Opiskelut vs. vauva(haaveet)...

[Pumbuliini]

Elikkäs, tilanne seuraavanlainen.

Oon 21-vuotias nainen, mies 23. Yhdessä ollaan oltu reilu 5 vuotta, asutaan yhdessä, parisuhde kunnossa jnejnejne. Lukion jälkeen (ja aikana) oon ollut töissä, tarkoituksena mennä opiskelemaan "sit jossain vaiheessa".. Mies myös töissä. Talonrakennusprojekti alkaa kesällä, suunnitelmissa olis et rakennustahti olis melko nopeeta, että sitten ens vuonna pääsis muuttamaan (tai miksei jo tän vuoden puoella jos oikeen nopeesti etenee).

Asiaan, siis nyt keväällä oon miettinyt että joskos sitä pitäis mennä opiskelemaan, 3,5v. kestävät opinnot suunnitteilla jos siis opiskelemaan päädyn. Kuitenkin vauvahaaveet olis itsellä jo kovat (joo, tulee varmaan kommenttia et oon nuori, ehtii myöhemminkin), miehen kanssa on ollut puhetta et sit kun talo valmistuu niin vois olla vauva tervetullut hänenkin puolesta. Jos nyt tänä keväänä hakisin ja opiskelut alkais sylsyöö' niin... Niin. Siinähän se ongelma sit onkin.

Mikäli päädyn siihen, ett aloitan opiskelut nyt ja vauva vasta sen jälkeen, vauva lykkääntyy monella vuodella. Kun ensin 3,5vuotta opiskeluja (edellyttäen tietysti, et pääsis ekalla sisään, ei se todella oo niin sanottu), niin kait siitä sit "pitäis" mennä töihin edes pariks vuodeks, eli sit oltas jos monta monta vuotta menty tästä eteenpäin ilman vauvaa.. Jos taas alkas vauvaa tekemään enste, sitten opiskelut lykkääntyy monella vuodella.. Kun tuo nykyinen työ ei kovin hohdokas tosissaan oo, sitä ei oo tarkotus jatkaa loppuelämää..

On vähän neuvoton olo. Sitten tässä pohdiskelen sitäkin, että jos sinne kouluun hakee ja vauva sattuis tulemaan kesken opintojen, niin voiko niitä opintoja lykätä sitten "noin vaan" pari vuotta.. Kun suunnitelmissa on myös olla lapsen kanssa kotona ainakin lähemmäs pari vuotta mikäli taloudellinen tilanne antaa myöten.. Mutta ees se 1,5vuotta.. Ja onko sit ihan tyhmää pitää niin pitkää taukoa opinnoista, tai onko ees ylipäätään mahdollista.. Vauvakuume tuntuu nyt tällähetkellä ainakin jyräävän opiskeluhaaveiden yli, mutta onko se huono ratkasu, katuuko sitä sitte tulevaisuudessa.. Sitä kun ei voi tietää...

Tulipa vähän pitkä vuodatus, mutta oiskos neuvoja, kokemuksia, tukea tai muuten vaan apua jollain viisaammalla jaettavaksi...?

 

[piikatyttö]

Oman ja tulevan lapsesi vuoksi, hanki se ammatti ensin. Mitä tahansa voi elämässä tapahtua, joten viisas nainen turvaa selustansa ja toimeentulonsa.

 

[Pumbuliini]

Totta kyllä tuokin puoli.. Kun olisin ollu kaukaa viisas niin olisin kaksoistutkinnon hankkinut sillon peruskoulun jälkeen niin olis jo ammatti plakkarissa, mutta eipä sitä sillon 16 vanhana aatellut..

 

["eee"]

Mä suosittelisin kyllä ehdottomasti hoitamaan ensin ne opiskelut.

 

[Mesore]

Mie opikelen JA minulla on vauva. Vuoden olin kokonaan poissa, ja nyt ainakin ensi syksyyn asti suoritan opintoja kotoa käsin sen minkä pystyn. Mies jää sitten vuorostaan kotiin lapsen kanssa kun saa opintonsa sellaiseen vaiheeseen, että kärsii pitää taukoa.

 

["vieras"]

Opisklut ja vauva sopii hyvin yhteen, mutta siihen lisäksi vielä talonrakennus ja lainanmaksu niin menee vaikeaksi ellei miehelläsi ole niin hyvä tulot, että pysyy maksamaan talon ja pystytte elättämään lapsenkin.

 

[tiiru]

Mun mielestä pieni lapsi ja opiskelut sopii yhteen, mutta tästähän on monta näkemystä mikä olisi paras aika niitä lapsia saada. Vaikea nyt ainakaan sitä uskoa, että katuisit.
Mun mielestä me saatiin vauva ihan loistavaan aikaan ja olen päätöksiimme tosi tyytyväinen. Toinen toiveissa myös, opintojen keskelle.
Kun lähden sitten omalle alalleni, ei tule ainakaan lapsien saamisesta johtuvia pausseja.

Mutta minäkin tässä hehkutan omaa tietäni kuten moni ensin opiskellut omaansa. Eli eiköhän se mene "oikein" miten meneekin.
Ymmärrän kyllä miltä se pistelevä vauvakuume tuntuu.

Ja luojan kiitos että halusimme "nuorena" lapsia, olisi ollut hemmetin huonot mahdollisuudet, kun hedelmällisyysasiat yllättivät.

 

["vieras"]

ainakin kannattaa ensin miettiä kuinka pärjäätte taloudellisesti, talo voi tulla kalliiksi ja eläminen vain miehen tuloilla. Me saatiin lapsi kesken mun opiskelujen ja se kyllä hidasti opintoja paljon.. toisaalta siihen vaikuttaa hirveän paljon se kuinka motivoitunut opiskelija on. Jos teillä on lapsen isovanhemmat lähellä ja haluavat auttaa lapsen hoidossa niin että pääset vaikka muutamalle luennolle niin hieno juttu - tai jos mies on halukas hoitamaan lasta sun opiskeluaikana?

Toisaalta sen pari vuotta voi ainakin yliopistolta olla ihan helposti poissa - amk:sta ja muiden koulujen käytännöistä en tiedä. Sinänsä en näe opiskelujen olevan mikään este jos tosiaan taloudellinen puoli ei ole mikään ongelma. Pari vuotta voi opintojen aloittamistakin lykätä - sinänsähän olis nappiajoitus jos lapsen saa hakuvaiheessa niin ei haittaa vaikka joutuisi hakemaan pariinkin otteeseen ennen kouluunpääsyä kun voi hakea samalla kun on lapsen kanssa kotona.

Kylmästi vaan laskeskelemaan miten pärjäisitte taloudellisesti ja sitten sen mukaan toimitte sinänsä opintojen ja pienen lapsen yhdistäminen voi olla paljon helpompaakin kuin työnteon kanssa (esim. myöhemmin mahdollinen päivähoidon aika voi olla paljon lyhyempi).

 

[Pumbuliini]

Kiitoksia tuesta ja erityisesti tsemppaavista, omakohtaisista kokemuksista!
Nojoo, ollaan laskeskeltu että lainaa tulis maksettavaks saman verran kuin nyt vuokraa/kk, että se sinällään ei tule ongelmaksi. Myös isovanhempia löytyy, mun puolelta kahdet ja miehen puolelta yhdet, eli hoitoapua on saatavilla monelta suunnalta, myös isoveljen perhe asuu lähellä
Miehellä ei mitkään huipputulot ole mutta kohtalaiset, meillä on myös säästöjä on jonkin verran (tuhansia), joten pitää nyt vielä laskeskella, mutta uskoisin että pärjättäisiin kyllä

Näin itekin pohdiskelin, että opiskelut + vauva ei mikään mahdoton yhtälö olisi..

Tulipa ihan uutta intoa ja toivoa näin kannustavien tarinoiden ja mielipiteiden myötä, KIITOS Ehkäpä sitä uskaltaa sittenkin laittaa hakupaperit kouluun menemään ilman, että tarvii luopua vauvaunelmista.. <3


muoks. toki tiedän että taloon liittyy paljon muitakin kuluja kuin vain lainan maksu, siksipä juur pitääkin vielä laskeskella.