Onkohan toi enään tervettä... ystäväni parisuhteesta.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja tyhmä(kö)
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

tyhmä(kö)

Vieras
Ystäväni on sairaanoloisen mustasukkainen, syönyt ihan lääkkeitäkin kyseiseen asiaan liittyen. Hän ei voi jättää miestään hetkeksikään yksin, jos mies tulee ruokatauolla kotiin syömään, nainen lähtee siltä istumalta myös kotiin. Kun mies ei ole töissä ja on tällä hetkellä lomautettuna. Tämä nainen on jättänyt tulematta itsekin töihin, koska mies ei saa olla yksin kotona. Ystäväni on myös joskus penkonut miehen kännykkää ja välillä kuvitellut harjoja, mm. kerran hän oli varma että mies on nyt pettänyt häntä ja että autossa tuoksui varmasti huulirasva.. Humalassa myös lyönyt miestä kun saanut jonkun mustasukkaisuus kohtauksen.

En vain jaksaisi tätä, että hän avautuu parisuhteestaan ja heidän ongelmistaan. Mies ei ole pettäny ystävääni ja hän kustantaa heidän elämisenkin miltein kokonaan. Tämä ystäväni sattuu vain olemaan sellainen henkilö joka on oikeasti jumittautunut 2-vuotiaan uhmaikäisen tasolle. Hänessä ei kuulemma ole koskaan mitään vikaa eikä anteeksi pyyntöä häneltä saa. Tämä henkilö käy aikalailla meidän ystävienkin hermoille lapsellisella käytöksellään.. Joskus pidin tätä hänen miestään vielä täysin k*sipäänä, koska nainen antoi sellaisen kuvan että mies on ilman syytä kylmä ja tunteeton..

En haluaisi tällä tavalla puhua ilkeään sävyyn ystävästäni mutta pakko johonkin purkautua. :( Olisin minäkin aika varmasti välillä kylmä ja tunteeton miestäni kohtaan, jos en koskaan saisi olla hetkeäkään rauhassa ja saisi omaa aikaa. Ystäväni kuvittelee että kaikkien parisuhteet ovat samanlaisia kuin heidänkin. Tämän on erittäin vaikea ymmärtää kun hienovaraisesti hälle kerron, että meillä kummatkin saadaan olla rauhassa omien ystäviemme kanssa ja annamme toisillemme myös omaa aikaa ja rauhaa..

Ystävän mies ei saa olla hetkeäkään rauhassa, jos nainen on töissä silti pitää pommittaa miestä txt ja soittaa kokoajan. Jos mies ei jouda vastaamaan nainen huutaa ja raivoaa. Ei vain jaksaisi kuunnella naisen valitusta parisuhteestaan ja koittaa auttaa, koska kenelläkään ei ole kuulemma oikeutta tulla hälle kertomaan mitä väärin tekee ymsyms. :O
 
toi töistä poissaolo menee kyllä yli!

itsekkin olen helposti msutasukkainen= minun on vaikea luottaa miehiin, koska minua on todellakin petetty useamman kerran, silloin olin sinisilmäinen, sen jälkeen olen ajatellut että miehen pitää ansaita luottamus,se ei ole mikään automaatio.

tarkoitan tällä siis sitä että mies on avoin ja ehdottoman rehellinen, en halua kuulla yhtäkään pientäkään valhetta, koska jos meis jää kiinni valheesta nostaa se minun niskavillani pystyyn! ja sen jälkeen minusta tulee aika epäluuloinen(en kylläkään töistä ole pois,se olis aika järjetöntä jo). mutta voi samaistua tuohon ihmiseen senverran että ymmärrän mitä sen tunteen taustalla voi olla.

minulla on ainakin niin että mitä tärkeämpi mies on minulle,sitä enemmän pelkään että menetän hänet, tuo pelko on vaikea hallittava, yleensä onnistun siihen asti kunnes se ensimmäinen valhe tuleekin esille, siinä vaiheessa mä vaan odotan sitä koska tulee kiinni jääminen että tämäkin mies pettää,etenkin jos miehen puolelta on seksuaalista haluttomuutta.

tiedän järjellä että ajan itse miestä kauemmaksi jos ja luultavasti kun epäilen häntä turhasta.mutta kun on niin vaikea jo lähtökohtaisesti luottaa ja sitte tulee jokin pieni asia mikä osoittaa että mies pystyy huijaamaan minua, sen jälkeen sitä vaan odottaa sitä viimeistä. iskua. tuossa vaiheessa miehen käytöskin vaikuttaa suuresti siihen yltyykö paniikki vai lieveneekö se.

itselläni on vielä semmoinen tässä taustalla että en ole kaunis,en todellakaan,kasvot on ihan nätit,mutta vartalo.. ei todellakaan, huono itsetunto tässä asiassa ja menneet kokemukset yhdistettynä menettämisen pelkoon on hankala yhtälö.

olen siis tutkinut mieheni puhelimen aikanaan ja itseasiassa tällä tavalla hän jäi kiinni valheestaan! (epäilin siis että hän ei ole ihan totuuden mukainen,pari kk pidin ittenikurissa ja sitte ajattelin että ok. luen viestit ja katon puhelut,loppuupahan sitte turhaan epäily! vielä mitä valheestahan se kiinni jäi,eikä ollut eka eikä vika kerta).
 
[QUOTE="milja";28156910]no sulla on sitten kamala mies![/QUOTE]

ei muuten ole,vaan omanarvontunteva! Kumpikaan ei sutatettas mitään vaihoharhasta kyttäämistä toiselta! että jokanaisen perusoikeus on kytätä miestään ja nuuhkia vaatteet,jättää menemättä töihin kun mieskään ei mene,kun luule et mies pettää sillä aikaa yms...juuuuh!!! huh mite sairasta porukkaa!!!
 
Ystäväsi tilanne vaikuttaa siltä, että siinä tarvittaisiin jo ammattilaisen apua. Omat kykysi eivät millään riitä auttamaan häntä, jos ystäväsi tunne-elämä on niin huonossa kunnossa kuin kerrot, Joten lopeta nyt ihan alkuun hienovaraiset vihjailut ja kerro hänelle, ettet yhtään tiedä miten häneen pitäisi enää suhtautua. Voit asiallisesti todeta, ettet osaa auttaa häntä ja mielestäsi ystäväsi käytös on poikkeavaa suhteessa muihin tuntemiisi pareihin.

Voit tukea häntä hakemaan apua. Ja jos ystäväsi on yhtään järkevä hän on myös valmis hakemaan apua. Muussa tapauksessa ota hajurakoa. Ystäväsi nimittäin pilaa jo nyt oman ja miehensä elämää urakalla, eikä ennuste ole hyvä. Sinä et tule jaksamaan,jos suostut kuuntelemaan kaiken. Kun suuri romahdus tapahtuu joudut valitsemaan puolesi ja päättämään ketä autat, ketä et .
 
[QUOTE="milja";28156963]toi töistä poissaolo menee kyllä yli!

itsekkin olen helposti msutasukkainen= minun on vaikea luottaa miehiin, koska minua on todellakin petetty useamman kerran, silloin olin sinisilmäinen, sen jälkeen olen ajatellut että miehen pitää ansaita luottamus,se ei ole mikään automaatio.

tarkoitan tällä siis sitä että mies on avoin ja ehdottoman rehellinen, en halua kuulla yhtäkään pientäkään valhetta, koska jos meis jää kiinni valheesta nostaa se minun niskavillani pystyyn! ja sen jälkeen minusta tulee aika epäluuloinen(en kylläkään töistä ole pois,se olis aika järjetöntä jo). mutta voi samaistua tuohon ihmiseen senverran että ymmärrän mitä sen tunteen taustalla voi olla.

minulla on ainakin niin että mitä tärkeämpi mies on minulle,sitä enemmän pelkään että menetän hänet, tuo pelko on vaikea hallittava, yleensä onnistun siihen asti kunnes se ensimmäinen valhe tuleekin esille, siinä vaiheessa mä vaan odotan sitä koska tulee kiinni jääminen että tämäkin mies pettää,etenkin jos miehen puolelta on seksuaalista haluttomuutta.

tiedän järjellä että ajan itse miestä kauemmaksi jos ja luultavasti kun epäilen häntä turhasta.mutta kun on niin vaikea jo lähtökohtaisesti luottaa ja sitte tulee jokin pieni asia mikä osoittaa että mies pystyy huijaamaan minua, sen jälkeen sitä vaan odottaa sitä viimeistä. iskua. tuossa vaiheessa miehen käytöskin vaikuttaa suuresti siihen yltyykö paniikki vai lieveneekö se.

itselläni on vielä semmoinen tässä taustalla että en ole kaunis,en todellakaan,kasvot on ihan nätit,mutta vartalo.. ei todellakaan, huono itsetunto tässä asiassa ja menneet kokemukset yhdistettynä menettämisen pelkoon on hankala yhtälö.

olen siis tutkinut mieheni puhelimen aikanaan ja itseasiassa tällä tavalla hän jäi kiinni valheestaan! (epäilin siis että hän ei ole ihan totuuden mukainen,pari kk pidin ittenikurissa ja sitte ajattelin että ok. luen viestit ja katon puhelut,loppuupahan sitte turhaan epäily! vielä mitä valheestahan se kiinni jäi,eikä ollut eka eikä vika kerta).[/QUOTE]

sinä ajat tuota menoa miehesi pois! järki käteen,toista ei voi omistaa ja kytätä,mutta toiselta voi ja pitää vaatia avoimmuutta ja rehellisyyttä,vain siten voit oikeasti tietää haluatko olla tuon ihmisen kanssa. ( jos pettää sinulla pitäisi näin ollen oikeus valita oletko hänen kanssaan,tuhlaatko elämääsi johonkin joka ei olle sen arvoinen)
 
[QUOTE="milja";28156963]toi töistä poissaolo menee kyllä yli!

itsekkin olen helposti msutasukkainen= minun on vaikea luottaa miehiin, koska minua on todellakin petetty useamman kerran, silloin olin sinisilmäinen, sen jälkeen olen ajatellut että miehen pitää ansaita luottamus,se ei ole mikään automaatio.

tarkoitan tällä siis sitä että mies on avoin ja ehdottoman rehellinen, en halua kuulla yhtäkään pientäkään valhetta, koska jos meis jää kiinni valheesta nostaa se minun niskavillani pystyyn! ja sen jälkeen minusta tulee aika epäluuloinen(en kylläkään töistä ole pois,se olis aika järjetöntä jo). mutta voi samaistua tuohon ihmiseen senverran että ymmärrän mitä sen tunteen taustalla voi olla.

minulla on ainakin niin että mitä tärkeämpi mies on minulle,sitä enemmän pelkään että menetän hänet, tuo pelko on vaikea hallittava, yleensä onnistun siihen asti kunnes se ensimmäinen valhe tuleekin esille, siinä vaiheessa mä vaan odotan sitä koska tulee kiinni jääminen että tämäkin mies pettää,etenkin jos miehen puolelta on seksuaalista haluttomuutta.

tiedän järjellä että ajan itse miestä kauemmaksi jos ja luultavasti kun epäilen häntä turhasta.mutta kun on niin vaikea jo lähtökohtaisesti luottaa ja sitte tulee jokin pieni asia mikä osoittaa että mies pystyy huijaamaan minua, sen jälkeen sitä vaan odottaa sitä viimeistä. iskua. tuossa vaiheessa miehen käytöskin vaikuttaa suuresti siihen yltyykö paniikki vai lieveneekö se.

itselläni on vielä semmoinen tässä taustalla että en ole kaunis,en todellakaan,kasvot on ihan nätit,mutta vartalo.. ei todellakaan, huono itsetunto tässä asiassa ja menneet kokemukset yhdistettynä menettämisen pelkoon on hankala yhtälö.

olen siis tutkinut mieheni puhelimen aikanaan ja itseasiassa tällä tavalla hän jäi kiinni valheestaan! (epäilin siis että hän ei ole ihan totuuden mukainen,pari kk pidin ittenikurissa ja sitte ajattelin että ok. luen viestit ja katon puhelut,loppuupahan sitte turhaan epäily! vielä mitä valheestahan se kiinni jäi,eikä ollut eka eikä vika kerta).[/QUOTE]

Mielestäni tällaisessa suhteessa ei ole mitään järkeä kummankaan puolelta.
 
Kaikki eivät ole luottamuksen arvoisia. Itse en pystyisi olemaan sellaisessa suhteessa, vaan mun pitää tietää että voin luottaa, ja sen mukaan sitten eletään. Kumminkin päin.

Toisen tekemisiä ei voi rajoittaa, eikä elämäänsä kannata elää ketään kyttäämällä ja vahtimalla.

Ap:n tapauksen naisen kannatta tosiaan hakea ammattiapua. Tuo on todellakin sitä sairasta mustasukkaisuutta. Tuskin mikään mitä mies tekee, saa sitä lievenemään. Muutoksen pitää tapahtua naisen omassa päässä.
 
Niin kauan kun oma pää ei ole kunnossa niin ei kannata sekaantua muihin.
Ei sulla ole mitään oikeutta tietää miehesi jokaista tekoa vaikka sua olisikin aiemmin petetty.

Hoida pääsi ensin ja rupea vasta sitten suhteeseen.

[QUOTE="milja";28156963]toi töistä poissaolo menee kyllä yli!

itsekkin olen helposti msutasukkainen= minun on vaikea luottaa miehiin, koska minua on todellakin petetty useamman kerran, silloin olin sinisilmäinen, sen jälkeen olen ajatellut että miehen pitää ansaita luottamus,se ei ole mikään automaatio.

tarkoitan tällä siis sitä että mies on avoin ja ehdottoman rehellinen, en halua kuulla yhtäkään pientäkään valhetta, koska jos meis jää kiinni valheesta nostaa se minun niskavillani pystyyn! ja sen jälkeen minusta tulee aika epäluuloinen(en kylläkään töistä ole pois,se olis aika järjetöntä jo). mutta voi samaistua tuohon ihmiseen senverran että ymmärrän mitä sen tunteen taustalla voi olla.

minulla on ainakin niin että mitä tärkeämpi mies on minulle,sitä enemmän pelkään että menetän hänet, tuo pelko on vaikea hallittava, yleensä onnistun siihen asti kunnes se ensimmäinen valhe tuleekin esille, siinä vaiheessa mä vaan odotan sitä koska tulee kiinni jääminen että tämäkin mies pettää,etenkin jos miehen puolelta on seksuaalista haluttomuutta.

tiedän järjellä että ajan itse miestä kauemmaksi jos ja luultavasti kun epäilen häntä turhasta.mutta kun on niin vaikea jo lähtökohtaisesti luottaa ja sitte tulee jokin pieni asia mikä osoittaa että mies pystyy huijaamaan minua, sen jälkeen sitä vaan odottaa sitä viimeistä. iskua. tuossa vaiheessa miehen käytöskin vaikuttaa suuresti siihen yltyykö paniikki vai lieveneekö se.

itselläni on vielä semmoinen tässä taustalla että en ole kaunis,en todellakaan,kasvot on ihan nätit,mutta vartalo.. ei todellakaan, huono itsetunto tässä asiassa ja menneet kokemukset yhdistettynä menettämisen pelkoon on hankala yhtälö.

olen siis tutkinut mieheni puhelimen aikanaan ja itseasiassa tällä tavalla hän jäi kiinni valheestaan! (epäilin siis että hän ei ole ihan totuuden mukainen,pari kk pidin ittenikurissa ja sitte ajattelin että ok. luen viestit ja katon puhelut,loppuupahan sitte turhaan epäily! vielä mitä valheestahan se kiinni jäi,eikä ollut eka eikä vika kerta).[/QUOTE]
 
[QUOTE="teekuppi";28156971]Ystäväsi tilanne vaikuttaa siltä, että siinä tarvittaisiin jo ammattilaisen apua. Omat kykysi eivät millään riitä auttamaan häntä, jos ystäväsi tunne-elämä on niin huonossa kunnossa kuin kerrot, Joten lopeta nyt ihan alkuun hienovaraiset vihjailut ja kerro hänelle, ettet yhtään tiedä miten häneen pitäisi enää suhtautua. Voit asiallisesti todeta, ettet osaa auttaa häntä ja mielestäsi ystäväsi käytös on poikkeavaa suhteessa muihin tuntemiisi pareihin.

Voit tukea häntä hakemaan apua. Ja jos ystäväsi on yhtään järkevä hän on myös valmis hakemaan apua. Muussa tapauksessa ota hajurakoa. Ystäväsi nimittäin pilaa jo nyt oman ja miehensä elämää urakalla, eikä ennuste ole hyvä. Sinä et tule jaksamaan,jos suostut kuuntelemaan kaiken. Kun suuri romahdus tapahtuu joudut valitsemaan puolesi ja päättämään ketä autat, ketä et .[/QUOTE]

Ei se tavallaan ole raskasta, hän vaan saa mut ärsyyntyneeksi. Jos hänelle joskus erehtyy suoraan sanomaan että hänen omassa käytöksessään on vikaa, alkaa kiukuttelu ja hän ei suostu kuunteleen. Mahdoton se on auttaa ihmistä ongelmissa, jos tämä ei enää koskaan itsessään vikaa.

Hänellä on meidän ystävienkin seurassa tapana tavallaan kiristää ja käyttäytyä miten sattuu. Jos kaikkea ei tehdä kun hän haluaa kiukuttelee ja mököttää siihen asti kunnes joku hölmö hänen tahtoonsa taipuu. Myös hänelle ei saa suuttua mutta kyseinen nainen jopa suuttuessaan lähtee töistäkin. Ihme kun ei ole potkuja tullut :O

Joten voin vain kuvitella miehen helvetin kotona, monesti kun olen naiselle laittanu txt että miksei ole töihin tulossa niin vastaus on että koska mies on kotona tai sitten hän jää kostoksi kotiin koska mies ei ole tehnyt niinkun hän on halunnut?! :O
 
Sanot vaan nätisti, että heidän suhde on heidän suhde ja hoitavat sen miten itse parhaakseen näkevät. En minäkään jaksaisi kuunnella tuollaista, tulisi aika turhautunut olo. En usko, että mies kauaa jaksaa, tai toivon, että mitta vois olla jo täynnä. Sairashan tuo nainen on, ihan selvästi.
 
Mulla oli joskus tuollainen ystävä. Tai ihan hyvissä väleissä ollaan vielki ja jos joskus samoihin pippaloihin osutaan meillä on hauskaa yhdessä. Joskus oltiin paljon läheisempiä, mutta mie katkaisin välit hirveen riidan jälkeen (ystäväni luuli et pokaan hänen poikaystävää, koska istuin samassa pöydässä hänen kanssaan). Kun pöly vähän laskeutui, annettiin molemmat toisillemme anteeksi, mut en enään halunnut ihan niin tiivisti pitää häneen yhteyttä.

Ei tuommosille taida oikeen tehota mikään järki puhe. Itse kans yritin pitemmän aikaa sanoa, etten halua kuulla heidän parisuhdeongelmmista. Ei tehonnut, tuntui että olen vain likakaivo johon ystäväni upottaa kaiken paskan. Suosittelisin ottamaan etäisyyttä, jos tuntuu ettei omat voimat enään riitä kuuntelemaan.
 
Ensiksi AP:lle. Mieti miksi olet hänen ystävänsä? Oletko sen takia, että teillä on pitkä historia? Olisitko hänen ystävänsä jos tutustuisit häneen nyt? Jos historia painaa niin unohda se ja katkaise ystävyys. Ystävyyteen kuuluu molemmin puolinen jakaminen ja hyväksyntä, ymmärtäminen ja auttaminen, onko se teillä näin? Vai onko tämä selvästi narsu-nainen se joka aina ottaa ja sinä ja muut antaa? Valitettavasti tuollainen ihminen ei ikinä tule edes muuttumaan. Kehottaisin kyseisen miehenkin juoksemaan pakoon niin kovaa kuin pääsee ja äkkiä!
Ei ole mikään syy käyttäytyä noin, vaikka joskus olisikin petetty. Toki suhteen alussa luottamus luodaan ja avoimuus ja rehellisyys ovat parisuhteen kulmakiviä, mutta jos mies ei ole antanut niihin aihetta, TODELLISTA aihetta niin hänhän on luottamuksen ansainnut!
Minua on petetty, pariinkin kertaan. Mutta nykyisessä suhteessani en ole koskaan epäillyt miehen pettävän, vaikka hän tekee sellaisia töitäkin, joissa se olisi oikein helposti mahdollista. Enkö koskaan soittele perään.
Eksän kanssa epäluottamusta oli ja vaikka en häntä epäillyt tai kytännyt niin jossain vaiheessa alkoi olla selviä oireita käytöksen muutoksesta yms. Lopulta stalkkasin puhelimen ja kiinnihän hän jäi. Sen jälkeen kuitenkin olimme yhdessä vielä useita vuosia ja vain päätin, että mustasukkaisuudella en voita mitään ja jos mies haluaa pettää niin minä en sitä stalkkaamalla pysty estämään. Ja tätä ole noudattanut nykyäänkin. Ja jos hän pettää tahtoo niin on katsottava peiliin...

MUTTA, se tarinan toinen puoli! Eli ex kyllä syytti omien peliensä lomassa minua kaikesta ja oli varma että aina tilaisuuden tullen häntä petin. EN IKINÄ! Hänkin soitteli jatkuvasti ja kun olin töissä niin suuttui jos jouduin lopettamaan töiden takia puhumisen hänen kanssaan jne. Lopulta tämä johti siihen, että tuo jatkuva eristäminen ja syyttäminen alkoi tuoda ajatuksia, että "noh, koska minua koko ajan syytetään vaikka tekisin mitä niin voisinpa ihan hyvin pettääkkin, niin olisipa ainakin oikeasti aihetta syyttää". Lopulta välit olivat niin huonot, että ihastuin työkaveriini, jolla olikin aika samanlainen tarina takanaan ja lopulta ajauduimme suhteeseen. Jäimme kiinni ennenkuin mitään oli edes tapahtunut, koska molempien eksät olivat pettäneet ja tunnistivat nuo oireet mitä meissä tapahtui, mutta siinä vaiheessa eksämme olivat jo toiminnallaan pilanneet suhteemme ja tämän miehen kanssa välimme olivat jo niin tuliset, että erosimme ja aloimme...noh...seurustella tai jotain.
Olemme jo viidettä vuotta yhdessä ja myöhemmin olen tajunnut miten sairaassa suhteessa sitä oikeasti olikaan!
Ex ei ole mihinkään muuttunut ja on yrittänyt kontroloida elämääni myös eron jälkeen, mutta enää en ole antanut hänen sitä tehdä ja nyt alkaa näkyä, että hän tekee sitä uudelle naisystävälleen :( .
Muuten kaikki olisi täydellisesti, jos lapset eivät kärsisi, mutta yllätys yllätys ex kostaa lapsille että jätin hänet, joten ihan helpolla ei ole päästy...

Ja Miljalle sanoisin, että mene puhumaan ongelmastasi jonnekkin, ennenkuin olet samassa tilanteessa kuin minä olin! Opettele kertomaan miehellesi, että miksi häntä epäilet, mutta älä syytä vaan kerro mikä sinua satuttaa ja opettele näkemään omat heikkoutesi. Sinun nykyinen miehesi ei ole sinua pettänyt, joten et voi syyttää ja rankaista häntä sellaisesta mihin hän on syytön!
Minä en koskaan eksälle valehdellut, mutta jätin kyllä pikkuhiljaa sitä sun tätä kertomatta ihan siitä syystä, että yritin edes jotain elämää elää itsekkin, mutta jos siitä kerroin tai "jäin kiinni" niin sain jumalattoman huutosyytös ryöpyn niskaani, vaikka en oikeasti ollut tehnyt mitään normaali elämästi poikkeavaa. Kukaan ei jaksa eikä kenenkään TARVITSE kuunnella jatkuvaa syyttelyä sellaisesta jota ei ole tehnyt.
Opettele mikä on parisuhteessa normaalia mikä ei ja opettele sitten toimimaan itse sen mukaan! Muista, ettet voi muuttaa ketään muuta kuin itseäsi!

Hyviä oppaita tunnistamaan omin suhteen ongelmakohtia ja opas jolla voi omia traumojaan korjata:

Hyv

Vapaaksi psykopaatin otteesta - Wesche Inger Dalsegg Aud - Kirja (9789525734935) | Adlibris kirjakauppa - Pohjolan suurin kirjakauppa

ja tässä kaikille jotka haluavat vanhoista "karmoista" parantua. Kuulostaa ja tuntuu hömpältä, mutta minä ja pari kymmentä ystävää, sukulaista ja tuttua jotka ovat tätä kokeilleet ovat vakuuttuneita tämän parantavista vaikutuksista. Itse olen kaikkea hömppää kokeillut vuosien aikana, mutta ystävän suosituksella tätä skeptisenä kokeilin ja huomasin jo kahdessa viikossa miten ihana rentoutuminen ja vihan ote alkoi hellittää. Suosittelen TODELLA lämpimästi jokaiselle ja etenkin Miljalle, että pääsisit tuosta mustasukkaisuuden kierteestä eroon :heart: .

Paranemisen avain - Alexander Loyd, Ben Johnson - Nidottu, pehme

Hassel jo monesta parantunut ;)
 
Viimeksi muokattu:
Kiitos kaikille vastanneille ja kiva Hassel kun jaot kokemuksiasi! :) Ja onneksi se etäisyyden otto on helppoa kun jään pian äippälomalle ja sopimukseni päättyy... Ja kun tämä ystävä ei voi edes vapaa aikana nähdä tai lähteä kotoaan jos mies ei tule mukaan. Joten uskon että tuonkin takia välimme viilentyvät kun jään pois. :)

Onko muilla sitten kokemuksia kyseisen tyyppisistä ihmisistä?
 

Yhteistyössä