N
nyaya
Vieras
Olen nuori nainen, ollut elämäni aikana useammassa lyhyessä suhteessa ja nyt suhteessa, jonka toivoisin voivan mennä syvemmälle ja kestävän. "Ongelmani" on, etten ole koskaan saanut seksin aikana orgasmia. En haluaisi enää jatkaa kyvyttömänä saamaan orgasmia. Halusin jotenkin jakaa tämän asian, jotta se ehkä aukeaisi askeleen eteenpäin.
Luulisin, etten oikein edes tunne seksuaalisuuttani tarpeeksi hyvin. Aina, kun joku mies on kysynyt minulta "mistä sinä pidät?", en ole osannut kuin mumista vaivautuneena "en tiedä...". Ihan vain siitä syystä, etten ole oikeastikaan osannut sanoa mitään. En tiedä mistä pidän, mitä minun pitäisi sanoa? Jokin myös tukkii mun kyvyn ilmaista itseäni sängyssä, en kykene saamaan sanallista kommunikointia ulos itsestäni. Se on sitä, etten oikein tiedä mitä mun pitäisi sanoa, osaksi vaivautuneisuutta ja nolouttakin juuri siitä tietämättömyydestä.
Monesti tuntuu, etten välttämättä useinkaan ole edes kovin kiihottunut yhdyntään mennessä. Muutamina kertoina elämässä olen ollut oikeasti kostea ja hyvin kiihottunut, mutta niinäkään kertoina en ole saanut orgasmia. Orgasmin saamisesta tulee lähinnä kauheita paineita, etenkin jos pitää "sanoa sitten kun tulee", silloin varsinkin tulee hätä - ööö, en tunne mitään, en tunne mitään.
Kyse ei ole siitä, etteikö kukaan mies tai varsinkaan nykyinen seurustelukumppani tekisi mitään seksissä eteeni. Ongelma on ehkä eniten minun kyvyssäni kommunikoida ja ilmaista mitä haluan - kun ensin tuntisi, mitä haluaa. Alapään kiihotus, sormetus ym. tuntuu monesti vain loppujen lopuksi siltä, että mies ehkä painaa liian kovaa ja tunto turtuu, enkä välttämättä saa siitäkään kovin paljoa nautintoa. Ehkä usein haluaisin vain paljon koskettelua, joka puolelta, kevyttä ja välillä kovempaa. Silti joka kerta tuntuu erilaiselta, kun eihän mikään yksi tietty tekniikka toimi aina samalla tavalla. Kai minulle hiljalleen alkaa avautua, että tarvitsen ainakin usein vain aikaa syttyäkseni.
Haluaisin ihan mielettömästi rakastellessa itsekin saada orgasmin ja kokea entistä suurempaa läheisyyttä ja yhteyttä toiseen, ja vakaasti uskoa että minun on se mahdollista saada. En oikein tiedä, miten kannattaisi toista lähestyä - kannattaako sanoa toiselle, ettei ole koskaan saanut orgasmia? Vai yrittää ruveta ilmaisemaan sängyssä mitä haluaa? Sen ajattelemista tulee ensinnä lähinnä kauhu, että apua mitä minä sanon, ja koska, ja miten, missä vaiheessa, mistä minä tiedän. Miten voin ohjailla miestä, jos en itsekään oikein tiedä.
Olisin hyvin kiitollinen, jos joku samanlaista kokenut ja orgasmin "löytänyt" valaisi muhun uskoa. Ehkä tarvitsen vain käytännön neuvoja vähän kädestä pitäen. Seksuaalisuus on mulle tosi tärkeä osa itseä, ja koenkin olevani tosi seksuaalinen, mutta monesti itse sänkyyn päästessä tuntuu että menen neuvottomaksi ja kädettömäksi. Apua?
Luulisin, etten oikein edes tunne seksuaalisuuttani tarpeeksi hyvin. Aina, kun joku mies on kysynyt minulta "mistä sinä pidät?", en ole osannut kuin mumista vaivautuneena "en tiedä...". Ihan vain siitä syystä, etten ole oikeastikaan osannut sanoa mitään. En tiedä mistä pidän, mitä minun pitäisi sanoa? Jokin myös tukkii mun kyvyn ilmaista itseäni sängyssä, en kykene saamaan sanallista kommunikointia ulos itsestäni. Se on sitä, etten oikein tiedä mitä mun pitäisi sanoa, osaksi vaivautuneisuutta ja nolouttakin juuri siitä tietämättömyydestä.
Monesti tuntuu, etten välttämättä useinkaan ole edes kovin kiihottunut yhdyntään mennessä. Muutamina kertoina elämässä olen ollut oikeasti kostea ja hyvin kiihottunut, mutta niinäkään kertoina en ole saanut orgasmia. Orgasmin saamisesta tulee lähinnä kauheita paineita, etenkin jos pitää "sanoa sitten kun tulee", silloin varsinkin tulee hätä - ööö, en tunne mitään, en tunne mitään.
Kyse ei ole siitä, etteikö kukaan mies tai varsinkaan nykyinen seurustelukumppani tekisi mitään seksissä eteeni. Ongelma on ehkä eniten minun kyvyssäni kommunikoida ja ilmaista mitä haluan - kun ensin tuntisi, mitä haluaa. Alapään kiihotus, sormetus ym. tuntuu monesti vain loppujen lopuksi siltä, että mies ehkä painaa liian kovaa ja tunto turtuu, enkä välttämättä saa siitäkään kovin paljoa nautintoa. Ehkä usein haluaisin vain paljon koskettelua, joka puolelta, kevyttä ja välillä kovempaa. Silti joka kerta tuntuu erilaiselta, kun eihän mikään yksi tietty tekniikka toimi aina samalla tavalla. Kai minulle hiljalleen alkaa avautua, että tarvitsen ainakin usein vain aikaa syttyäkseni.
Haluaisin ihan mielettömästi rakastellessa itsekin saada orgasmin ja kokea entistä suurempaa läheisyyttä ja yhteyttä toiseen, ja vakaasti uskoa että minun on se mahdollista saada. En oikein tiedä, miten kannattaisi toista lähestyä - kannattaako sanoa toiselle, ettei ole koskaan saanut orgasmia? Vai yrittää ruveta ilmaisemaan sängyssä mitä haluaa? Sen ajattelemista tulee ensinnä lähinnä kauhu, että apua mitä minä sanon, ja koska, ja miten, missä vaiheessa, mistä minä tiedän. Miten voin ohjailla miestä, jos en itsekään oikein tiedä.
Olisin hyvin kiitollinen, jos joku samanlaista kokenut ja orgasmin "löytänyt" valaisi muhun uskoa. Ehkä tarvitsen vain käytännön neuvoja vähän kädestä pitäen. Seksuaalisuus on mulle tosi tärkeä osa itseä, ja koenkin olevani tosi seksuaalinen, mutta monesti itse sänkyyn päästessä tuntuu että menen neuvottomaksi ja kädettömäksi. Apua?