J
jaksamisen rajoilla
Vieras
Olen luokanopettaja ja itsekin äiti. Ymmärrän, että huoli lasten koulunkäynnistä on suuri, mutta tuntuu että opettajaan ollaan yhteydessä mitä kummallisimmista pikkuasioista. Välillä tuntuu, että vastuu lasten kasvatuksesta kaatuu opettajan ja koulun harteille. Jos vanhemman viestiin ei ehdi vastaamaan välittömästi, oli vuorokauden aika mikä hyvänsä, se koetaan opettajuuden ja oppilaan laiminlyömisenä. Naurettavaa, että viesteihin pitäisi olla vastaamassa kellon ympäri ja lomilla. Eikö vanhemmat keskustele enää lastensa kanssa koulupäivän kuulumisista, kun opettajan puoleen käännytään aiheessa kuin aiheessa. Ennen Vilman käyttöönottoa yhteydenottojen määrä ja sisältö oli huomattavasti kohtuullisempi.