, jos koet työnjaon epäoikeudenmukaiseksi, mutta älä erehdy kontrolloimaan miehen tekemisiä vain siksi, että tämän pitäisi sinun mielestäsi olla enemmän lasten kanssa. Voit nimittäin hyvinkin olla väärässä.[/QUOTE]

Isän osuus arjen pyörittämisessa on siis aivan yhdentekevää, jos se jaksaa olla viikossa kaksituntia himassa ja keskittyy pelkästään lapsiinsa? Voiko äiti tehdä näin?

 

["vierastaja"]

Ihmeeellisiä miehiä ja ihmeellisiä perusteluja. Mun mieheni vähensi radikaalisti kaikkia harrastuksiaan kun lapsi oli pieni. Ei tuo asiasta kärsinyt ja uskon että sai enemmän kuin menetti. Asia oli itsestään selvä .

On mulla ollut kaveripiirissä muutamia onnettomia naisia joiden lapsimiehet (pelit ja leikit) on elämänsä kunnossa jatkuvan treenaamisen ansiosta. Ihmettelen vaan, mitä virkaa on timmillä miehellä (jonka ammatti ei ole urheilu), joka ei huomaa tehneensä lapsia ja osallistu niiden hoitoon. Nuo miehet on ikuisia poikamiehiä jotka on halunneet itselleen äidin korvikkeen?

 

[Phoebsi]

Neljä iltaa viikossa, plus mahdolliset muut illat ylitöissä. Aika karua. Ja epäreilua sinulle, joka olet kiinni kodissa ja lapsissa.

Perhe on yhteinen projekti, ellei toisin sovita. Lapset kasvaa tuosta nopeasti ja äkkiä sitä aikaa harrastaa taas on enemmän, sitä ei moni tunnu ymmärtävän. Moni mies siis. Se ei vaan mene niin, että kun perheeseen syntyy vauva ja toinenkin, että toinen jatkaa elämäänsä normaalisti ja toinen unohtaa kaiken oman.

 

["vierastaja"]

Komppaan Phoepsia.

 

[Vaimo-Rakas]

Juu, ei se kyllä tosiaan mene tai ainakaan kuuluisi mennä niin että vain naisen elämä muuttuu lasten myötä ja mies voi jatkaa normaalia elämää poimien "rusinat pullasta".

 

["Äksy"]

Isän osuus arjen pyörittämisessa on siis aivan yhdentekevää, jos se jaksaa olla viikossa kaksituntia himassa ja keskittyy pelkästään lapsiinsa?

Luetunymmärtämisessä ongelmia? Pointtinihan on, että jos arki rullaa toimivasti ja kummankin mielestä oikeudenmukaisesti, ei ole mitään syytä yrittää rajoittaa miehen harrastuksia vain siksi, että kysyjän mielestä miehen olisi käyttää ylimääräinen aikansa ennemmin lapsiin kuin omaan hyvinvointiinsa.

 

["vieras"]

[QUOTE="Äksy";28443254]Luetunymmärtämisessä ongelmia? Pointtinihan on, että jos arki rullaa toimivasti ja kummankin mielestä oikeudenmukaisesti, ei ole mitään syytä yrittää rajoittaa miehen harrastuksia vain siksi, että kysyjän mielestä miehen olisi käyttää ylimääräinen aikansa ennemmin lapsiin kuin omaan hyvinvointiinsa.[/QUOTE]

Mutta kun eihän se suju oikeudenmukaisesti? Milloin tuo ap:n perhe viettää yhteistä aikaa kaikki yhtäaikaa kotona? Muuten kuin unessa?

 

[Peyote]

Miehen kannattais edes järjestää vähän paremmin toi harrastaminen, nythän se on yli puolet viikosta käytännössä pois kotoa. Se on vaan joku setä jota lapset näkee 3 päivää viikosta.

 

["minna"]

Kyllähän tuo neljä iltaa viikossa on todella paljon. Jos tulee töistä aikaisintaan viideltä ja siihen päälle vielä harrastukset. on kyllä kohtuullista pyytää vähentämään kolmeen iltaan tai toinen vaihtoehto tosiaan jos pystyy aikatauluja siirtään sillä tavalla ettei olisi lasten ajasta niin paljon pois.

Me ollaan mieheni kanssa molemmat kovia liikkumaan. Mulla on harrastus joka vie kaksi iltaa, miehellä yksi. Siihen päälle juoksulenkit, kuntosalit ym. joiden aikatauluun pystyy vaikuttamaan, tehdään niin ettei kummallekaan kotielämä käy liian raskaaksi.

Parisuhteessa molempien pitää voida hyvin ja arki pitää järjestää niin, että molemmat jaksaa. Molempien pitää olla valmis uhraamaan omia menoja, että kaikki voi hyvin. Ei naisen vain tarvi tehdä uhrauksia, jotta mies ei ole kiukkuinen kotona.

 

["Äksy"]

[QUOTE="vieras";28443298]Mutta kun eihän se suju oikeudenmukaisesti? Milloin tuo ap:n perhe viettää yhteistä aikaa kaikki yhtäaikaa kotona?[/QUOTE]Kerrotko vielä, miten perheen yhdessä viettämän ajan määrästä voi päätellä, onko järjestely kaikkien asianosaisten mielestä reilu? Vai oletko todella sitä mieltä, etteivät kaksi ihmistä voi mitenkään päätyä sopimaan, että toinen kantaa perheen arjen pyörittämisestä enemmän vastuuta kuin toinen?

 

["Jenska"]

Liikunnallinen harrastus on kuitenkin ns. "hyvä harrastus" ja miehelle selkeästi hyvin tärkeä ja jos yrität sitä väkisin kontrolloida niin rajoitat samalla miehesi ja koko perheen hyvinvointia.

Poissaolo on poissaoloa, oli sitten kaljalla tai auttamassa orpoja kissanpentuja. Paskaa vanhemmuutta se on, jos joku omasta mielestä tärkeämpi jatkuvasti ja monta kertaa viikossa ajaa omien lasten edelle. Oletusarvona kai voi pitää, että lapset haluavat viettää aikaansa molempien vanhempiensa kanssa.

Koko vanhemmuushan on täynnä jonkinlaista "oman hyvinvoinnin rajoittamista", koska harva meistä esimerkiksi saa nukkua tai lomailla just kuten haluaa. Vain sekopää kuitenkaan kostaa kärsimäänsä vääryyttä kiukuttelemalla perheelleen ja heikentämällä perheen hyvinvointia.

 

["Vieras"]

[QUOTE="Äksy";28444307]Kerrotko vielä, miten perheen yhdessä viettämän ajan määrästä voi päätellä, onko järjestely kaikkien asianosaisten mielestä reilu? Vai oletko todella sitä mieltä, etteivät kaksi ihmistä voi mitenkään päätyä sopimaan, että toinen kantaa perheen arjen pyörittämisestä enemmän vastuuta kuin toinen?[/QUOTE]

Vaikka vanhemmat päätyisivätkin tällaiseen järjestelyyn niin onko se lasten kannalta reilua? Heillä kuitenkin pitäisi olla oikeus myös läsnäolevaan isään.

 

["Äksy"]

[QUOTE="Vieras";28445398]Vaikka vanhemmat päätyisivätkin tällaiseen järjestelyyn niin onko se lasten kannalta reilua?[/QUOTE]Lapselle ei koidu mitään haittaa siitä, että isä käy harrastamassa neljästi viikossa. Vaatimus aktiivisesti osallistuvasta isästä, joka on kotona lapsia leikittämässä yhtä paljon kuin äitikin, on historiallisesti erittäin uusi. Kyseessä voi olla tasa-arvon ja äidin jaksamisen kannalta erinomainen trendi, mutta ei toisenlainen järjestely mitään vahinkoa aiheuta. Oma isäni oli merimies ja siten paljon poissa kotoa, mutta meillä oli yhtäkaikki erinomaiset välit, enkä jäänyt varmasti paitsi mistään.

 

["vieras"]

Kuulostaa aika paljolta mun korvaan tuo ap:n miehen poissaolo. Meillä on harrastaminen vähentynyt lasten myötä, mutta tiedostetaan että mutaman vuoden päästä lapsillakin on jo omia menoja ja meillä enemmän aikaa.

Meillä mies on hoitanut lapsia kotona enemmän kuin minä, koska olen perheen breadwinner. Vaikka mulla on vaativa työ niin silti olen kokenut sen töissä olon enemmän "omaksi ajaksi" kuin kotona olon ja siksi halunnut taata että koti-isä saa taatusti omaa aikaa riittävästi. Olen siis suosiolla halunnut olla illat kotona ja päästää miehen harrastuksiinsa.

Ainoa asia mistä meillä ei olla päästy yhteisymmärrykseen on joidenkin asioiden ulkoistaminen. Minä ottaisin mielelläni esim siivoojan, mutta mies ei suostu Mies tosin tekee enemmän kotitöitä ja mä koitan auttaa. Jos ei muuten niin viemällä lapsia pois jaloista.

 

["vieras"]

Olen omista harrastuksista karsinut pois kodin ulkopuolisia ja esim. kuntoilen nykyään lähinnä lasten kanssa. Tenavat vaan juoksu/fillarikärryyn ja menoksi. Ohjattuihin harrastuksiin ehdin taas kun lapset on isompia. Eli lasten kanssakin voi urheilla ja pitää tulostavoitteita eikä jäädä pelkästään kotiin rakentamaan legoilla.