Pistän nyt ihan mustana,kun ei taida harmaana kukaan viitsia vastata.. eikä tää nyt edes mikään salaisuus ole.
Eli siis mä olen täysin yksin kahen lapsen kanssa (päälle 3v ja kohta 8kk).
Niin musta on nyt alkanut tuntua siis että mä en enää yksinkertaisesti jaksa. Isompi on kunnon uhmaikäinen,ei tottele mitään,sylkee ja irvistää vaan kun koitan jotain käskeä. Ja tänään esim viskas ison kiven meidän autoa päin,ihan tahallaan.. Pienempi on onneksi aika rauhallinen tapaus,mutta kyllä kuitenkin kiukuta osaa. Ei viihtyis maassa yhtään,vaan sylissä pitäis olla jatkuvasti. Ja sen kyllä myös kovaan ääneen ilmoittaa.
Isompi on n.6h päivässä hoidossa ja käyn pienemmän kans sellasessa vauvaryhmässä 3pvää/vko (joka tarkoitettu vaikeessa elämäntilanteessa oleville). Ja tähän asti nää onkin suht koht riittänyt.
Mutta nyt ei tunnu enää riittävän
Huudan tuolle isommalle ihan kokoajan ja tulee tosi rumastikkin välillä sanottua. ja itkeskelen vähän väliä kun on niin ahdistava olo ja tuntuu niin mahdottomalta tää tilanne,kun apua en saa yhtään mistään.
Omalle äidilleni koitin tunteitani kuvailla niin tokas vaan että "kyllä sä jaksat".. ei tietoakaan että auttas mitenkään. Ja ketään muitakaan ei ole.
Niin mietin tässä että uskallanko ottaa sosiaalitoimistoon yhteyttä?
Se on vaan niin iso kynnys.. :/
Tukiperheestä uskoisin olevan apua,mutta nekin taitavat olla aikalailla kiven alla.
Tää on varmaan nyt ihan sekava sepustus,mutta jos joku osaa mitään kommentoida niin olis tosi kiva.
Eli siis mä olen täysin yksin kahen lapsen kanssa (päälle 3v ja kohta 8kk).
Niin musta on nyt alkanut tuntua siis että mä en enää yksinkertaisesti jaksa. Isompi on kunnon uhmaikäinen,ei tottele mitään,sylkee ja irvistää vaan kun koitan jotain käskeä. Ja tänään esim viskas ison kiven meidän autoa päin,ihan tahallaan.. Pienempi on onneksi aika rauhallinen tapaus,mutta kyllä kuitenkin kiukuta osaa. Ei viihtyis maassa yhtään,vaan sylissä pitäis olla jatkuvasti. Ja sen kyllä myös kovaan ääneen ilmoittaa.
Isompi on n.6h päivässä hoidossa ja käyn pienemmän kans sellasessa vauvaryhmässä 3pvää/vko (joka tarkoitettu vaikeessa elämäntilanteessa oleville). Ja tähän asti nää onkin suht koht riittänyt.
Mutta nyt ei tunnu enää riittävän
Huudan tuolle isommalle ihan kokoajan ja tulee tosi rumastikkin välillä sanottua. ja itkeskelen vähän väliä kun on niin ahdistava olo ja tuntuu niin mahdottomalta tää tilanne,kun apua en saa yhtään mistään.
Omalle äidilleni koitin tunteitani kuvailla niin tokas vaan että "kyllä sä jaksat".. ei tietoakaan että auttas mitenkään. Ja ketään muitakaan ei ole.
Niin mietin tässä että uskallanko ottaa sosiaalitoimistoon yhteyttä?
Se on vaan niin iso kynnys.. :/
Tukiperheestä uskoisin olevan apua,mutta nekin taitavat olla aikalailla kiven alla.
Tää on varmaan nyt ihan sekava sepustus,mutta jos joku osaa mitään kommentoida niin olis tosi kiva.
