oonkohan mä jotenkin yliherkkä?

[nöppönen]

oon tänään taas itkeskellyt siskon ja sen miehen eron takia. jostakin syystä ottaa ihan himru koville.. mietin että nouseeko nuo oman eron aikaset tunteet näin voimakkaina taas esiin vaikkei ole kyse edes omasta erosta tällä kertaa. siskon miehenkin kanssa puhuttiin ja vähän omaa oloa helpotti kun sovittiin että hän tulee jo kesällä moikkaan meitä. lapsetkin vähän itkua tihrusteli kun kummisedän kanssa puhuivat puhelimessa.

sisko ja miehensä (ex ei taivu viel suuhun) sopivat onneks asioita kaikessa sovussa, mutta mä sit tunnun vollottavan kaikkien edestä. sisko joutui rauhoittelemaan mua puhelimessa kun itketti niin :ashamed: :ashamed: jotenkin sisko tuntuu ihan ylirauhalliselta.. toki eron tajuaminen voi kestää aikansa.

 

[Williviini]

Ehkä se on käsitellyt asiaa jo jonkin aikaa. Eivcät kai nyt ihan silmänräpäyksessä ole eronneet? Tarkoitan varmasti ovat miettineet asiaa.

Minusta reagoit yliherkästi. Minkä ikäiset lapset? Tuli mieleen teksitä lukiessä että ottavat mallia sinun käytöksestäsi? Dramatisoitos nyt vähän asioita? He ovat vain eroamassa, kukaan ei ole kuollut.

Sanosin ryhdistäydy, sinä et ole eroamassa, vaan siskosi joka luultavasti tarvitsisi kuitenkin sinun tukeasi.

 

[nöppönen]

Ehkä se on käsitellyt asiaa jo jonkin aikaa. Eivcät kai nyt ihan silmänräpäyksessä ole eronneet? Tarkoitan varmasti ovat miettineet asiaa.

Minusta reagoit yliherkästi. Minkä ikäiset lapset? Tuli mieleen teksitä lukiessä että ottavat mallia sinun käytöksestäsi? Dramatisoitos nyt vähän asioita? He ovat vain eroamassa, kukaan ei ole kuollut.

Sanosin ryhdistäydy, sinä et ole eroamassa, vaan siskosi joka luultavasti tarvitsisi kuitenkin sinun tukeasi.

lapset on ollut varsin rauhallisia, tietty ikävä tuli puhelimessa kun kuuli tutun äänen. aika räpäys tää oli. muutama viikko esittelivät tulevan kotinsa pohjapiirrustuksia ja nyt sitten näin. toki he kumpikin ovat olleet mulle hirmuinen tuki eron jälkeen ja ehkä siksikin ahdistaa että näin käy. siskoa olen kyllä tukenut, tiedänhän jo itse millaista tunteiden mylläkkää se on. jotenkin vaan sisko on asian suhteen vie tosi rauhallinen.. minusta taas tuntuu pahalle. siskon miehen ja siskon puolesta.

 

[Williviini]

Ehkä se on käsitellyt asiaa jo jonkin aikaa. Eivcät kai nyt ihan silmänräpäyksessä ole eronneet? Tarkoitan varmasti ovat miettineet asiaa.

Minusta reagoit yliherkästi. Minkä ikäiset lapset? Tuli mieleen teksitä lukiessä että ottavat mallia sinun käytöksestäsi? Dramatisoitos nyt vähän asioita? He ovat vain eroamassa, kukaan ei ole kuollut.

Sanosin ryhdistäydy, sinä et ole eroamassa, vaan siskosi joka luultavasti tarvitsisi kuitenkin sinun tukeasi.

lapset on ollut varsin rauhallisia, tietty ikävä tuli puhelimessa kun kuuli tutun äänen. aika räpäys tää oli. muutama viikko esittelivät tulevan kotinsa pohjapiirrustuksia ja nyt sitten näin. toki he kumpikin ovat olleet mulle hirmuinen tuki eron jälkeen ja ehkä siksikin ahdistaa että näin käy. siskoa olen kyllä tukenut, tiedänhän jo itse millaista tunteiden mylläkkää se on. jotenkin vaan sisko on asian suhteen vie tosi rauhallinen.. minusta taas tuntuu pahalle. siskon miehen ja siskon puolesta.

Miks susta tuntuu niin pahalle? Nyt sun tehtäväs olis kuitenkin tukea heitä eikä haidän sinua :hug:

Eikä ne sinun elämästä ole häviämässä, toisetensa vaan.

 

[vieras]

Kannattaisiko kuitenkin jättää itkemättä siskollesi hänen tilannettaan ja itse miettisit mikä siinä niin pahalta tuntuu sinusta. Eli samoilla linjoilla olen Williviinin kanssa.

 

[mum84]

Mielestäni olet. Jos minä eroaisin, ja joutisin siinä tilanteessa vielä lohduttamaan jotain parkuvaa sukulaista jolle asia ottaisi koville, niin vaikka saattaisinkin olla ihan rauhallinen niin kyllä varmaan ajattelisin että voi :headwall: En siis tarkoita millään pahalla, mun mielipide vaan :attn:

 

[Kiin]

Kyllä sie saat tuntea ne tunteet, jotka tilanne siussa herättää :hug: Eri asia on, jos kuormitat siskoasi surullasi. Itke itkut jotain toista olkapäätä vasten. Ei ole olemassa mitään yliherkkyyttä. Kaikki tunteet on sallittuja.

 

[nöppönen]

Kyllä sie saat tuntea ne tunteet, jotka tilanne siussa herättää :hug: Eri asia on, jos kuormitat siskoasi surullasi. Itke itkut jotain toista olkapäätä vasten. Ei ole olemassa mitään yliherkkyyttä. Kaikki tunteet on sallittuja.

siskon kanssa ollaan puhuttu jo paljon.. toki hän kyselee ja tietääkin jo osan kun on ollut mukana elämässä myös sitä minun eroa. äidin kanssa on tullut itkettyä eniten, pahalta kun se tuntuu hänestäkin. onneks sisko tietää että oon herkkä ja ymmärtää että musta tuntuu pahalta sen toisenkin osapuolen puolesta. ja kyllähän myö kumpikin tiedetään että asiat järjestyy, sitä ei vaan semmosta kellekään toivois.