Opetusministeri Anders Adlercreutzin (r.) mielestä Pisa-tulosten lasku ei ole mamujen syytä vaikka lukutaitoero kantaväestöön on peräti 113 pistettä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailija

Vieras
Toivottavasti laskusta ei syytetä muita niin paljon, että oma lasku jäisi huomiotta.
Mutta niinhän siinä tulee käymään persujen keskuudessa. Heidän tasonsa vaan laskee entisestään. Mitenköhän muiden?
 
"– Mutta maahanmuuttajataustaisia on kuitenkin niin vähän, että ei se vaikuta meidän kansalliseen keskiarvoon eikä tulosten laskuun.

Mihin se vaikuttaa?

– No, ei se vaikuta keskiarvoon heikentävästi. Se on ollut jo useamman kierroksen vähän samanlainen.

– Toki jos meillä olisi nolla maahanmuuttajataustaista, mikä olisi epärealistista, niin sitten meidän kansallinen keskiarvo olisi 13 pistettä korkeampi. Mutta ei sitä näin kannata ajatella. Ei meillä ole sellaista tilannetta.

– Eli ei se selitä sitä pitkän trendin muutosta eikä laskua, Ahonen sanoo,

Suomen osaamisen keskiarvo oli 504 pistettä. Vuoden 2022 tutkimuksessa Suomen tulos oli 511 pistettä.

Kantaväestön oppilaiden keskiarvo luonnontieteissä oli 517 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla keskiarvo oli 444 ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla 417 pistettä."


 
"– Mutta maahanmuuttajataustaisia on kuitenkin niin vähän, että ei se vaikuta meidän kansalliseen keskiarvoon eikä tulosten laskuun.

Kantaväestön oppilaiden keskiarvo luonnontieteissä oli 517 pistettä. Toisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla keskiarvo oli 444 ja ensimmäisen sukupolven maahanmuuttotaustaisilla 417 pistettä."
Joo, tietenkään mamut eivät vaikuta negatiivisesti yhtään mihinkään.
😂
 
Laitetaan vielä tämäkin uudelleen (laitoin jo toiseen ketjuun).

"Suomalaisnuorten osaaminen on jatkanut heikentymistään tuoreissa Pisa-tutkimustuloksissa.

Ilmiö ei ole pelkästään kansallinen, vaan heikentymistä on tapahtunut muissakin maissa. Poikkeuksena ovat Aasian maat.

Uutena ilmiönä Pisa-tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen lasku on nyt suurinta sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Syytä ei vielä tiedetä.

– Ennen on ajateltu, että ehkä korkeampi perhetausta tukee osaamista niin hyvin, että siellä se ei heikkene. Tällä kierroksella sekään ei enää pätenyt, Pisa-tutkimuksen Suomen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo.

Tuoreen, viime vuonna 2025 toteutetun Pisa-tutkimuksen pääalueena olivat luonnontieteet.

Hyvä uutinen on, että suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempaa. Suomi sijoittui luonnontieteiden osaamisessa sijalle 12. Osallistujamaita oli yhteensä 91.

Suomen tulos ei laskenut tilastollisesti merkittävästi kolmen vuoden takaisesta, edellisestä tuloksesta, mutta pidempiaikainen lasku on kuitenkin selkeä.

Pisa-tutkimus tehdään kolmen vuoden välein. Varsinaisena painotuspisteenä vuorottelevat luonnontieteet, matematiikka ja lukutaito.

Jokaisella mittauskerralla mitataan kuitenkin myös matematiikkaa ja lukutaitoa.

Nyt julkaistuissa tuloksissa lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat heikentyneet sekä Suomessa että yleisesti OECD-maissa.

Matematiikkaa Suomessa osataan vielä keskiverrosti OECD-maita paremmin, mutta lasku jatkuu. Nyt Suomi on matematiikassa jaetulla 22. sijalla Slovakian kanssa.

Lukutaidossa suomalaisnuorten osaaminen on sen sijaan pudonnut selvästi. Suomi on nyt jaetulla 17. sijalla Italian kanssa."

 
– Ennen on ajateltu, että ehkä korkeampi perhetausta tukee osaamista niin hyvin, että siellä se ei heikkene. Tällä kierroksella sekään ei enää pätenyt, Pisa-tutkimuksen Suomen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo.

Syitä voi olla monia. Joskus olisi hyvä tehdä tutkimus siitä missä nykylapset ovat hyviä.
Kävin kirjastossa jossa oli iloinen lapsiryhmä tekemässä lähtöä retkelle. Taidegalleriassa on ihana taidenäyttely, jossa kaksi nuorta teki muistiinpanoja kahdesta taulusta. Jos on intoa ja halua osata ja oppia, tieto tarttuu päähän helpommin.
Katselin kirjastossa palautetut kirjat ja bestseller-hyllyjä. En lainannut mitään vaan lähdin kotiin tihkusateessa. Olen tutkijoille ihme otus. Miten minusta tuli suurperheessä lukutoukka, kun vanhempani olivat melko vähälukuisia. Yhtäkään kirjaa en nähnyt heidän käsissä vain paikallislehden ja maakunnan sanomalehden ja kirkossa virsikirjan.
Lukeminen avaa maailmoita ja lisää ymmärrystä. Otin kirjastosta mukaani Voima-lehden. Tuhtia luettavaa, josta joku miestoimittaja mainitsi eilen Yle radio ykkösessä Pirkko Saisio-jutun. Nykyään tosiaan kannattaa kaksi kertaa miettiä mitä sanoo ja kirjoittaa tai onko parempi vaieta.
 
”Syitä voi olla monia. Joskus olisi hyvä tehdä tutkimus siitä missä nykylapset ovat hyviä.”
Viiden jälkeen-ohjelmassa haastateltiin opettajia Pisa-tuloksesta. Matematiikan opettaja sanoi, että monet oppilaat ovat hyviä esiintymisessä ja luovilla aloilla. Naiset sanoivat yhdeksi syyksi huonoihin Pisa-tuloksiin digilaitteiden liian käytön. Netistä on helppo saada tietoa ja se laiskistaa opiskelun.
 
Laitetaan vielä tämäkin uudelleen (laitoin jo toiseen ketjuun).

"Suomalaisnuorten osaaminen on jatkanut heikentymistään tuoreissa Pisa-tutkimustuloksissa.

Ilmiö ei ole pelkästään kansallinen, vaan heikentymistä on tapahtunut muissakin maissa. Poikkeuksena ovat Aasian maat.

Uutena ilmiönä Pisa-tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen lasku on nyt suurinta sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Syytä ei vielä tiedetä.

– Ennen on ajateltu, että ehkä korkeampi perhetausta tukee osaamista niin hyvin, että siellä se ei heikkene. Tällä kierroksella sekään ei enää pätenyt, Pisa-tutkimuksen Suomen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo.

Tuoreen, viime vuonna 2025 toteutetun Pisa-tutkimuksen pääalueena olivat luonnontieteet.

Hyvä uutinen on, että suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempaa. Suomi sijoittui luonnontieteiden osaamisessa sijalle 12. Osallistujamaita oli yhteensä 91.

Suomen tulos ei laskenut tilastollisesti merkittävästi kolmen vuoden takaisesta, edellisestä tuloksesta, mutta pidempiaikainen lasku on kuitenkin selkeä.

Pisa-tutkimus tehdään kolmen vuoden välein. Varsinaisena painotuspisteenä vuorottelevat luonnontieteet, matematiikka ja lukutaito.

Jokaisella mittauskerralla mitataan kuitenkin myös matematiikkaa ja lukutaitoa.

Nyt julkaistuissa tuloksissa lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat heikentyneet sekä Suomessa että yleisesti OECD-maissa.

Matematiikkaa Suomessa osataan vielä keskiverrosti OECD-maita paremmin, mutta lasku jatkuu. Nyt Suomi on matematiikassa jaetulla 22. sijalla Slovakian kanssa.

Lukutaidossa suomalaisnuorten osaaminen on sen sijaan pudonnut selvästi. Suomi on nyt jaetulla 17. sijalla Italian kanssa."


Vastaavasti

"viime mittaukseen verrattuna maahanmuuttajataustaisten osaaminen ei ole heikentynyt kantaväestöä nopeammin."
 

Yhteistyössä