Onko

[yksi neuvo]

Huomasin vasta jälkeen päin tuon kommentin, että miehesi ei halua mennä kanssasi naimisiin vaikka teillä on jo yksi lapsikin. Se voi olla aika iso asia ja voi vaikuttaa siihen, että miettii onko tämä mies oikea sinulle.

Minä henkilökohtaisesti haluaisin mennä naimisiin ennen lasten hankintaa. Naimisiin meno luo myos turvaa esim. jos jompikumpi sattuu kuolemaan. Yleensäkin jos vakavalla mielellä yhdessä ollaan (nauraakin saa ) niin, naimisiin meno on JÄRKEVINTÄ.

Voisitte varmaan yrittää keskustella vielä tuosta naimisiinmenosta ja jos miestä kyseinen keskustelu ahdistaa niin voisit kysyä miksi...sanot, että tarkoituksenasi ei ole tässä mitenkään painostaa häntä vaan puhtaasti haluaisit vain kuulla ne oikeat syyt, että miksi mies ei halua mennä naimisiin, jotta voisit paremmin ymmärtää häntä. Jos mies on kuitenkin ihan vakavasti kanssasi, rakastaa sinua, mutta naimisiinmeno asia on enemmänkin joku periaatekysymys niin siinä tapauksessa teidän kannattaisi varmaankin jotenkin muuten hoitaa laki asiat esim. toisen kuoleman varalta. Eihän kai kukaan halua että lapsi ja rakaskumppani joutuu ojasta allikkoon jos sattuu itse ensin kuolla kupsahtamaan?

 

[Ikäelli]

Itse esitin vastaavanlaisen kysymyksen itselleni vuosia, vuosia sitten ja sanoin sen ääneen myös terapiassa. Terapeutti sanoi, että minun pitäisi tutkia ja tutustua itseeni, eikä hakea syytä miehestä. Tein sen, tutustuin itseeni ja huomasin pitäväni miehestäni aivan oikeasti. Käyttääkö sanaa rakkaus, pitäminen tms ei ole tässä oleellinen, vaan se, että kipinä löytyi.

Hanki itsellesi harrastuksia ja kiinnostavia asioita myös kodin ulkopuolelta ja tutustu itseesi; voit löytää yllättäviä asioita. Ilan työtä ei mitään saa.
Pidä siitä miehestäsi kiinni.

 

[ap]

Kiitos, tätä juuri olen miettinyt.

 

[ap]

Kiitos viestistä.
Kyllä olen yrittänyt jutella ihan sievästi mieheni kanssa naimisiin menosta, mutta hän on vakaasti sitä mieltä että naimisiin menolla ja rakkaudella ei ole mitään tekemistä keskenään ( olen meinaan joskus sanonut että hanki semmoinen nainen ketä rakastat.... )
Johtuu todennäköisesti siitä että mieheni äiti on eronnut kaksi kertaa ja molemmat olleet aika riitaisia. Jälkimmäisen miehen ( mieheni isäpuolen ) kanssa eivät ole vieläkään puheväleissä vaikka aikaa erosta kohta 20v. Ja toisekseen mieheni äiti kommentoi aina naimisiin menosta puhuttaessa meille että: ette te mene naimisiin/ elkää menkö, ero kuitenkin tulee jne.
Ymmärrän toisaalta miestäni mutta silti. Onko tosiaankin menneisyyden haamut noin voimakkaat....

Lakiasiat on järjestyksessä. Meillä on keskinäinen henkivakuutus ja nyt olemme menossa lakimiehen kanssa tekemään keskinäisen testamentin. Eli kyllä varmaan ihan vakavissaan mies kanssani on. Ehkäpä se todellakin on sitten vain mainitsemasi periaatekysymys.....

 

[se on rakkautta]

Rakkaus on toisesta välittämistä, toisen kanssa on hyvä olla.
Uskollisuus nykyaikana on harvinaista herkkua ja uskollisuus kuvastaa rakkautta.
Mitä helvetin kiksejä, ei ihmiselo pidemmällä tähtäimellä perustu pelkkiin kikseihin.

Rakkaus nykyään kohdistetaan pelkkään seksiin ja nautintoon. Jos ei saa niitä kiksejään, niin en rakasta sinua.

Meinaatko tosiaan nainen erottaa lapsesi hellästä ja rakastavasta isästä, tämmöisiä isiä ei joka oksalla kasvakkaan.

Tiedän mistä kirjoitan, en minäkään saa aina niitä kiksejä. Mutta olen huomannut elämässä olevan muutakin. Pidän miehestäni, me olemme sellaisia kuin olemme. Tunnen suurta onnea, kun isä on lastensa kanssa ja meillä on hyvä.

Olet nyt eksynyt saippuasarjoihin.

 

[ap]

Kiitos, olipa hyvä viesti!

 

[?]

nostan

 

[Kunnon mies : ).]

Kyllä rakkaus on vaikka mitä ja olen sitä mieltä että tämän ketjun aloittajalla , seon sitten hänen kuvailemaansa, olisi toki kiva tietää mitä se mies miettii omalta kohdiltaan. mutta mitäpä sitä penkomaan.
Sen sijaan mietin mistä sinä ""rakkauden"" papitar tiedät miten harvinaista herkkua uskollisuus on tänäpäivänä tai on joskus ollut, montako kertaa olet ollut jalkaa pitämässä kun noin puhut.
Eräs jo 40vuotta sitten kuollut mummu sanoi minulle kun juttelimme ""uskottomuudesta"" että ""juostiinhan sitä ennenkin muiden kanssa , mutta ei siittä kylillä juoruttu""
Toisekseen uskollisuus ei kuvaa rakkautta, se ei sinänsä kuvaa mitään, no ehkä tyytymistä sen kaltaiseen elämään jota uskollinen elää.
Uskottomuus ei kuvaa välinpitämättömyyttä ja rakaudettomuutta, jos sen jotakin voisi olettaa kuvaavan , niin olisikohan tahtoa elää omaa elämää, ei uskottomuus ole mikään maailmoja mullistava tapahtuma.
Mustasukkainen toisen ihmisen vapaasta tahdosta suorittaman parittelun, estäminen, kieltäminen ja muu sellainen rajoittaminen on se niin sanottu paha.
Ei uskoton ihminen ole sinänsä yhtään huonompi kuin uskollinenkaan, ei varmaan parempikaan. Se miten me kannamme tekojemme seuraamukset ja vastaamme niistä kertoo sen sijaan paljon enemmän.
Koska tiedän kokemuksesta että moni vetää tähän kaiken maailman jumalatkin selittämään että olen harhaoppinen ja kyyninen ja saatananpalvoja ja vaikka mitä.
Kerron että miten kaikilla aistellaan ja elämän voimillaan oleva ihminen joka sattuu olemaan aviossa henkilön kanssa jolla nämä kaikki asiat eivät ole aivan kunnossa, voi olla uskoton jos toisen ihmisen , siis sen puolison maailmaan ei edes mahdu ajatusta , seksistä , uskollisuudesta, läheisyyden tuntemuksista, ym niistä aistejamme koettelevista asioista.
Jos siis en voi tuottaa sitä nautintoa puolisolleni, jota itse tarvitsen ja sitä varten käyn vieraissa ja olen uskoton, niin siksikö en muka rakasta puolisoani ja olen huono mies.
Vaikka tiedän että nyt löydätte vaikka mitä syitä jotka puolustaavat ""uskottomuutani"" en välttämättä toimisi toisin vaikka asiat olisivat aivan toisin, sillä minä elän omaa elämääni ja siihen kuuluu rakastelun nautinto.

 

[Annukka]

Kuulostaa kyllä tosi sekavalle noi sun mietteet... Sinulla on ihana mies, jota et enää rakasta. Tahtoisit kuitenkin mennä hänen kanssaan naimisiin, koska sitten uskoisit häntä rakastavasi. Ja olen kyllä samaa mieltä kuin moni muukin täällä. Jos sinua kyllästyttää tavallinen perhe-elämä ja haluat erota, niin silloin se olet sinä, joka muuttaa pois yksin. Mies ja lapset jäävät asumaan nykyiseen kotiinsa.

Minusta sinä olet nyt vaan tylsistynyt omaan elämääsi. Häät varmasti auttaisi vähäksi aikaa, koska sinulla olisi silloin muuta mietittävää kuin parisuhteesi tila. Voisit suunnitella koristeita jne. Mutta sitten se olisi taas sitä samaa arkea kun häät on ohi. Kehottaisinkin sinua keksimään jotain muuta tekemistä kuin häät, jos sinulla on tylsää. Miten olisi joku harrastus? Naimisiin teidän tuskin kannattaa mennä ennen kuin suhteenne loistaa uudestaan.

Rakkaus ei todellakaan ole mikään tunne, joka pysyy itsestään yllä ilman mitään effortia. Rakkaus on tahtotila, sitä että tahtoo rakastaa toista, olla hyvä toiselle, pitää huolta parisuhteesta, toisesta ja itsestään. Rakkaus on sitä, että tuntee, että tässä on suhde ja kumppani, jonka tahdon pitää elämässäni ja tehdä sen eteen työtä.

Kovin suuria kicksejä seksi valitettavasti tarjoaa vain ihan suhteen alussa, kun kumppani ei ole vielä tuttu. Kicksejä voi saada myöhemminkin, muttei enää itsestään. Sekin vaatii sitä kuuluisaa TYÖTÄ ja omistuneisuutta asialle. Mitään pysyvää ja kestävää ei saa ilmaiseksi.