Osaako teillä mies kokata?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja huohhh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

huohhh

Vieras
Siinäpä se kysymys otsikossa onkin. Tuli vaan mieleeni, kun tässä taas laitoin ruokaa. Tykkään tosi paljon kokkaamisesta ja mielelläni laitan pöperöt (mieskin tekee kyllä osansa kotihommista muuten) mutta olis kiva jos mies välillä myös laittais ruokaa. Kun hän tulee töistä, pitäis olla ruoka valmiina, kun minä tulen töistä.. Noh.. Saan alkaa kokkaamaan itse itselleni, olis mukava jos edes joskus ei tarvis. Sillon ku ite kokkaan niin kyllä mies osaa avustaa ruoanlaitossa, mutta ei se oma-aloitteisesti osais yksin kyhätä makkaraperunoita enempää...
 
Meillä ne kokkaukset on rajoittuneet lähinnä jonkun mikrohampparin lämmitykseen tai pekonin käristämiseen pannulla. En mä mitään gourmeekokkia mieheksi kaipais, ja musta on ihanaa tehdä kaikki "ruokakokeilut" itse, mutta jos toi osais edes terveellistä perussafkaa laittaa.
 
Mieheni osaa kokata kyllä, jos sille päälle sattuu. Ja kun tein kolmivuorotyötä, piti tuon tuulen osua pari kertaa viikossa :) Oikeasti hän on meidän perheen pizzamestari ja muutenkin leipoo paljon paremmat hiivataikinat, kuin minä. Siis sämpylät ja pullat. Mutta ei mullakaan läheskään aina ole ruoat odottamassa, vaikka tulisin myöhemmin töistä kotiin.
 
mun mieheltä löytyy kokin koulutus.. :) tykkää ruuanlaitosta, ja yhdessä kokataan.. mun mielestä pikkulasten hommaa et istutaan pöydässä ja ootetaan et ruoka on valmista jos mun mies istuis siellä seurana niin menis hermot :D
 
Osaan. Toisaalta on makkaraperunatkin välillä hyviä. Jos asenteesi on vähättelevä, tuskin miehesi edes haluaa opetella. Makkaraperunat, pihvit, nuudelisoppa ovat varmasti hyviä alkuun.

Minulla meni pitkään ennen kuin opin tekemään ruskean kastikkeen. Tuossa joku aika sitten ajatukseni harhailivat pahasti ja tuhosin ensimmäisen ruuan, toisen pelasti tyttäreni. Tällöin hän vain tokaisi että miun pitäisi antaa lasten tehdä ruuat :D
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Osaan. Toisaalta on makkaraperunatkin välillä hyviä. Jos asenteesi on vähättelevä, tuskin miehesi edes haluaa opetella. Makkaraperunat, pihvit, nuudelisoppa ovat varmasti hyviä alkuun.

Minulla meni pitkään ennen kuin opin tekemään ruskean kastikkeen. Tuossa joku aika sitten ajatukseni harhailivat pahasti ja tuhosin ensimmäisen ruuan, toisen pelasti tyttäreni. Tällöin hän vain tokaisi että miun pitäisi antaa lasten tehdä ruuat :D

Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että joskus harvoin jotain makkaraperunaa ja paistettua kananmunaa mussuttaa, mutta kun tuo on suunnilleen miehen bravuuri. :D Teoriassa minun touhuja seuranneena hällä kyllä pitäisi tietää vaikka minkälaisten juttujen valmistus. En edelleenkään odota gourmee-ruokaa, mutta jos tuo vaikka joskus tekisi vaikka makaronilaatikkoa, kanakeittoa tms nin olisi kiva. En ole myöskään miestä vähätellyt, yrittänyt päinvastoin kannustaa :D
 
Ossaahan tuo, on kokki ammatiltaan, vaikkei juuri kokin töitä ole koskaan tehnynnä, mutta oli meillä kotosalla pääkokkina ensimmäiset 10 vuotta. Minä olen nyt pääkokkina kun olen kotosalla, mutta mies kyllä tekee edelleen ruuan jos minä en ennätä. Hyviä ruokia tekee, mutta kyllä mie teen paremmat :)
 
Ei minulla mitään sitä vastaan ole, että joskus harvoin jotain makkaraperunaa ja paistettua kananmunaa mussuttaa, mutta kun tuo on suunnilleen miehen bravuuri. :D Teoriassa minun touhuja seuranneena hällä kyllä pitäisi tietää vaikka minkälaisten juttujen valmistus. En edelleenkään odota gourmee-ruokaa, mutta jos tuo vaikka joskus tekisi vaikka makaronilaatikkoa, kanakeittoa tms nin olisi kiva. En ole myöskään miestä vähätellyt, yrittänyt päinvastoin kannustaa :D

Kun muutin omilleni, niin osaamani ruuat olivat makkaramunakas, makkaraperunat, ranskalaiset ja makkara sekä täytetty leipä. Siitä se lähtee. Ehkä seuraava voisi olla että hän paistaisi pihvejä ja tekisi ranskalaisia, sinä voisit tehdä salaatin. Pakastewokkivihannekset ja kanasuikaleet olisivat kanssa helpot ainekset.

Tietysti ydinkysymys on haluaako miehesi tehdä ruokaa. Tai pelkääkö hän liikaa epäonnistumista, niitä tulee väistämättä jossain välissä.
 
  • Tykkää
Reactions: astrolabe
Totta helevetisä mää ossaan ruokaa tehä. Iha penskasta asti. Ennoo mikkää valamisruokaihiminen sitte alakuunkaa. Tykkään tehä kaikkia meleko monimutkasiaki juttuja ja käytän palijo kaikenlaisia mausteita ja yrttejä. Kalaruuat on ehkä se mun bravuuri. Tykkään myös leipua, muutaki ku "niitä" munkkeja. Täytekakut on mun juttu.
 
Osaa hän, ja hyvin osaakin. On ollut nääs hyvässä opissa :p. Nyt mies on kehitellyt näiden oppivuosiensa aikana jopa muutaman ihan huikean oman bravuurinumeronsakin, joten saa mies olla myös ylpeä :).
 
Osaa kokata, varsinkin pastaruuat on bravuuri ja keitot kans.
 
Meillä mies vallan tekee ruuan. Kattellaan sitten uudestaan, kun lapsi on syntynyt.:D

Ite en niin kovin oo ikinä innostunu ruuanlaitosta. Leipominen on enemmän mun juttu.
 
Minusta ruoan laittaminen on taidetta tai taikuutta. Ihminen voi seurata ohjetta prikulleen ja silti tulos on syömäkelvoton. Joku osaa ja toinen ei. Harjoittelu voi helpottaa asiaa tai ei aina sekään. Eivät todellakaan kaikki naiset tee hyvänmakuista ruokaa.
 
No mun mies osaa, on työskennellyt monta vuotta michelin tähden ravintolassa ja on nyt itse ravintoloitsija. Harmi vaan, että mun ja miehen makumaailma on ihan erilainen. Mies tekee kaikkea tosi erikoista ja hienoa, mutta mä ihan aidosti tykkään kaikkein eniten perinteisestä kotiruoasta, kuten vaikka lihapullista ja perunamuusista.
Mä teenkin yleensä arkena ruoan, koska haluan tehdä. Mies tekee vapaapäivinään jotain mistä mäkin pidän.
 

Yhteistyössä