Opettakaa lapsianne kohtaamaan koira!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Oops"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
No lapset on lapsia. Eniten ärsyttää ihan aikuiset. Meillä on toinen koira välillä vähän arka. Jos joku vieras rupee tuijottaan silmiin sitä ni se saattaa haukahtaa. No sitten nää tuijottaa kahta kauheemmin ja koira räkyttää entistä enemmän. Ja sitten siinä päivitellään melkein kuset housussa et mitä se haukkuu. Tottakai se haukkuu entistä enemmän, jos kokee uhatuksi itsensä. Ja haukkuminen loppuu heti kun koiraan ei kiinnitetä huomiota.
 
Kaikki ei ole koiraihmisiä. Joten joku tuijotusjuttu voi olla ihan tuntematon myös aikuiselle. Silloin omistaja voi ystävällisesti sanoa että koira ei pidä tuijotuksesta ja kokee sen uhkaavana tms. En ymmärrä sellasia koiranomistajia, jotka vaan seisoo tumpelona ja oikein odottaa että toinen tekee jonkun "virheen" koiran suhteen.

Tietty lapselle pitää opettaa että koiran annetaan olla rauhassa, eikä ikinä kosketa tai mennä ihan lähelle ilman omistajan lupaa. Ja tuon luulisi olevan päivän selvää myös aikuisille. Mutta muista jutuista omistaja tosiaan voisi ystävällisesti sanoa...
 
Alkuperäinen kirjoittaja sinä olet vastuussa;23484828:
Ymmärrän, mutta hei, ne on lapsia, lapset ei ymmärrä vaikka niille sanottais mitä. Koira vaan pitäs oepttaa ite että mitä tahansa tapahtuu niin ei hötkyillä vaan istutaan nätisti ja kuunnellaan omistajaa.

Ja koirako ymmärtää? Taidat yliarvioida koiran kyvyn ymmärtää ja oppia ja aliarvioida lasten kyvyn ymmärtää ja oppia. Kyllä lasten pitää oppia miten lähestyä koiraa tai muita eläimiä. Se kuuluu yleissivistykseen. Muita, myös eläimiä, pitää oppia kunnioittamaan. Pitää myös muistaa, että koira on eläin, ja erittäin hyvinkin koulutettu koira unohtaa oppimansa tietyissä tilanteissa. Jos koiran vaistot heräävät, ei niiden vastainen opetus pysy koiran mielessä.

Monilla ihmisillä on kadonnut yhteys eläimiin - myös monilla maalla asuvilla. Sen huomaa kyllä näistä koirakeskusteluista. Koirilta odotetaan aivan mahdottomia (ei saisi koskaan haukkua, kakata tai edes pudottaa karvoja - saati nousta seisomaan sitä ärsyttäviä lapsia kohti), mutta lapsilta ei saa vaatia mitään, koska eivät ne osaa tai ymmärrä tai "kyllä tuolla meidän Nico-Petterillä on joku ADHD, niin turha sille on sanoa"... Koiralla pitää toki olla kuri ja kasvatus, mutta niin pitää olla lapsellakin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;23485714:
Opettakaa ennenkaikkea lapsenne KUUNTELEMAAN koiran omistajaa.
JA painakaa niitten nuppusten kalloon, että vieraita koiria ei lähestytä ilman omistajan lupaa.

Juuri näin!! Ja jos koira puree lasta vaikka omistaja on kieltänyt koskemasta koiraan, se ei ole enää omistajan vika. Koira on eläin ja se toimii omien vaistojensa mukaan, vaikka sille olisi mitä opettanut. Joku ennalta-arvaamaton tai uusi ärsyke, niin koira voi unohtaa sen, miten ollaan nätisti. Lapsille pitää opettaa pienestä saakka, että eläimeen ei koskaan kosketa ilman lupaa.

Meillä on pieni seurakoira, jonka kanssa ei ole tullut mitään ongelmia. Ja toisaalta vaikka se saisi millaisen raivarin, sen pystyy nostamaan syliin, pois ihmisten ulottumattomista. Mutta sitten on ne vastaantulevat isot koirat ja meidän lapsi. Jostain syystä koiranomistajat kuvittelevat, että kun kerran meilläkin on koira, niin sen ison hurtan voi päästää tytön luo tuosta vaan. Vaikkei tyttö edes olisi kiinnostunut koko koirasta, niin annetaan vaan tulla lähelle. Ja kun tyttö sattuu vähän pelkäämään isoja koiria, niin ei ole kovin kiva tilanne :(.
 
Meillä oli kanssa ennen staffi ja toi oli niin ärsyttävää.Ensin yllytetään ja ärsytetään ja sitten annetaan just jotain takin hihaa että tartu siitä kiinni...|O

Joko ihmiset ei tunnista millainen koira staffi on tai sitten ajattelevat, että pikkuinen koira sitä voi vähän pelotella...en tiedä mut välillä tekis mieli....hmm...tiedät kai?
 
Kyl mää opetan tota eikä se kyl juurkaan lähesty ominpäin ja odottaa lupaa. Hyvä jos uskaltaa lähestyä luvankaan kanssa vaikka kiinnostus on kova koiriin. Ei myöskään juokse ja huido. Nätisti silittää jos saa ja uskaltaa.
 
Joko ihmiset ei tunnista millainen koira staffi on tai sitten ajattelevat, että pikkuinen koira sitä voi vähän pelotella...en tiedä mut välillä tekis mieli....hmm...tiedät kai?

Tämähän vaikuttaa ystävälliseltä koiralta, missä vika?

Staffi on ihanteellinen perhekoira avoimen, ystävällisen ja toiminnanhaluisen luonteensa ansiosta. Lasten kanssa se on omassa elementissään, eikä hätkähdä kovakouraistakaan käsittelyä.

Verenhimoiseksi vahtikoiraksi rotu sopii vain uskottavan ulkonäkönsä puolesta. Toisiin koiriin staffi ei välttämättä suhtaudu yhtä suopeasti kuin ihmisiin, joten pentuajan sosiaalistaminen on tehtävä huolella, kuten toki jokaisen rodun kohdalla. Jo hallittavuuden kannalta on näinkin vahvan koiran oltava kunnolla koulutettu arjen tarpeisiin. Staffin liikunnantarve on suuri ja se onkin aktiivisen, paljon ulkoilevan perheen koira.

Staffordshirenbullterrieri – Wikipedia
 
eikai koiria saa edes viedä koulun pihaan. tossa meidän vieressä olevan koulun pihassa on ainakin suuret kyltit ettei koiria sinne pihaan. mikä on ihan ymmärrettävää ettei lasten tarvi koulun pihassakin leikki koiran kakassa, joka paikassa muualla sitä onkin.. ja just ettei satu mitää ja kenenkää koira käy lapsen päälle. koulun pihassa kai kuitenki pienet lapset juoksee, leikkii ja huutaa ja tollastahan koira voi säikähtää

Hienoa, keskustelu jatkuu.

Meillä ei koulun pihassa ole kylttiä, etteikö koiraa saisi sinne viedä. En silti vie, siksi olinkin piha-alueen laidassa, niinkuin viestissäni kirjoitinkin. Eli en ollut pihassa. Koulusta poispäässeet oppilaat kulkivat joko ohitseni tai sitten koulun toiselta puolelta pois. En siltikään seisonut koirani kanssa kävelyreitin keskellä, vaan reippaasti sivussa.

Koirani ei ole uhka kenellekään. Oletetaan että koira olisi jostain kumman syystä päässyt minulta vaikka irti. Sehän olisi innoissaan mennyt poikia vastaan. Ison kokonsa ja innokkuutensa vuoksi olisi saattanut joku kaatua kumoon.

Vaikka koirani on kiltti, se on silti koira ja ymmärrän että jotkut lapset / aikuisetkin pelkää koiria. Tänään mietinkin, että toivottavasti kenellekään noista pojista ei tullut koirakammoa kun koirani nousi takakäpälilleen isoon mittaansa... vaikka ei tarkoittanut pahaa eikä murissut, näyttänyt hampaita tai mitään, saattoi sen jonkun silmiin varmaan näyttää uhkaavalle. Kaikki kun eivät tiedä koirien elekielestä.
 
Vähän ehkä ohi aiheen,mutta vanhemmillani on koira,joka ei pidä muista koirista. Olin sen kanssa lenkillä ja joku eukko tulee puudelin kanssa hihna pitkällä. Mä vedän koiran vieläkin enemmän kylkeen kiinni ja tää nainen huutaa että "ei Sissi mitään tee!" Ja antaa sen koiran juosta löysässä hihnassa suoraan päin. Sanoin sit että juu,ei varmaan,mutta TÄMÄ saattaa tehdä. Että voisko ensin vaikka kysyä että saako tulla haistelemaan,ei se mun vika ole jos käytännössä vapaana juokseva koira tulee kysymättä likelle ja mun vierellä oleva koira käy kiinni.
 
Lapsille saisi tosiaankin painottaa, miten koiraa lähestytään. Meille kävi näin: Olin vanhemman (aran) koirani kanssa lenkillä kun yhtäkkiä pimeällä tiellä, pimeästä okt:n pihasta, korkean lumipenkan takaa ryntää lapsi ja juostessaan kohti huutaa, saako silittää. Okei, hän kysyi, se meni oikein, mutta mikään muu ei sitten mennytkään. Koira oli sen näkönen et sai varmaan sydärin... Minä "takavarikoin" koirani selkäni taa, ja nostin käteni erittäin torjuvaan asentoon samalla kiljaisten "älä tule yhtään lähemmäs!". Lapsi oli sen näköinen, että juoksi varmaan itkien kertomaan äitilleen miten paha täti komensi... Mutta parempi niin, kuin että se lapsi olisi rynnännyt/päässyt suoraan koiran iholle...

Toinen on sitten nämä "aikuiset" miehet...... oltiin taas lenkillä vanhemman kanssa yksi kaunis kesäaamu kun koira yhtäkkiä hermostuu. Sitten kantautui jo minunkin korviini, että takaa tuli pyöräilija lujaa kohti samalla huutaen mun koiralle: "käy kii, käy kii!".... Siis mitä niiden päässä oikeen liikkuu??? Vai liikkuuko yhtään mitään? Ko. koira on keskikokoinen (50 cm, 25 kg) luppakorvainen seropi... Tekeekö tuo ulkonäkö sen, että ne luulee että tuo ei käy kii? Siis eihän se ole ikinä ketään purrut, mutta en epäile hetkeäkään, etteikö se purisi, jos tilanne niin sen mielestä vaatisi, ja jos minä en ehtisi väliin... Miksei ihmiset tajua, että mikään ei tee pahempaa jälkeä kuin peloissaan/viimeisenä keinonaan pureva koira!
 
[QUOTE="vieras";23485160]No meidän pihan kakarat juoksevat suoraan kohti ja tunkevat räpylänsä koiran pään päälle. Kerran karjaisin että painukaa nyt helvettiin siitä, sen jälkeen olen saanut kulkea koirani kanssa suht rauhassa... mutta mitä olen tuolla ulkona liikkuessani seurannut, niin ei näytä vanhempia kiinnostavan, miten kakaransa koiran kohtaavat. Ihan vapaasti saavat pikku jessicapamelat ja nicopetterit juosta vieraiden koirien luo ja lääppiä. Sitten tietysti ollaan vaatimassa huikeita vahingonkorvauksia, jos sessu vaikka säikähtääkin ja näykkäisee pikku herranterttua..[/QUOTE]


Toivottavasti emme tapaa... sun ja koiras vois käydä huonosti jos päätäs auot mulle tai mun lapsille. Kakaroita ei mulla edes ole. Onneksi ollaan koko perhe koiravihaajia joten ei heitä koirat edes kiinnosta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nfjskö;23487736:
Toivottavasti emme tapaa... sun ja koiras vois käydä huonosti jos päätäs auot mulle tai mun lapsille. Kakaroita ei mulla edes ole. Onneksi ollaan koko perhe koiravihaajia joten ei heitä koirat edes kiinnosta.

Ei tarvii koirista tykätä mutta tykkää nyt edes lapsistasi sen verran, että opetat ettei koiria mennä härkkimään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nfjskö;23487736:
Toivottavasti emme tapaa... sun ja koiras vois käydä huonosti jos päätäs auot mulle tai mun lapsille. Kakaroita ei mulla edes ole. Onneksi ollaan koko perhe koiravihaajia joten ei heitä koirat edes kiinnosta.

Eikö se ole hyvä jos koiranomistaja varoittaa tai kieltää lapsia lähestymästä koiraa, tarvittaessa vaikka äkäisesti kuin että koira puree jos kokee itsensä uhatuksi? Ja tuo sun uhkauksesi... Eikö tuo ole vähän lapsellista? Vähän tyyliin... "mä kyllä vedän sua ja sun koiraa turpaan...". Sitä paitsi, siinä voisi käydä toisinpäin, sillä monella koiralla on voimakas suojeluvaisto jos se kokee, että omistaja on uhattuna.
 
Alkuperäinen kirjoittaja nfjskö;23487736:
Toivottavasti emme tapaa... sun ja koiras vois käydä huonosti jos päätäs auot mulle tai mun lapsille. Kakaroita ei mulla edes ole. Onneksi ollaan koko perhe koiravihaajia joten ei heitä koirat edes kiinnosta.

No, opeta sitten jäkikasvullesi, että vieraiden koiriin EI kosketa ilman koiranomistajan lupaa. Ja opeta myös se, että koiranulkoiluttajan eteen EI mennä seisomaan kädet puuskassa ja kailoteta, että MÄ EN SIT SIIRRY. Oikeasti, monilta puremilta varmasti voitaisiin välttyä ihan sillä, että vanhemmat näkisivät vähän vaivaa neuvoakseen lapsilleen sen, miten koira kohdataan turvallisesti. Ja kyllä, jatkossakin kiellän vieraita kakaroita lääppimästä koiraani :)
 
[QUOTE="vieras";23487376]Tämähän vaikuttaa ystävälliseltä koiralta, missä vika?

Staffi on ihanteellinen perhekoira avoimen, ystävällisen ja toiminnanhaluisen luonteensa ansiosta. Lasten kanssa se on omassa elementissään, eikä hätkähdä kovakouraistakaan käsittelyä.

Verenhimoiseksi vahtikoiraksi rotu sopii vain uskottavan ulkonäkönsä puolesta. Toisiin koiriin staffi ei välttämättä suhtaudu yhtä suopeasti kuin ihmisiin, joten pentuajan sosiaalistaminen on tehtävä huolella, kuten toki jokaisen rodun kohdalla. Jo hallittavuuden kannalta on näinkin vahvan koiran oltava kunnolla koulutettu arjen tarpeisiin. Staffin liikunnantarve on suuri ja se onkin aktiivisen, paljon ulkoilevan perheen koira.

Staffordshirenbullterrieri – Wikipedia[/QUOTE]

Kyllähän minä tiedän millainen staffi on mutta jos aikuinen mies alkaa hyökkäillä koiraa kohti niin kyllä jossakin vaiheessa saattaa hampaat vilahtaa äijän lihaan.
 
[QUOTE="Oops";23484777]Olin lastani vastassa koulun pihamaalla.
Syrjässä piha-alueen laitamilla.

Klo 13.00 alkoi lapsia valua koulusta pihalle. Koirani istuu nätisti ja katselee. Lapsia menee ohi ihan läheltäkin, koira istuu nätisti.

Sitten tulee ovista ulos kolme poikaa. Näkevät koiran ja puolesta pihasta asti huutavat koiran nähtyään "koira koira hauhau tse tse" ja alkavat juoksemaan minua ja koiraani kohti. Koirani, joka käsittää tämän joksikin leikiksi nousee ja menee takakäpälilleen ja pomppii yläpystyä. Lapset pysähtyy kuin seinään (koirani on melko iso) ja sanoo "hullu koira".

Jep. Paljon oon sille opettanut mutta jos lapset kiljuen ja pomppien, koiraa katsoen tulee niin kyllä se vaan innostuu.

Voin vaan kuvitella kuinka EHKÄ nämä piltit kotona kertoo "hullun koiran" olleen koulun pihalla..[/QUOTE]


Opeta sinä käyttäytymään se koirasi. Kerro myös lapsille, ellei sitä voi liikuttaa. Lapset ovat lapsia ja eläin vain eläin.
 
[QUOTE="vieras";23487927]No, opeta sitten jäkikasvullesi, että vieraiden koiriin EI kosketa ilman koiranomistajan lupaa. Ja opeta myös se, että koiranulkoiluttajan eteen EI mennä seisomaan kädet puuskassa ja kailoteta, että MÄ EN SIT SIIRRY. Oikeasti, monilta puremilta varmasti voitaisiin välttyä ihan sillä, että vanhemmat näkisivät vähän vaivaa neuvoakseen lapsilleen sen, miten koira kohdataan turvallisesti. Ja kyllä, jatkossakin kiellän vieraita kakaroita lääppimästä koiraani :)[/QUOTE]


Eikös tämä henkilö juuri maininnut ettei hänen lapsiaan koirat kiinnosta. Miksi siis huudat hänelle?
 
Jaa, no kyllä teissä koiran omistajissakin on kaikenmoista hiihtäjää.

Minä kun olen opettanut kovasti koirista innostuneille lapsilleni, että kuuloetäisyydeltä kysyvät omistajalta, että saako koiraa silittää. Ja sen jälkeen noudattavat omistajan ohjeita. Jos omistaja sanoo ei, niin sitten jatketaan vain matkaa eteenpäin. Jos omistaja antaa luvan, kuunnellaan hänen neuvojaan edelleen. Silitetään sieltä, mistä omistaja neuvoo. Annetaan koiran haistella ensin, jos omistaja niin neuvoo. Jne, jne.

Mutta kun puolet teistä ei vaivaudu edes pienelle lapselle vastaamaan! Sitä ihmettelen. Miten sitten opetan lapsiani niitä teidän koirianne kohtaamaan, jos teitäkään ei kiinnosta neuvoa? Kaikki koirat kun ovat erilaisia.

Onneksi ette kaikki kuitenkaan ole sellaisia myrttynaamoja. Kiitokset sinulle, joka kerran pysähdyit kohdallamme, ja neuvoit iloisesti lapsiani koiran silittämisessä. Erityisesti arvostan sitä, että viitsit vielä lopuksi kehua lapsiani hyvästä käytöksestä. Taisit sanoa tyttärelleni silmiin katsoen suurinpiirtein näin: "Tiedätkös mitä, olit kyllä todella fiksu tyttö, kun kysyit ensin, saako koiraani silittää!" Neuvosi jäivät taatusti lasteni mieliin. Tuolla tavalla ne lapset parhaiten niitä koirianne oppii kohtaamaan.
 

Yhteistyössä