Eipä taideta monessakaan koulussa pakottaa syömään, mutta maistamaan kyllä. Eli vaikka sitten lusikallisen sitä keittoa. Ruokalassa on silti pakko istua ja opetella ruokailukulttuuria. Välipalaa ei voi myöskään syödä muuta kuin siihen varatulla ajalla, jolloin muutkin myös lounaan syöneet oppilaat sen syövät. Ainoa poikkeus on diabeetikot. Ruokailussa on myös syötävä sitten kaikkea mitä lounaaseen kuuluu, jos kerran syömään alkaa. Pelkkiä lihapullia ei syödä, vaan siihen kuuluu perunat oheen. Jos lapset saisivat napsia herkut päältä, niin eihän ne muuta kuin pelkkiä lihapullia söisikään.
Ravitsemuksellisesti ne lihapullat onkin parempi vaihtoehto kuin peruna. Niissä on proteiinia ja hiilihydraatteja terveellisessä suhteessa (kun jauhopullia ovat kuitenkin). Eli lapsi tekee luonnostaan oikean valinnan. Ohessa olisi hyvä syödä jotain tuorepalaa, salaattia ja hedelmää vitamiininsaannin turvaamiseksi.
Se koulun peruna on pitkään säilöttyä, niin että kaikki vitamiinit ovat jo haihtuneet ja loppukin vähä on keitetty keitinveteen, joka kaadetaan pois. Jos ovat vielä kuorittuja, niin jäljellä ei ole kuin tärkkelystä. Tokihan se peruna täyttää vatsaa ja turvottaa, mutta nälkä häviää vähemmälläkin määrällä, kunhan energiantarve täyttyy.
Kouluruoka on hyvä asia, mutta nykypäivän tehostettu ja keskitetty ruoantuotanto ja -valmistus eivät takaa terveellistä ja ravitsevaa ateriaa kuin paperilla. Laskekaapa joskus huviksenne normaalin kouluaterian sisältämän rasvan, proteiinin ja hiilihydraatin suhteet. Ei niitä koulun mallinnuksia, vaan se ateria, joka lautaselle päätyy.
Tavara, jota koulussa tarjotaan ruokana on pitkälle prosessoitua ja tehty säilymään, ensin tuottajalta varastolle, siitä keskuskeittiöön ja siitä lämmitettynä kouluihin. Se ei vaan voi olla tuoretta, terveellistä ja vitamiinipitoista.
Lisää rahaa kouluruokailuun ja omat keittiöt takaisin, niin minäkin alan kannattaa pakkomaistattamista.