Otan vastaan rahaa mieluummin vanhemmiltani kuin mieheltäni - muita?

[vieras]

Olen tässä jo jonkun aikaaturvautunut ajoittain vanhempieni taloudelliseen apuun, vaikka ikää on yli kolmekymmentä. Tai siis omillani olisin pärjännyt, mutta se olisi tarkoittanut melkoista kituuttamista ja koska varakkaat vanhempani ovat itse tarjonneet auttavaa kättä, en myöskään ole kieltäytynyt. Sen sijaan kieltäydyn aina, kun mieheni ehdottaa samaa. En siis halua häneltä apua, koska kokisin menettäväni tasa-arvoni ja itsenäisyyteni parisuhteessamme. Olen aina hyvin tarkka, että molemmat vastaamme omasta osuudestamme laskuista ja muista menoista. Toki joskus annan hänen tarjota esimerkiksi illallisen ravintolassa, mutta pääsääntöisesti haluan elättää itse itseni. Tai siis haluan mieluummin käydä vanhempieni kukkarolla. Mitä ajatuksia tämä herättää? Löytyykö muita, jotka ottavat rahaa mieluummin vanhemmiltaan kuin puolisoltaan? Mainittakoon vielä, että meillä ei ole lapsia.

 

[kaalimaan vartija]

No tota, meillä on yhteiset varat, eikä ole tarvinnut vanhemmilta lainaa pyytää.. Ja kun me ollaan vielä aika paljon varakkaampia kuin mun vanhemmat niin.....

 

[peruspalstaa]

No tota, meillä on yhteiset varat, eikä ole tarvinnut vanhemmilta lainaa pyytää.. Ja kun me ollaan vielä aika paljon varakkaampia kuin mun vanhemmat niin.....

et vastannut kysymykseen, mutta piti kuitnekin vastata..

 

[Micosa]

En koe menettäväni itsenäisyyttäni saatikka että tasa-arvoon olisi mitään vaikutusta sillä että otan mieheltäni vastaan rahaa.

 

[no ei]

Miehen kanssa on kaikki yhteistä. Olisi raskasta, jos pitäisi jakaa ja laskea kaikki käytön mukaan. Ei kuulosta mukavalle tavalle elää.

 

[nn]

en pystyisi enää rahastamaan vanhempiani, ovat maksaneet jo opiskeluni ja autokouluni aikoinaan, nyt tienataan miehen kanssa yhteiseen pesään

 

[nakku]

Olen sen varran varakas, että en kinua muiden almuja

 

[ap]

Miehen kanssa on kaikki yhteistä. Olisi raskasta, jos pitäisi jakaa ja laskea kaikki käytön mukaan. Ei kuulosta mukavalle tavalle elää.

Ei se nyt niin raskasta ole: meillä on molemmilla eri lainat yhteiseen asuntoon, jota kumpikin hoitaa oman ohjelmansa mukaan ja päivittäisostokset maksetaan yhteisesellä luottokortilla. Joka kuukausi minä maksan kaikki laskut omalta tililtäni ja mies laittaa sitten minun tililleni puolet siitä summasta. Eli yksi jakolasku riittää per kuukausi. Mielestäni systeemi on lähinnä kätevä.

 

[ap]

Niinpä niin. Kylläpä nyt taas kaikki ovat niin varakkaita että! Korostan vielä, että en ole koskaan kinunnut tai rahastanut vanhempiani, vaan he ovat ITSE tarjoutuneet antamaan minulle (ja siskolleni tasapuolisuuden nimissä) rahaa. Mielellään siis auttavat, koska heillä on siihen mahdollisuus.

 

[vieras]

Ymmärrän hyvin ajatusmaailmasi. Itse ajattelen jossakin määrin samalla tavalla kanssasi.
Mikäli olisimme tulojemme suhteen suunnilleen tasavertaisia, niin todennäköisesti toimisin kuten sinäkin. Tällä hetkellä taloudellinen tilanteemme on kuitenkin toistaiseksi sellainen, että se maksaa kummalla on varaa...

 

[nakku]

Niinpä niin. Kylläpä nyt taas kaikki ovat niin varakkaita että! Korostan vielä, että en ole koskaan kinunnut tai rahastanut vanhempiani, vaan he ovat ITSE tarjoutuneet antamaan minulle (ja siskolleni tasapuolisuuden nimissä) rahaa. Mielellään siis auttavat, koska heillä on siihen mahdollisuus.

Niin? Pitäisikö kaikkien mieliksesi näytellä, että ottavat rahaa vanhemmilta, mieheltä ja kelalta ja missä järjestyksessä, jotta olisit tyytyväinen? Osa on varakkaampia ja me emme pysty sinua dilemmassasi auttamaan.

 

[Micosa]

Niinpä niin. Kylläpä nyt taas kaikki ovat niin varakkaita että! Korostan vielä, että en ole koskaan kinunnut tai rahastanut vanhempiani, vaan he ovat ITSE tarjoutuneet antamaan minulle (ja siskolleni tasapuolisuuden nimissä) rahaa. Mielellään siis auttavat, koska heillä on siihen mahdollisuus.

Kyllä minä saan vanhemmiltani rahaa kuten siskonikin.
Antavat pois lahjoina/ennakkoperintöinä omaisuuttaan.
Silti voinen vastaanottaa mieheltäni rahaa ilman että se vaikuttaa meidän suhteeseen tai minun itsetuntooni millään lailla.
Se on vain rahaa.

 

[Huspati Huta]

Joku tuossa tuntuu minusta epäluontevalta tai hankalalta, mutten osaa pistää sormeani siihen kohtaan. Ei niinkään se, että vanhemmat auttavat aikuista lastaan, vaan siinä että avio/avoparin kesken on vaikea/hankala sopia raha-asioista, tai että on tunnetta, että ylipäätään annetaan ja otetaan vastaan rahaa puolisoiden kesken. Mutta ymmärrän, että muilla on erilaisia ajatuksia tästä ja se sopii minulle hyvin.

 

[Juh]

Mä oon tällä hetkellä lähinnä mieheni elätettävänä, myös talomme on puoleksi minun (samoin kuin laina) vaikka mies huolehtii nyt lyhennysksistä yksin. Ei tulisi mieleenikään pyytää vanhemmiltani avustusta. Perheemme on yhteinen yritys, enkä koe olevani yhtään vähemmän itsenäinen, opintotuella kun nyt vain en kovin suuria kuluja maksa. Parin vuoden kuluttu tilanne tasoittuu, mutta siihen asti mennään näin.

 

[H]

Tällä palstalla suurin osa lapsellisia ja lapset nyt luonnostaan kai monesti tekee rahoista yhteisiä, kun jos toinen kotona hoitaa lapsia ja toinen töissä, niin tietenkin sillä töissä olevalla on velvollisuus maksaa enempi yhteisiä menoja. Ja vaikuttaa tämä myöhemminkin, kun se kotona oleva helposti jää tulotasossa jälkeen varsinkin jos on monta vuotta kotona.
Eli minullakin kun niitä lapsia on niin en oikein osaa vastata siltä kantilta kysymykseen ettei niitä lapsia ois miehen kanssa.

 

[kaalimaan vartija]

Niinpä niin. Kylläpä nyt taas kaikki ovat niin varakkaita että! Korostan vielä, että en ole koskaan kinunnut tai rahastanut vanhempiani, vaan he ovat ITSE tarjoutuneet antamaan minulle (ja siskolleni tasapuolisuuden nimissä) rahaa. Mielellään siis auttavat, koska heillä on siihen mahdollisuus.

No jos mun vanhemmat olisivat varakkaampia kuin me, tai meillä olisi jokin talloudellinen ahdinko niin totta kai voisin lainata vanhemmiltani. Mutta mun mielestä on vähän järjetöntä, että ottaisin rahaa vastaan vanhemmiltani mutta en suostuisi jakamaan talouttani / asioitani oman mieheni kanssa. Jos ymmärrät mitä tarkoitan..

 

[H]

..jatkoa
ja siis meillä se oli välillä niinkin päin että minä olin töissä ja mies kotona ja tällöin piti jatkuvaan olla miehelle rahaa antamassa, oli aika kallis kodin- ja lapsenhoitaja.

 

[kaalimaan vartija]

..jatkoa
ja siis meillä se oli välillä niinkin päin että minä olin töissä ja mies kotona ja tällöin piti jatkuvaan olla miehelle rahaa antamassa, oli aika kallis kodin- ja lapsenhoitaja.

Meilläkin toimii sama systeemi. Se jolla on rahaa, se maksaa. Näin muuten on aina ollut. Jo ennen lapsia.

 

[Huumekoira]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

 

[ap]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

On, mutta myös omat elämät. Eli mä haluan, että mulla on omat (tai vanhemmilta saadut) rahat joilla kustannan oman osuuteni yhteisestä elämästämme.

 

[Huumekoira]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

On, mutta myös omat elämät. Eli mä haluan, että mulla on omat (tai vanhemmilta saadut) rahat joilla kustannan oman osuuteni yhteisestä elämästämme.

Niin, mut ei ne sen enempää ole sun omia, yhtälailla sä olet elätti, vanhempiesi elätti.

 

[ap]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

On, mutta myös omat elämät. Eli mä haluan, että mulla on omat (tai vanhemmilta saadut) rahat joilla kustannan oman osuuteni yhteisestä elämästämme.

Niin, mut ei ne sen enempää ole sun omia, yhtälailla sä olet elätti, vanhempiesi elätti.

Aivan! Koko aloituksen pointti olikin, että jos pitää olla elätti niin olen mieluummin vanhempieni kuin mieheni elätti. Daa...

 

[Kowalski]

En koe menettäväni itsenäisyyttäni saatikka että tasa-arvoon olisi mitään vaikutusta sillä että otan mieheltäni vastaan rahaa.

Peesien peesi.

 

[Huumekoira]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

On, mutta myös omat elämät. Eli mä haluan, että mulla on omat (tai vanhemmilta saadut) rahat joilla kustannan oman osuuteni yhteisestä elämästämme.

Niin, mut ei ne sen enempää ole sun omia, yhtälailla sä olet elätti, vanhempiesi elätti.

Aivan! Koko aloituksen pointti olikin, että jos pitää olla elätti niin olen mieluummin vanhempieni kuin mieheni elätti. Daa...

Kai sun vanhemmatkin susta joskus haluu eroon päästä, kun olethan jo aikuinen.

 

[Maira]

Mielummin miehen elätti kun vanhempien, eiköhän ne porukat oo jo oman osansa tehneet.