Otan vastaan rahaa mieluummin vanhemmiltani kuin mieheltäni - muita?

[vieras]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

Mutta hyvänen aika!! Mä taas en ymmärrä tollasta ajatusmaailmaa: yhteinen elämä=yhteinen talous?!?!?

 

[jii]

Mua jotenki hävettäis ottaa rahaa vanhemmilta. Tietysti jos olisivat kovin varakkaita, niin ehkä sitten. Opiskelijana kyllä sainkin avustuksia, mutta en nyt enää pitkiin aikohin. Meillä on kolmihenkinen perhe ja miehen kanssa rahoitetaan tätä elämistä yhdessä. Esim. omat harrastukset ja vaatteet jne. tietysti molemmat maksaa omasta pussistaan. Olen nyt äitiyslomalla ja sen jälkeen pari kuukautta hoitovapaalla ja tullaan toimeen kyllä.

 

[LisaMarie]

Meillä on miehen kanssa yhteinen talous, kumpikaan ei siis voi ottaa toiselta vastaan mitään, koska kaikki on yhteistä.
Vanhemmiltani voisin ottaa vastaan jos ne tarjoais, mutta ikinä en kysyis. Pitkin hampain olen kerran kysynyt ne yhtä pikku lainaa takaamaan ja sekin on järjestelty hyvin äkkiä pois -laina siis jäi, mutta takuut hankittiin muualta.
Mutta siis jos mä kokisin mitenkään mahdolliseksi olla mieheni elätti (minusta se siis on pitkässä ja vakituisessa suhteessa täysin absurdi ajatus) niin mieheni elätti voisin olla, vanhempieni en.

 

[irina]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

On, mutta myös omat elämät. Eli mä haluan, että mulla on omat (tai vanhemmilta saadut) rahat joilla kustannan oman osuuteni yhteisestä elämästämme.

Niin, mut ei ne sen enempää ole sun omia, yhtälailla sä olet elätti, vanhempiesi elätti.

Aivan! Koko aloituksen pointti olikin, että jos pitää olla elätti niin olen mieluummin vanhempieni kuin mieheni elätti. Daa...

Kai sun vanhemmatkin susta joskus haluu eroon päästä, kun olethan jo aikuinen.

No nyt on kyllä pakko kommentoida ap:n puolesta

Osa vanhemmista haluaa tukea lapsiaan myös aikuisiällä. Lisäksi osa on vielä aika hyvin toimeentulevia ja omaisuutta on kertynyt, joten se ei ole heidän omasta hyvinvoinnista pois.

Summa summarum, mitä se muille kuuluu, jos jotkut vanhemmat noin haluavat tehdä?? Tuntuisi oudolta, että jos haluaisin tukea poikaamme vielä aikuisena, niin jokun kateellinen netissä riehuisi, että kai vanhemmat sinusta eroon haluavat. En minä ainakaan haluaisi.

 

[Huspati Huta]

Mutta siis jos mä kokisin mitenkään mahdolliseksi olla mieheni elätti (minusta se siis on pitkässä ja vakituisessa suhteessa täysin absurdi ajatus) niin mieheni elätti voisin olla, vanhempieni en.

Tuo kiteytti sen minunkin ajatukseni.

 

[w]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

On, mutta myös omat elämät. Eli mä haluan, että mulla on omat (tai vanhemmilta saadut) rahat joilla kustannan oman osuuteni yhteisestä elämästämme.

Niin, mut ei ne sen enempää ole sun omia, yhtälailla sä olet elätti, vanhempiesi elätti.

Aivan! Koko aloituksen pointti olikin, että jos pitää olla elätti niin olen mieluummin vanhempieni kuin mieheni elätti. Daa...

Kai sun vanhemmatkin susta joskus haluu eroon päästä, kun olethan jo aikuinen.

No nyt on kyllä pakko kommentoida ap:n puolesta

Osa vanhemmista haluaa tukea lapsiaan myös aikuisiällä. Lisäksi osa on vielä aika hyvin toimeentulevia ja omaisuutta on kertynyt, joten se ei ole heidän omasta hyvinvoinnista pois.

Summa summarum, mitä se muille kuuluu, jos jotkut vanhemmat noin haluavat tehdä?? Tuntuisi oudolta, että jos haluaisin tukea poikaamme vielä aikuisena, niin jokun kateellinen netissä riehuisi, että kai vanhemmat sinusta eroon haluavat. En minä ainakaan haluaisi.

no itsepä se AP halusi mielipiteitä

 

[LisaMarie]

Mä en tajuu tollasta. Eikö teillä ole yhteinen elämä?

Mutta hyvänen aika!! Mä taas en ymmärrä tollasta ajatusmaailmaa: yhteinen elämä=yhteinen talous?!?!?

No esim. auto, mites se lasketaan, kumpikin tekee kilometrikirjanpidon ja vakuutusmaksu maksetaan sitten suhteessa ajettuihin kilometreihin?
Molemmat ostaa omat ruuat vai merkkaa jääkapin oveen mitä on syöny?
Toinen tahjtoo ulos syömään, toisella ei ole varaa, mitäs sitten?
Kyllä, yhteinen elämä=yhteinen talous. (Ja hei, just tällä nimenomaisella hetkellä on ollu pari kuukautta kun mulla on ollu tuloja, miehellä ei)

 

[ap]

No siis vanhempani ovat niin varakkaita, että eivät koskaan elämänsä aikana ehdi kaikkea omaisuuttaan hassaamaan. He eivät todellakaan "halua päästä minusta eroon", vaan päinvastoin. Ja kyllähän se raha loppupeleissä joka tapauksessa minulle ja siskolleni tulisi - miksi en ottaisi sitä vastaan nyt, kun sille on selvästi tarve? Miksi kituuttaa nyt ja odottaa korkeasti verotettavaa perintöä lankeavaksi vasta sitten, kun oma talous on jo muutenkin balanssissa?

 

[Maira]

Veronalaista perintöä se ennakkoperintökin on, ettei sitä rahaa eläissäänkää pysty ihan noin vaan kamalia summia heittelee tai jossain joku taho alkaa kiinnostua...

 

[ap]

Veronalaista perintöä se ennakkoperintökin on, ettei sitä rahaa eläissäänkää pysty ihan noin vaan kamalia summia heittelee tai jossain joku taho alkaa kiinnostua...

Kiitos muistutuksesta, tiedämme kyllä tämän. Ja osaamme toimia sen mukaan.

 

[kaalimaan vartija]

No, jos mä saisin rahaa vanhemmilta tai mistä vaan niin käyttäisin sen kyllä yhdessä mieheni kanssa. Tarkoitan sillä sitä, että en kokisi, että se raha olisi vain minua varten vaan meitä kumpaakin varten. Me ollaan jaettu aina kaikki, rahat ja omaisuus. Mutta jollain tasolla ymmärrän pointtisi... meillä se ei vain toimisi. En jaksaisi sitä kaikkea erottelua, sun ja mun juttuihin. Meillä kaikki on yhteistä. Helpompaa niin.

 

[Millenia]

No, jos mä saisin rahaa vanhemmilta tai mistä vaan niin käyttäisin sen kyllä yhdessä mieheni kanssa. Tarkoitan sillä sitä, että en kokisi, että se raha olisi vain minua varten vaan meitä kumpaakin varten. Me ollaan jaettu aina kaikki, rahat ja omaisuus. Mutta jollain tasolla ymmärrän pointtisi... meillä se ei vain toimisi. En jaksaisi sitä kaikkea erottelua, sun ja mun juttuihin. Meillä kaikki on yhteistä. Helpompaa niin.

Samaa mieltä. Me elämme aika tiukilla tässä nyt ja saadaan välillä vähän apua vanhemmiltamme, säännöllisesti ostavat myös tavaraa lapsellemme. En aio kieltää heitä hemmottelemasta omaa (tällä hetkellä vielä ainutta) lastenlastaan, mutta kyllä se kaikki mitä me saamme, menee meille molemmille. Ja näin oli myös ennen lasta.

Aina jos mieheni saa töitä elämme hänen palkallaan eikä mielestäni siinä ole mitään ihmeellistä. Emme todellakaan jaksaisi ryhtyä laskemaan niitä omia rahoja ja erottelemaan tulojamme. Ja silloin kun meillä on oikeita tuloja, ei yleensä oteta mitään vastaan vanhemmiltamme. Tietysti jos ovat oikeasti varakkaita ja haluavat antaa niin voisimme ottaa vastaan, mutta silloinkin tuo raha olisi molemmille.

Kyllä minusta tuntuu hassulta että vanhemmilta voi ottaa rahaa vastaan mutta puolisolta ei, kyllä se puoliso on yleensä se läheisempi ihminen, jonka kanssa jaetaan muutenkin kaikki. Toki jokainen saa tehdä niin kuin haluaa, mutta tässäkin ketjussa näyttää ap:ta närkästyttävän kaikki vastaajat jotka ovat eri mieltä hänen kanssaan.