Opiskelijat lastentekoon!!

[Scarlett O Harava]

Mä olen pienen pojan opiskelijaäiti ja on kyllä rahan kanssa niin tiukkaa, etten kenellekkään suosittele. Opintotuki on sen saman 230 euroa mikä kaikille muillekkin. Toimeentulotuella pärjäisi paremmin, kun vuokrat yms laskutkin maksettais. Meillä loppukuusta syö aina vain poika. Rahat ei riitä kertakaikkiaan mihinkään. Töissäkin on yksinhuoltajan opiskelujen ohessa vaikea käydä, kun ei ole sitä kuuluisaa sosiaalista turvaverkostoa.

Olen kuitenkin toisaalta onnellinen, että sain pojan opiskelujen aikana. Opinnot tosiaankin tehostuu kun ei ole aikaa roikkua baareissa. Opintojen loputtua olisin ollut jo myöskin sen verran vanha, että lapsentekoon olisin varmaankin ehtinyt vasta yli kolmekymppisenä.

Hyssälälle kuitenkin sellaisia terveisiä, että opiskelijavanhempien etuuksia on pakko parantaa. Näillä rahoilla ei monikaan selväjärkinen ala lapsia vääntämään.

Tästä tuli mieleen entinen opiskelukaveri. Hän suoritti neljän vuoden opinnot viidessä vuodessa. Moni samaan aikaan aloittanut valitti ettei aika riitä ja muuta plaa plaa plaa. Kulkivat baareissa ryyppäämässä yms. No tämä viidessä vuodessa valmistunut sai kuitenkin kaksi lasta opiskellessaan ja vain vuoden venyi opinnot

 

[äiti 40plusplus]

eikös kuitenkin olisi järkevämpää hoitaa ensin opinnot kohtuuajassa pois ja hankkia se ammatti? näin ainakin vanhin lapseni on tekemässä

Ehkä. Mutta omalla kohdalla voin sanoa, että luojan kiitos halusin lapsen ja lopetin amk-opinnot kesken. Sen ammatin ehtii hankkia myöhemminkin.

joillakin voi jäädä hankkimatta kun tottuu elämään kotona lasten kanssa

 

[teini äiti?]

minä sain esikoisen kun ammattikoulua oli käytynä 1,5 vuotta ja kakkonen syntyi 1v2kk päästä.
olen äitiys loman aikana käynyt tenttimässä kursseja ja näillä näkymin kun syksyllä aloitan koulun valmistun kevääksi. tällä hetkellä olen yh. sossussa ei ole tarvinnut käydä kin kerran, silloinkin perivät maksamansa vuokran takaisin ku päätös asumistuesta tuli.

nyt kuitenkin ku lähen opiskelemaan tulot putoaa n. 200 euroa kuukaudessa, mietinpä vaan millä sit eletään. todellaki ois paikallaan jonkinlainen korotus opintotukeen.
onneksi on hyvät välit lasten isään ja hän auttaa rahallisesti, siis joskus laittaa rahaa enemmän kuin elatusmaksujen verran, jos sattuu olemaan tarvis.

 

[Scarlett O Harava]

eikös kuitenkin olisi järkevämpää hoitaa ensin opinnot kohtuuajassa pois ja hankkia se ammatti? näin ainakin vanhin lapseni on tekemässä

Ehkä. Mutta omalla kohdalla voin sanoa, että luojan kiitos halusin lapsen ja lopetin amk-opinnot kesken. Sen ammatin ehtii hankkia myöhemminkin.

joillakin voi jäädä hankkimatta kun tottuu elämään kotona lasten kanssa

Mä taas halusin kouluun ja ammattia opiskelemaan. Musta ei ole olemaan kotona pitkää aikaa. Mähän menin työkkärin kautta työharjoitteluun likan ollessa 1v8kk vaikka olisin saanut saman rahan kotona olemalla. Mä vain halusin päästä tekemään työtä.

 

[ölömölö]

Hyssälälle kuitenkin sellaisia terveisiä, että opiskelijavanhempien etuuksia on pakko parantaa. Näillä rahoilla ei monikaan selväjärkinen ala lapsia vääntämään.

Joo se on ihan totta. Vaikka kukaan ei lapsia teekään rahan takia, niin nyt moni jättää siitä syystä kuitenkin tekemättä :/ (Ja ajanpuutteen) Se on minusta aina ollut todella väärin että työttömätkin saa enemmän. Ja että laina lasketaan etuuteen jos hakee toimeentulotukea (kenellä muulla lasketaan laina pakolliseksi tuloksi vaikkei sitä edes nostaisi tai saisi)? Kyllä opiskelemisen ja lasten kotona hoitamisen pitäisi kuitenkin olla kannattavampaa kuin työttämänä olemisen! Tämä on minusta aina ollut todella suuri epäkohta Suomessa!

 

[äiti 40plusplus]

eikös kuitenkin olisi järkevämpää hoitaa ensin opinnot kohtuuajassa pois ja hankkia se ammatti? näin ainakin vanhin lapseni on tekemässä

Ehkä. Mutta omalla kohdalla voin sanoa, että luojan kiitos halusin lapsen ja lopetin amk-opinnot kesken. Sen ammatin ehtii hankkia myöhemminkin.

joillakin voi jäädä hankkimatta kun tottuu elämään kotona lasten kanssa

Mä taas halusin kouluun ja ammattia opiskelemaan. Musta ei ole olemaan kotona pitkää aikaa. Mähän menin työkkärin kautta työharjoitteluun likan ollessa 1v8kk vaikka olisin saanut saman rahan kotona olemalla. Mä vain halusin päästä tekemään työtä.

riippu tulevaisuuden suunnitelmista ja siitäkin mitä aikoo/haluaa opiskella ja miten kauan opinnot kestää. eri juttu opiskella joku vuoden juttu kuin vaikka viisi ja vääntää sitten päätteeksi gradua yms.

 

[Scarlett O Harava]

riippu tulevaisuuden suunnitelmista ja siitäkin mitä aikoo/haluaa opiskella ja miten kauan opinnot kestää. eri juttu opiskella joku vuoden juttu kuin vaikka viisi ja vääntää sitten päätteeksi gradua yms.

No ei ole ehkä monen mielestä mun opiskelema ala mitenkään arvostettu, kun on kyseessä toisen asteen koulutus. Mutta tuo koulutus kestää kuitenkin kolme vuotta eikä vain vuotta. Olen nyt jo miettinyt, että mihin kouluihin laitan hakupapereita ens keväänä. Niin teen sen takia etten tiedä onko töitä vai ei ja parempi opiskella lisää kuin olla työttömänä.

 

[Helmari]

Mitenkähän se Hyssälä meinaa "patistaa"? Ärsyttää tässä jutussa vaan taas tuo näkökulma yhteiskunnan kannalta edullisemmasta vaihtoehdosta. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kun opiskelijaäidit pykäävät lapsia maailmaan.

 

[tytsi-89]

Kuinkahan nuoria tässä tarkoitetaan? Mä olen 19v enkä kyllä haluaisi lapsia vielä vuosiin. Aikaisintaan n.24-25-vuotiaana, en silti kovin vanhanakaan..vaikka enemmän se on elämäntilanteesta kiinni ja siitä, että kokee olevansa siihen valmis. Mä olen aina ajatellut, että haluan opiskella ja saada töitä ensin. Ja täytyisi tosiaan se sopiva mieskin löytää Kyllä mä haluan sen tulevan isänkin kanssa seurustella muutaman vuoden ja ehkäpä mennä naimisiin ennen lapsia. Muutamia vuosia toivoisin vielä saavani elää nuoruutta, matkustella ja nauttia vapaudesta, harjoitella itsenäisyyttä jne. Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

 

[vieras]

Ahdistais ajatella nyt tehdä lapsia kun opiskelijana rahatilanne on yhtä tuskaa.

 

[tytsi-89]

Mitenkähän se Hyssälä meinaa "patistaa"? Ärsyttää tässä jutussa vaan taas tuo näkökulma yhteiskunnan kannalta edullisemmasta vaihtoehdosta. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kun opiskelijaäidit pykäävät lapsia maailmaan.

Mullekin tuli vähän semmonen fiilis :| Ihan kuin elämäntilanteella, parisuhteella ja kypsyydellä/valmiudella tulla äidiksi ei olisi mitään väliä...

 

[ölömölö]

Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

Näinhän se on Vuoen päästä voit jo olla naimisissa ja raskaana Mä kuvitteli vielä 17-vuotiaana että saan lapset 30-kymppisenä, mutta sitten seuraavana vuonna löysinkin jo mieheni, joka halusi kohtalaisen pian myös lapsia ja suostutteli myös minut :saint:

 

[Scarlett O Harava]

Kuinkahan nuoria tässä tarkoitetaan? Mä olen 19v enkä kyllä haluaisi lapsia vielä vuosiin. Aikaisintaan n.24-25-vuotiaana, en silti kovin vanhanakaan..vaikka enemmän se on elämäntilanteesta kiinni ja siitä, että kokee olevansa siihen valmis. Mä olen aina ajatellut, että haluan opiskella ja saada töitä ensin. Ja täytyisi tosiaan se sopiva mieskin löytää Kyllä mä haluan sen tulevan isänkin kanssa seurustella muutaman vuoden ja ehkäpä mennä naimisiin ennen lapsia. Muutamia vuosia toivoisin vielä saavani elää nuoruutta, matkustella ja nauttia vapaudesta, harjoitella itsenäisyyttä jne. Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

Mä olin 24v. kun likan sain, että kyllä sulla on aikaa vielä Sä oot vielä niin nuori, että ei sun nyt aivan justiinsa tarvitte lasta ruveta ajattelemaan ja kun tosiaan ensin pitäisi olla se mies.

Kuinka sulla muuten tulevat opinnot? Ootko saanut kouluista tietoa mihin pääset opiskelemaan?

 

[tytsi-89]

Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

Näinhän se on Vuoen päästä voit jo olla naimisissa ja raskaana Mä kuvitteli vielä 17-vuotiaana että saan lapset 30-kymppisenä, mutta sitten seuraavana vuonna löysinkin jo mieheni, joka halusi kohtalaisen pian myös lapsia ja suostutteli myös minut :saint:

Hui kauhistus, vuoden päästä Enpä usko Asun kotona ja miehestä ei ole vielä tietoakaan..vaikka eihän sille mitään voisi, jos vahingossa tulisin raskaaksi, siinä tapauksessa kyllä pitäisin lapsen.

 

[tytsi-89]

Kuinkahan nuoria tässä tarkoitetaan? Mä olen 19v enkä kyllä haluaisi lapsia vielä vuosiin. Aikaisintaan n.24-25-vuotiaana, en silti kovin vanhanakaan..vaikka enemmän se on elämäntilanteesta kiinni ja siitä, että kokee olevansa siihen valmis. Mä olen aina ajatellut, että haluan opiskella ja saada töitä ensin. Ja täytyisi tosiaan se sopiva mieskin löytää Kyllä mä haluan sen tulevan isänkin kanssa seurustella muutaman vuoden ja ehkäpä mennä naimisiin ennen lapsia. Muutamia vuosia toivoisin vielä saavani elää nuoruutta, matkustella ja nauttia vapaudesta, harjoitella itsenäisyyttä jne. Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

Mä olin 24v. kun likan sain, että kyllä sulla on aikaa vielä Sä oot vielä niin nuori, että ei sun nyt aivan justiinsa tarvitte lasta ruveta ajattelemaan ja kun tosiaan ensin pitäisi olla se mies.

Kuinka sulla muuten tulevat opinnot? Ootko saanut kouluista tietoa mihin pääset opiskelemaan?

Hain opiskelemaan suomen kieltä ja logopediaa, mutta en päässyt vielä kumpaakaan opiskelemaan..ei tosin ollut suuri yllätys, kun tuohon logopediaankin pääsee vain 10 sisään. Nyt siis välivuosi edessä, mihin olen tavallaan ihan tyytyväinen: saan tehdä töitä, matkustella, mennä mahd. avoimeen yliopistoon jne. Sain tarjoilijan hommia Naantalin kylpylästä niin yritän nyt olla säästeliäs, jotta mulla olisi opiskeluaikoina sitten jotakin rahaa käytettävissä. =)

 

[vieras]

Kuinkahan nuoria tässä tarkoitetaan? Mä olen 19v enkä kyllä haluaisi lapsia vielä vuosiin. Aikaisintaan n.24-25-vuotiaana, en silti kovin vanhanakaan..vaikka enemmän se on elämäntilanteesta kiinni ja siitä, että kokee olevansa siihen valmis. Mä olen aina ajatellut, että haluan opiskella ja saada töitä ensin. Ja täytyisi tosiaan se sopiva mieskin löytää Kyllä mä haluan sen tulevan isänkin kanssa seurustella muutaman vuoden ja ehkäpä mennä naimisiin ennen lapsia. Muutamia vuosia toivoisin vielä saavani elää nuoruutta, matkustella ja nauttia vapaudesta, harjoitella itsenäisyyttä jne. Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

Sinulla on kypsät ajatukset ja terveet arvot.

Minusta työ Hyssälän ehdotus on törkeä, ei taida olla hänellä lapsia tai sitten on unohtanut millaista on kun lapset ovat pieniä. En olisi itse kyllä halunnut opiskella ja perustaa samalla perhettä, hyvä kun rahat lainan kanssa riittivät itselle.

Nuoruus kannattaa elää ja tehdä lapset, kun on ammatti ja mies. Susipareja ja yksinhuoltajia on Suomessa ihan tarpeeksi. Kyllä lasten saannin jälkeen se oma vapaa-aika on vähissä, eikä sitä enää silloin tarvi tanssijalan vipata. Aika monella nuorena lapset saaneella näin käy, eletään kolmekymppisinä nuoruutta.

 

[kookosta]

eikös kuitenkin olisi järkevämpää hoitaa ensin opinnot kohtuuajassa pois ja hankkia se ammatti? näin ainakin vanhin lapseni on tekemässä

Ehkä. Mutta omalla kohdalla voin sanoa, että luojan kiitos halusin lapsen ja lopetin amk-opinnot kesken. Sen ammatin ehtii hankkia myöhemminkin.

joillakin voi jäädä hankkimatta kun tottuu elämään kotona lasten kanssa

Mä taas halusin kouluun ja ammattia opiskelemaan. Musta ei ole olemaan kotona pitkää aikaa. Mähän menin työkkärin kautta työharjoitteluun likan ollessa 1v8kk vaikka olisin saanut saman rahan kotona olemalla. Mä vain halusin päästä tekemään työtä.

riippu tulevaisuuden suunnitelmista ja siitäkin mitä aikoo/haluaa opiskella ja miten kauan opinnot kestää. eri juttu opiskella joku vuoden juttu kuin vaikka viisi ja vääntää sitten päätteeksi gradua yms.

Mä olen lukenut yhden ammati itselleni ja sen jälkeen saatiin ipana. Nyt ikää 25v, eli verrattain nuorena olen tuon lapsen saanuut (ainakin jos tuihotetaan ensisynnyttäjien keksi-ikää nykysellään). Tarkoitus olis tässä jahka mies valmistuu vuoden päästä mun lähteä lukemaan toinen ammatti. Kohtalaisen paljon himottaisi lähteä joko yliopiston tai teknilliseen yliopistoon, mutta saa nähdä mitä tulen tekemään. Tiedä kauanko lasten tekoa olisi pitänyt lykätä jos olisimme odottaneet että Minulla on sellainen tilanne etten koulun penkille enää mene?

Eräs ystäväni on kesken yliopisto opiskelujen tehnyt 2 lasta ja gradunsa palautti nyt keväällä vanhemman lapsen ollessa 3v.

 

[Scarlett O Harava]

Hain opiskelemaan suomen kieltä ja logopediaa, mutta en päässyt vielä kumpaakaan opiskelemaan..ei tosin ollut suuri yllätys, kun tuohon logopediaankin pääsee vain 10 sisään. Nyt siis välivuosi edessä, mihin olen tavallaan ihan tyytyväinen: saan tehdä töitä, matkustella, mennä mahd. avoimeen yliopistoon jne. Sain tarjoilijan hommia Naantalin kylpylästä niin yritän nyt olla säästeliäs, jotta mulla olisi opiskeluaikoina sitten jotakin rahaa käytettävissä. =)

No mä muistankin kun kerroit tuosta logopediasta ja siitä ettei sinne moni pääse. Joo pidä nyt aivan hyvällä omalla tunnolla välivuosi ja hae kokemuksia. Mun yks kaveri ei päässyt Turussa yliopistoon heti sinne mihin halus, joten hän piti välivuoden ja suoritti avoimen yliopiston kursseja.

Mä aloitan 6.8 viimeisen vuoden suurtalouskokin opinnoissa. Keväällä laitan erilaisiin koulutuksiin hakemuksia, koska en vielä siinä vaiheessa varmaan tiedä onko töitä vai ei. Parempi sitten opiskella kuin olla työtön. Mä haen toisen asteen koulutukseen ja amk:hon. Pitää vain miettiä mitkä alat laitan ekaksi

Yritä tosiaan olla säästeliäs, että on sitten rahaa. Ja tarjoilijan hommia voit tehdä osa-aikaisesti opintojen ohessa. Olenhan mäkin baarissa töissä osa-aikaisesti. Baarimikon koulutus on yksi mikä kiinnostaa...

 

[kookosta]

Mitenkähän se Hyssälä meinaa "patistaa"? Ärsyttää tässä jutussa vaan taas tuo näkökulma yhteiskunnan kannalta edullisemmasta vaihtoehdosta. Tulee yhteiskunnalle halvemmaksi kun opiskelijaäidit pykäävät lapsia maailmaan.

No musta jonkinmoinen lapsikorotus opintoetuuksiin olisi kyllä enemän kun tervetullut. Moni (minä mukaan lukien) joutuu pohtimaan että mahtaako rahkeet piisata unelmien toteuttamiseen, onko perheellä leipää pöydässä sillä aikaa vai joutuuko tässä tyytymään johokin vähempään, sellaiseen mitä tekee pakkopullana kunmuutakaannyteiollutmahdollistatehdä.

Ja joo, itse tuon ipanan olen tietoisesti tehnyt. Itse vastuun kannan. Silti olisi ihana jos olisi Oikeasti mahdollisuus valita vaihtoehtojen välillä.

 

[Scarlett O Harava]

Susipareja ....on Suomessa ihan tarpeeksi

Mitä tämä nyt tähän liittyy? Ei tarvitte naimisiin mennä vaikka lapsia olisi kymmenen.

 

[tytsi-89]

Kuinkahan nuoria tässä tarkoitetaan? Mä olen 19v enkä kyllä haluaisi lapsia vielä vuosiin. Aikaisintaan n.24-25-vuotiaana, en silti kovin vanhanakaan..vaikka enemmän se on elämäntilanteesta kiinni ja siitä, että kokee olevansa siihen valmis. Mä olen aina ajatellut, että haluan opiskella ja saada töitä ensin. Ja täytyisi tosiaan se sopiva mieskin löytää Kyllä mä haluan sen tulevan isänkin kanssa seurustella muutaman vuoden ja ehkäpä mennä naimisiin ennen lapsia. Muutamia vuosia toivoisin vielä saavani elää nuoruutta, matkustella ja nauttia vapaudesta, harjoitella itsenäisyyttä jne. Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

Sinulla on kypsät ajatukset ja terveet arvot.

Minusta työ Hyssälän ehdotus on törkeä, ei taida olla hänellä lapsia tai sitten on unohtanut millaista on kun lapset ovat pieniä. En olisi itse kyllä halunnut opiskella ja perustaa samalla perhettä, hyvä kun rahat lainan kanssa riittivät itselle.

Nuoruus kannattaa elää ja tehdä lapset, kun on ammatti ja mies. Susipareja ja yksinhuoltajia on Suomessa ihan tarpeeksi. Kyllä lasten saannin jälkeen se oma vapaa-aika on vähissä, eikä sitä enää silloin tarvi tanssijalan vipata. Aika monella nuorena lapset saaneella näin käy, eletään kolmekymppisinä nuoruutta.

Minullekin tuli heti jotenkin oudot fiilikset tuosta Hyssälän jutusta :| Hän ajattelee asiaa enemmän yhteiskunnan kuin yksilön kannalta..vaikka tosin pidemmälle ajateltuna tuosta voisi olla paljon haittaa yhteiskunnallekin. Kaikki kun eivät todellakaan ole valmiita vanhemmiksi kovin nuorena. Lasten ja äitien/isien henkinen pahoinvointi voisi lisääntyä, mistä olisi jo ihan rahallisestikin haittaa yhteiskunnalle. Ei minusta voi asettaa mitään yleisiä ikäsuosituksia, kaikki kun ovat niin erilaisessa elämäntilanteessa. Minä olen 19v kotona asuva sinkku, jolla on ammatti hankkimatta kun taas jollain toisella 19-vuotiaalla voi olla jo mies, lapsi, asunto ja ammatti. Nuorena toki jaksaa paremmin ja riskit raskaudessa ja synnytyksessä ovat pienemmät, mutta mites sitten henkisen hyvinvoinnin riskit? Kun hankkii lapsia hiukan myöhemmin, ei välttämättä jaksa enää kuten nuorena, mutta sillon taas on yleensä elämä vakiintunut, villit nuoruusvuodet ohitse ja enemmän elämänkokemusta. Nämä on nyt yleistyksiä, mutta pointtina on, että kaikissa ikä/elämänvaiheissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

 

[catlady]

Meillä mies oli vasta valmistunut ja aloitti armeijan, kun päätettiin ekasta lapsesta (että saa tulla, jos haluaa tulla). Ja minä olin jo aiemmin valmistunut ja töissä käyvä.

Niinpä loppuraskauteni mies kävi armeijaa ja pääsi sieltä vauvan ollessa 8kk...

Mies oli pätkätöissä ja toinen lapsemme syntyi.

Sitten mies sai vakipaikan ja alettiin harkita kolmatta lasta... Tällä hetkellä käymme molemmat töissä, on talo ja kolme lasta (+auto)... :heart:



Kukin tekee miten itse parhaaksi näkee. =)

 

[kookosta]

Minullekin tuli heti jotenkin oudot fiilikset tuosta Hyssälän jutusta :| Hän ajattelee asiaa enemmän yhteiskunnan kuin yksilön kannalta..

No mutta mitä siitä tulee jos yhteiskunta voi huonosti? Voiko sellaisessa yhteiskunnassa yksilö voida hyvin?

Tottakai hän ajattelee asiaa yhteiskunnan näkökulmasta ja linjailee suuria linjauksia. Enkä minä nyt ainakaan ymmärtänyt koko uutista sillä, että kaikkien pitäisi mennä tekemään lapset todella nuorina kesken opiskelujen, vaan ennemmin siltä kantilta että ihmisillä olisi Todellinen vapaus valita tekeekö lapset opiskelujen lomassa nuorena vai valmistumisen jälkeen vanhempana. Nykyään kun on aika heikot taloudelliset tuet opiskelijana alkaa perhettä perustamaan ja monet opiskelee todella pitkään. 29 vuotia ensisynnyttäjä kuulostaa ainakin minun korvaani todella hurjalle.

 

[Scarlett O Harava]

Mun äiti sai mut päivä sen jälkeen, kun oli täyttänyt 19. Äiti ei ole käynyt ammattikoulua tai mitään sellaista, hyvä kun kansakoulun pääsi läpi. Äiti on kuitenkin hoitanut lapsia n.28 vuotta, ensin kauan pph:na ja nyt käy muualla hoitamassa lapsia. Äitin neuvoihin lapsenkasvatuksessa uskallan luottaa, koska hänellä todellakin on kokemusta.

Äiti on kyllä joskus sanonut sitä, että välillä häntä harmittaa kun ei opiskellut ittelleen ammattia. Mutta onpa hänellä kuitenkin ollut lähes aina töitä 20v. eteenpäin. Hetken oli työttömänä, kun muutti toiselle paikkakunnalle, mutta sielläkin tarvittiin hoitajaa.

Ei ehkä monen mielestä ihailtava ammatti, mutta mun mielestä lapsia hoitavat tekevät arvokasta työtä.

 

[vieras]

Kuinkahan nuoria tässä tarkoitetaan? Mä olen 19v enkä kyllä haluaisi lapsia vielä vuosiin. Aikaisintaan n.24-25-vuotiaana, en silti kovin vanhanakaan..vaikka enemmän se on elämäntilanteesta kiinni ja siitä, että kokee olevansa siihen valmis. Mä olen aina ajatellut, että haluan opiskella ja saada töitä ensin. Ja täytyisi tosiaan se sopiva mieskin löytää Kyllä mä haluan sen tulevan isänkin kanssa seurustella muutaman vuoden ja ehkäpä mennä naimisiin ennen lapsia. Muutamia vuosia toivoisin vielä saavani elää nuoruutta, matkustella ja nauttia vapaudesta, harjoitella itsenäisyyttä jne. Näissä asioissa on aina puolensa ja puolensa. Ihmisillä nuo elämäntilanteetkin vaihtelevat niin paljon.

Sinulla on kypsät ajatukset ja terveet arvot.

Minusta työ Hyssälän ehdotus on törkeä, ei taida olla hänellä lapsia tai sitten on unohtanut millaista on kun lapset ovat pieniä. En olisi itse kyllä halunnut opiskella ja perustaa samalla perhettä, hyvä kun rahat lainan kanssa riittivät itselle.

Nuoruus kannattaa elää ja tehdä lapset, kun on ammatti ja mies. Susipareja ja yksinhuoltajia on Suomessa ihan tarpeeksi. Kyllä lasten saannin jälkeen se oma vapaa-aika on vähissä, eikä sitä enää silloin tarvi tanssijalan vipata. Aika monella nuorena lapset saaneella näin käy, eletään kolmekymppisinä nuoruutta.

Minullekin tuli heti jotenkin oudot fiilikset tuosta Hyssälän jutusta :| Hän ajattelee asiaa enemmän yhteiskunnan kuin yksilön kannalta..vaikka tosin pidemmälle ajateltuna tuosta voisi olla paljon haittaa yhteiskunnallekin. Kaikki kun eivät todellakaan ole valmiita vanhemmiksi kovin nuorena. Lasten ja äitien/isien henkinen pahoinvointi voisi lisääntyä, mistä olisi jo ihan rahallisestikin haittaa yhteiskunnalle. Ei minusta voi asettaa mitään yleisiä ikäsuosituksia, kaikki kun ovat niin erilaisessa elämäntilanteessa. Minä olen 19v kotona asuva sinkku, jolla on ammatti hankkimatta kun taas jollain toisella 19-vuotiaalla voi olla jo mies, lapsi, asunto ja ammatti. Nuorena toki jaksaa paremmin ja riskit raskaudessa ja synnytyksessä ovat pienemmät, mutta mites sitten henkisen hyvinvoinnin riskit? Kun hankkii lapsia hiukan myöhemmin, ei välttämättä jaksa enää kuten nuorena, mutta sillon taas on yleensä elämä vakiintunut, villit nuoruusvuodet ohitse ja enemmän elämänkokemusta. Nämä on nyt yleistyksiä, mutta pointtina on, että kaikissa ikä/elämänvaiheissa on omat hyvät ja huonot puolensa.

juuri noin.