Oon niin yksin... Mulla ei oo yhtään kaveria.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja En jaksa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

En jaksa

Vieras
En jaksa enää. En tajua, miten kaikilla on kavereita? Ihan oikeasti, aidosti en tajua miten oon ainoa, jolla ei oo yhtään kaveria. Yritin olla aktiivinen ja olin sopinut yhden entisen tutun kanssa kahville menosta tänään, mutta nyt sekin perui. Jos se olisi halunnut mut nähdä, ei sille olisi tullut mitään muuta tärkeämpää :(

Oon työtön. En tapaa ketään. Siis en ketään. Ikinä. Kaupan kassan kerran viikossa. Oon 3-kymppinen. Miten hankin kavereita? Tuntuu, etten oo riittävän kiinnostava. Mitä kukaan mun seurasta saisi, kun ei mun elämässä tapahdu mitään.

Tämä on nyt kamalan negatiivinen kirjoitus, mutta ihan totta, mun on löydettävä kavereita :( Mistä? Miten?
 
Täytyy yrittää löytää jotain harrastuksia... Tulevalle viikolle mulla on yksi meno keksittynä, katsotaan mitä siitä tulee.

Mutta miten sitten käytännössä? Sanotaan, että kun se joku harrastustapaaminen päättyy, niin miten sen ulkopuolelle voisi laajentaa... Äh, en osaa selittää? Siis miten voin luontevasti ehdottaa jollekin tapaamisen jälkeen että haluaisiko se mennä kahville tai sanonko esim. "moi, mikä sun nimi on?" Äh.
 
Facebookista löydät samanhenkisiä ihmisiä. Omia ryhmiä on todella paljon.

Mutta saadaksesi vähän potkua itseesi, kokeile EFT:tä. Emotional freedom techique eli tunteiden vapautustekniikka. Googleta, jos kiinnostaa. Youtubesta löytyy suomenkielisiä videoklippejä paljon.
 
Hanki mies (jos ei ole)
Pidä yhteyttä sukulaisiin (sisaruksiin, serkkuihin, vanhempiin?)
Aloita joku kiva harrastus jonka kautta tutustuu ainakin uusiin ihmisiin
Koita saada töitä jostain?
Aloita vapaaehtoistyö jos "oikeaa" työtä ei löydy?
 
Mä en kauheesti koskaan ollu töissä mutta mulla on aina ollut kavereita. Mä olin lasten kanssa kotona aika kauan ja totuin olemaan kotona. Ei mun mielestä se työttömyys vaikuta yhtään ja osa meistä osaa nauttiakin siitä. Mun mielestä elämässä kuuluu nauraa ja on se aihe mikä tahansa tai se ei muita naurata niin sä voit nauraa silti. Mee pyörimään kauppakeskuksiin kun siellä on paljon muitakin muuten vaan ja shopata voi ilman ostamista.
 
Mä en kauheesti koskaan ollu töissä mutta mulla on aina ollut kavereita. Mä olin lasten kanssa kotona aika kauan ja totuin olemaan kotona. Ei mun mielestä se työttömyys vaikuta yhtään ja osa meistä osaa nauttiakin siitä. Mun mielestä elämässä kuuluu nauraa ja on se aihe mikä tahansa tai se ei muita naurata niin sä voit nauraa silti. Mee pyörimään kauppakeskuksiin kun siellä on paljon muitakin muuten vaan ja shopata voi ilman ostamista.

Anteeks, mutta mitä vittua? "Shopata voi ilman ostamista"? Ja jos niitä kavereita olisi ap:llä ollut ennen työttömyyttä niin eihän se sitten mitää vaikuttaskaan. Oletko vajaa?
 
Hei! Mä suosittelen vapaaehtoistyötä vaikka SPR:n kautta. Auttamisesta tulee hy mieli ja siellä on auttajien porukassa paljon erilaisia ihmisiä, joihin tutustuu pikkuhiljaa erilaisten projektien myötä. Yhteinen tekeminen antaa myös keskustelun aihetta ja yhtäkkiä ei olekaan enää niin yksinäinen tai tylsistynyt olo. Kaikilla on tarve tulla hyväksytyksi ja olla osa porukkaa ja vapaaehtoishommista saa varmasti uutta virtaa ja näkökulmaa omaan elämään. Kaikkea hyvää sulle uuden ystävän etsimisessä ja vanhojen ystävyyksien lämmittämisessä :)
 
Itsekin kaipailen ystäviä, mutta ei niitä noin vain saa. Töissä käyn ja yrittänyt saada sieltäkin kaveria mm. tapahtumiin ja pyytänyt kylään. Tapahtumakutsut on ohitettu noin vain ja kyläilyihin on sanottu, että joo tässä joku päivä tuun eikä sitten kuulu mitään. Itse menisin kylään sukat vinkuen, jos kutsuttaisiin. Kaikki tuntuu olevan niin kiireisiä. Mökkejä, reissuja, kyläilyjä... Itse kotona nökötän sitten. Vanhat kaverit on kaikki muuttaneet muualle. Oikeasti on niin montaa ihmistä ikävä, mutta heillä ei minua. Facen kautta olen yrittänyt kuulumisia kysellä ym. mutta ei sieltä päin sitten oikein tule sellaista intoa viesteistä että haluaisi nähdä :( Ilmeisesti kaikilla on sitten niin paljon elämää ympärillä.
 
Anteeks, mutta mitä vittua? "Shopata voi ilman ostamista"? Ja jos niitä kavereita olisi ap:llä ollut ennen työttömyyttä niin eihän se sitten mitää vaikuttaskaan. Oletko vajaa?

En mutta sä taidat olla vajaa. Shopata voi ilman että ostais yhtään mitään jos et oo ennen kuullut. Jos joku kysyy että lähetkö shoppaamaan niin voin mä lähteä vaikkei mulla olis rahaa. No pari euroa olis hyvä olla ellei muut maksa kahveja ja jotain pientä. Shoppaamalla saa päivän menemään aika äkkiä ja siel on ihmisiä.
 
En mutta sä taidat olla vajaa. Shopata voi ilman että ostais yhtään mitään jos et oo ennen kuullut. Jos joku kysyy että lähetkö shoppaamaan niin voin mä lähteä vaikkei mulla olis rahaa. No pari euroa olis hyvä olla ellei muut maksa kahveja ja jotain pientä. Shoppaamalla saa päivän menemään aika äkkiä ja siel on ihmisiä.

Mitä vittua ihan oikeasti. Pyörimään kaupoille "shoppailemaan" ilman aikomustakaan ostaa mitään kun siellä on ihmisiä?? Mitä ne ihmiset siellä hyödyttää?? Jos ei ketään tunne niin ihan sama seisooko autiolla saarella vai täydessä ostoskeskuksessa jälkimäinen tuottaa vaan pahaa mieltä jos ei ole rahaa.
 
Mitä vittua ihan oikeasti. Pyörimään kaupoille "shoppailemaan" ilman aikomustakaan ostaa mitään kun siellä on ihmisiä?? Mitä ne ihmiset siellä hyödyttää?? Jos ei ketään tunne niin ihan sama seisooko autiolla saarella vai täydessä ostoskeskuksessa jälkimäinen tuottaa vaan pahaa mieltä jos ei ole rahaa.

Ei yhtään sama asia. Kauppakeskuksissa monet viettää aikaa oli ne sitten yksin tai lastensa kanssa. Ei sen parempaa paikkaa viettää aikaa olekaan. Niin ja vaikuttaa ne muut ihmiset siihen että on sosiaalinen ja ei kukaan estä vaikka puhumasta jonkun kanssa.
 
Mä olin nuorempana tosi ujo ja mulla oli aina muutama ystävä jotka tuntu jotenkin kusettavan tai käyttävän hyväks, enkä tutustunu oikein uusiin ihmisiin. Sit mä vaan kerta kaikkiaan päätin (ehkä lukiolaisena) että rupeen avoimemmaks ja puheliaammaks. Aluks se tuntu vieraalta mutta nyt se on mulle täysin luontevaa ja mun on helppo saada kavereita ja ystäviä, tutustua uusiin ihmisiin ja vaikka oon lasten kanssa vielä kotona niin välillä riesaksi asti kysellään kokoajan kaikkiin menoihin. Tsemppiä!
 

Yhteistyössä