ote adhd lapsen hankalasta päivästä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vili vilperi"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"vili vilperi"

Vieras
heitti pullolla päähän äitiä-> iso verenpurkauma korvassa
sen jälkeen joutui jäähylle, rikkoi kirjaston kirjoja, uhkasi että satuttaa, heitti iskää tavaroilla, sylki äitiä, hakkas huoneensa ovea(siinä on varmaan jo sellaiset jäljet että vaihtoon menee).

Tässä välissä mä lähin aamupalalle ulos syömään,pienimmän kanssa(yht 40min oli riehunut tämä tuleva 3luokkalainen sillä välin).

tultiin takas,mentiin ulos pienemmän kanssa,lasten kaverit pyysi saada tulla kylään, suostuin.

siitähän riemu repesi, tämä adhd lapsi kun halus määrää kaiken, oma sisarus sai simputusta osakseen, kun puutuin tähän että hän uhkailee ja määräilee ja koettaa jättää sisaruksen pois leikeistä,niin lapsi uhkas lyödä mua. älytöntä rehaamista koko ajan.lopulta totesin että menee miettimään huoneeseensa, kävi iskälle repii verijäljet käteen heitteli tavaroita yms. yks kaveri lähti pois ite ja toinen lähti pienemmän kaveriks ulos.

sit tämä adhd lapsi itkee ettei ole tehnyt mitään.

jos mä en vaan jaksa tätä. muilla tuon ikäiset ei varmaan koskaan käy vanhempien kimppuun. kukaan joka ei oo kokenut ei ymmärrä, hyvä sit on arvostella.

älkää siis menkö koskaan syyllistämään adhd lasten vanhempia huonosta kasvatuksesta,sillä me teemme kymmenen kertaa enempi kasvatustyötä lapsen eteen.

tää on vaan ihan käsittämätöntä, jos lasta vähänkin rajoittaa niin se käy päälle, mikään seuraamus ei auta,mikään palkinto järjestelmä ei auta. lääke auttaa aika paljon. mut sit on näitä päiviä. huoh. no ennen lääkitystä joka ikinen päivä oli tällänen aamusta iltaan
 
Onko teillä lääkitys lapsella? Meillä myös diagnosoitu adhd lapsella. Lääkityksen ansiosta hän voi hyvin, itselläänkin parempi olla kun voi olla ns.normaalisti.
 
Voi,tiedänmiten rankkaa tuo on (tai siis osaan kuvitella). Minulla on kehitysvammainen, aika vaikeasti autistinen lapsi,keskimmäinen kolmesta lapsesta.Hän ei ole tuollainen, mutta täysin ymmärtämätön, vahdittava .karkaileva,kiinnipideltävä...ei ymmärrä tilaansa yhtään...saattaa tietämättää satuttaa itseään tai toisia...

Sinulla hieman eri tilanne,mutta ymmärrän niin hyvin! Voimia teille.Ja onko teillä tukiverkkoa,jotain apua jostain, että jaksatte?
 
Mä en väitää tietäväni erityislapsista mitään, mutta melko löysälle tuo teidän kurinpito kyllä kuulostaa. Kersa riehuu ja satuttaa muita, silti kaverit saa tulla leikkimään...Meillä olisi sen pullonhetion jälkeen tullut tuon ikäiselle jo vähintään puolen päivän kotiaresti ilman mitään kavereita tai viihdykkeitä. Ja jos 3-luokkalainen tulisi repimään verinaarmuja käteeni, niin sanokoon ihmiset ja lastensuojelu mitä tahansa, saisi sellaisen tukkapöllyn että ei takuulla toistamiseen samaa virhettä tekisi. Ja niillä sisaruksilla on oikeus olla ja leikkiä ihan rauhassa kavereittensa kanssa. olisin tämän adhd tapauksen potkinut pihalle leikkimään jos ei osaa sisällä muiden kanssa leikkiä nätisti.

Joo, en kyllä erityislapsen kasvatuksesta mitään tiedä, mutta näin meillä' olisi noiden meidän normitapausten kanssa toimittu. Ihme juttu, että erityislapselta sitten pitäisi sietää törkykäytöstä, vai miksi teillä ei tuon paremmin pidetä jöötä lapselle???
 
Mä en väitää tietäväni erityislapsista mitään, mutta melko löysälle tuo teidän kurinpito kyllä kuulostaa. Kersa riehuu ja satuttaa muita, silti kaverit saa tulla leikkimään...Meillä olisi sen pullonhetion jälkeen tullut tuon ikäiselle jo vähintään puolen päivän kotiaresti ilman mitään kavereita tai viihdykkeitä. Ja jos 3-luokkalainen tulisi repimään verinaarmuja käteeni, niin sanokoon ihmiset ja lastensuojelu mitä tahansa, saisi sellaisen tukkapöllyn että ei takuulla toistamiseen samaa virhettä tekisi. Ja niillä sisaruksilla on oikeus olla ja leikkiä ihan rauhassa kavereittensa kanssa. olisin tämän adhd tapauksen potkinut pihalle leikkimään jos ei osaa sisällä muiden kanssa leikkiä nätisti.

Joo, en kyllä erityislapsen kasvatuksesta mitään tiedä, mutta näin meillä' olisi noiden meidän normitapausten kanssa toimittu. Ihme juttu, että erityislapselta sitten pitäisi sietää törkykäytöstä, vai miksi teillä ei tuon paremmin pidetä jöötä lapselle???

Ulos heittämisestä tuli mieleen yksi alkukesän kerta, kun meillä paloi pinna oman viisi vuotiaan kanssa. Oli kiusannut sisariaan niin paljon, että ajateltiin laittaa lapsi pihalle tuulettumaan.

Hirveän huudon, kiljumisen ja kakkahuutelujen jälkeen hän sinne ulos meni: paukuttamaan isolla kepillä ulkoportaiden kaidetta! Siinä sitten saatiin yli puoli tuntia kuunnella sitä meteliä, kun neiti ei muka keksinyt itselleen mitään muuta tekemistä.
 
Normilapsi on täysin eri asia kuin erityislapsi.. Meillä yksi adhd lapsi ja kaksi normaalia. Vaikka sä annat sata rangaistusta päivässä jne niin se ei muuta sitä että lapsella on adhd ja sitä että se toistaa käytöstään silti. Lääkkeellä oireet helpottuu. Esim. meillä jäi pois ääntely, yhtäkkinen kiljunta, outo höpötys jne. ADHD on niin paljon muutakin kuin vain ylivilkkaus ja raivokohtaukset.
 
Alkuperäinen kirjoittaja adhd lapsen äiti myös;28743229:
Normilapsi on täysin eri asia kuin erityislapsi.. Meillä yksi adhd lapsi ja kaksi normaalia. Vaikka sä annat sata rangaistusta päivässä jne niin se ei muuta sitä että lapsella on adhd ja sitä että se toistaa käytöstään silti. Lääkkeellä oireet helpottuu. Esim. meillä jäi pois ääntely, yhtäkkinen kiljunta, outo höpötys jne. ADHD on niin paljon muutakin kuin vain ylivilkkaus ja raivokohtaukset.

Minkä ikäinen lapsi oli, kun saitte lääkityksen?

Meillä tämä kesä ja päivärytmin muutokset (ollaan koitettu rytmi pitää samana, mutta väkisinkin tulee heittoja) ovat vaikuttaneet todella paljon lapsen käytökseen. Lääkityksestä meinasin kysellä, kun lääkäriin taas syksyllä mennään.
 
Mä en väitää tietäväni erityislapsista mitään, mutta melko löysälle tuo teidän kurinpito kyllä kuulostaa. Kersa riehuu ja satuttaa muita, silti kaverit saa tulla leikkimään...Meillä olisi sen pullonhetion jälkeen tullut tuon ikäiselle jo vähintään puolen päivän kotiaresti ilman mitään kavereita tai viihdykkeitä. Ja jos 3-luokkalainen tulisi repimään verinaarmuja käteeni, niin sanokoon ihmiset ja lastensuojelu mitä tahansa, saisi sellaisen tukkapöllyn että ei takuulla toistamiseen samaa virhettä tekisi. Ja niillä sisaruksilla on oikeus olla ja leikkiä ihan rauhassa kavereittensa kanssa. olisin tämän adhd tapauksen potkinut pihalle leikkimään jos ei osaa sisällä muiden kanssa leikkiä nätisti.

Joo, en kyllä erityislapsen kasvatuksesta mitään tiedä, mutta näin meillä' olisi noiden meidän normitapausten kanssa toimittu. Ihme juttu, että erityislapselta sitten pitäisi sietää törkykäytöstä, vai miksi teillä ei tuon paremmin pidetä jöötä lapselle???


Minäkään en ymmärrä erityislapsen kasvatuksesta mitään, neljä suht normi lasta meillä on. (mikä on normaali)
Mutta, voisin kuvitella, et ADHD-lapselle ei auta edes ne tukkapöllyt tai selkäsaunat. Siis vaikka kuinka koventaisit kohtelua ja rangaistuksia, se käytös ei muutu, koska se johtuu sairaudesta.
Eihän sitä lasta nyt voi kovin rueta mukiloimaankaan :( ja luulisin, et viimeinenkin yhteys häneen näin menetettäisiin...

Kovasti voimia teille kaikille joilla on haastavasti käyttäytyvä lapsi, ei ole helppoa ei!
Älkää miettikö mitä muut teistä ja teidän lapsesta ajattelee, uskon että useimmilla on sympatiat vanhempien puolella.
Jo sillä saatte taakkaa harteilta karistettua, kun lakkaatte murehtimasta muiden ajatuksista.
Teillä ja taidän lapsilla on ihan yhtävertainen oikeus olla olemassa, kuin kaikilla muillakin:)
 
Alkuperäinen kirjoittaja adhd lapsen äiti myös;28743229:
Normilapsi on täysin eri asia kuin erityislapsi.. Meillä yksi adhd lapsi ja kaksi normaalia. Vaikka sä annat sata rangaistusta päivässä jne niin se ei muuta sitä että lapsella on adhd ja sitä että se toistaa käytöstään silti. Lääkkeellä oireet helpottuu. Esim. meillä jäi pois ääntely, yhtäkkinen kiljunta, outo höpötys jne. ADHD on niin paljon muutakin kuin vain ylivilkkaus ja raivokohtaukset.


Villit muksut saa kuriin perinteiseen tapaan piiskalla. Oikeasti vammaisiin ei tietenkään tehoa mikään, mutta ei ne yleensä ihan hirveästi riehu ja heidän määrä on vähäinen.

Valitettavasti Suomessa on menty ihan metsään kasvatuksen kanssa. Pienellä kurituksella saisi villeimmät lapset järjestykseen. Enään ei saa kurittaa, vaan lasten annetaan joko riehua miten sattuu tai sitten ne myrkytetään lääkkeillä.
 
Rangaistus on pelkästään haitaksi, jos lapsi ei opi siitä mitään. Vaikeimmat tietämäni ADHD-tapaukset ovat sellaisia, että laitoshoitoa tarvitaan säännöllisesti ja toinen vanhempi on joutunut jäämään pois työelämästä lasta hoitaakseen. Jonkun on oltava vierellä 24/7, ja keskityttävä lapseen sataprosenttisesti ja virheettömästi.

Itsestäänselvästi häiriökäytökseen täytyy puuttua, mutta massiivisinkaan panostus ei välttämättä johda täydelliseen lopputulokseen. Ja keinot ovat tosiaan joskus hyvin erilaiset kuin tavallisilla lapsilla. Tämä siis yleisesti, ap:n tapausta en tietenkään tunne mutta aika haastavalta vaikuttaa.

Toivottavasti ap:n perhe on hakenut ja saanut kaiken mahdollisen avun!!
 
Mä en väitää tietäväni erityislapsista mitään, mutta melko löysälle tuo teidän kurinpito kyllä kuulostaa. Kersa riehuu ja satuttaa muita, silti kaverit saa tulla leikkimään...Meillä olisi sen pullonhetion jälkeen tullut tuon ikäiselle jo vähintään puolen päivän kotiaresti ilman mitään kavereita tai viihdykkeitä. ...
Ihme juttu, että erityislapselta sitten pitäisi sietää törkykäytöstä, vai miksi teillä ei tuon paremmin pidetä jöötä lapselle???

Huomaan, että et todellakaan tajua mistä puhut. Erityislapselle, jolla on poikkeuksellinen neurologinen rakenne ja välittäjäainetoiminta, ei kuri auta. Olet tyhmä jos väität, että noin voimakkaasti oireilevan lapsen saa "jöötä" pitämällä kuriin, koska lapsen käytös johtuu ulkoisista tekijöistä eli vanhempien osaamattomuudessa. Tajuatko, että jos rajaton käytös on jatkuvaa, ei voida asettaa rangaistusta kahdesta syystä: a) lapsen aivot eivät rekisteröi rangaistuksen syytä, jolloin siitä ei ole mitään hyötyä b) langetettuja rangasituksia on valvottava: jos laitat normaalin 8/9-vuotiaan huoneeseensa arestiin, hän pysyy siellä kunnes aresti on päättynyt. Ehkä protestoi kerran, jolloin viet hänet takaisin. Tämä on kurinpitoa. ADHD/asperger tms. autismikirjon häiriötä sairastava lapsi ei toimi ja ohjaudu tällä tavoin: Jotta rangasitus toteutuu, on jonkun aikuisen -joskus väkivaltaisuuden vuoksi jopa kahden aikuisen -istuttava lapsen kanssa huoneessa, valvottava rangaistuksen toteutumista, selitettävä uudelleen, uudelleen ja uudelleen miksi huoneessa ylipäätään ollaan ja pitää huolta siitä, että asetettu rangaistus todella toteutuu.

Jos perheessä on esim. työssäkäyvä toinen vanhempi ja muitakin lapsia, kuka istuu lapsen kanssa huoneessa valvomassa rangaistuksia, joita tulisi "oikean kasvatuksen mukaan" langettaa häiriökäyttäytyvän lapsen edesottamusten vuoksi vähintään viisi kertaa päivässä? Kuka laittaa ruuan, kuka huolehtii toisista lapsista ja antaa heille tasapuolisesti aikaansa, kuka tekee kotityöt, ulkoilee ja niin edelleen?

Joten jos sinun mielipiteesi on se, että kuri on liian löysää neuropsykiatrisesti poikkeavalle lapselle, toivon että pidät turpasi kiinni. Oikeasti.
 
  • Tykkää
Reactions: Jätkä
[QUOTE="mama";28743330]
Mutta, voisin kuvitella, et ADHD-lapselle ei auta edes ne tukkapöllyt tai selkäsaunat. Siis vaikka kuinka koventaisit kohtelua ja rangaistuksia, se käytös ei muutu, koska se johtuu sairaudesta.
[/QUOTE]

ADHD on keksitty sairaus. Osa lääkäreiden ja lääketeollisuuden harjoittamaa puoskarointia. Nykyään mikä tahansa inhimillinen ominaisuus kelpaa sairaudeksi, jotta siihen voidaan myydä lääkettä ja hoitoa.
 
Villit muksut saa kuriin perinteiseen tapaan piiskalla. Oikeasti vammaisiin ei tietenkään tehoa mikään, mutta ei ne yleensä ihan hirveästi riehu ja heidän määrä on vähäinen.

Valitettavasti Suomessa on menty ihan metsään kasvatuksen kanssa. Pienellä kurituksella saisi villeimmät lapset järjestykseen. Enään ei saa kurittaa, vaan lasten annetaan joko riehua miten sattuu tai sitten ne myrkytetään lääkkeillä.

Olen itse adhd ja seurannut tuttavaperheen adhd-lasta, jossa meno on melkoinen yhden pojan voimalla kaiken aikaa. Tuttavat ovat kilttejä perusluonteeltaan ja toimivat asiantuntijan ohjeiden mukaan oikeaoppisesti kuin myös koettavat itsekin parhaansa käyttää maalaisjärkeään. En ole ottanut kantaa pojan suhteen, vaikka varaa olisi samalla oireyhtymällä. Mitä nyt ollaan samoilla kekkereillä ja sen sellaisissa sukutapaamissa pojan kanssa törmäilty, niin näen pojan käytöksessä syvää turhautumista ja pursuavaa energiaa löytämättä ulospääsyä. VAnhempien ja pojan temperamentit ovat ihan eri planeetoilta ja koska muukin sukuyhteisö tukee vanhempien asennetta poika on aina paitsiossa. Sen takia olen ottanut välillä valtuudet ja sanonut pojalle, että nyt juokset ja melskaat sielusi kyllyydestä mun luvalla. Jos on tilaa, niin antaa mennä. Ja pieniä tehtäviä, joita osaa tehdä. Häärään paljon keittiössä, koska tykkään olla siinä roolissa, ja poika tykkää ihan hirveästi kun joutuu viemään roskia ja ottamaan ns. vastuuta. Se yksi tehtävä riittää, koska kiinnostus lopahtaa tietenkin siihen.

Mun mutsini oli ihan samanlainen, että kanavoi mun energiaani uusiin asioihin. Ja oli tosi tiukka. Luunappi pasahti heti, jos alkoi suu käymään rumasti tai tavarat lentämään. Niskavilloista pihalle, jos ei säännöt sopineet. Enkä koe itsetuntoani haavoitetun tai olevani ahdistunut ihmisten kanssa. Adhd:n yksi hyvä ominaisuus on unohtaa asiat ja aloittaa kaikki alusta. Tämä ei taviksille tunnu millään uppovan, ettei me todellakaan jakseta pikkujuttuihin jymähtää ja sama rakkaus vallitsee vanhempia kohtaan saipa sen luunapin tahi ei. Ainakin mulla tiukat rajat antoivat turvan tunteen.
 
Kurilla kasvatetaan, mutta ei kurituksella. ADHD-lapsi on viimeinen johon fyysinen kuritus tehoaisi. Aikuiselta vaaditaan pitkää pinnaa, varsinkin ADHD-lapsen vanhemmalta, joka tietää jo että lapsi tuskin oppii vaikka toistetaan samat virheet nyt tuhannetta kertaa.
ADHD:ta ei saa kuriin piiskalla, kuten ei muitakaan neurologisia poikkeavaisuuksia.
 
ADHD on keksitty sairaus. Osa lääkäreiden ja lääketeollisuuden harjoittamaa puoskarointia. Nykyään mikä tahansa inhimillinen ominaisuus kelpaa sairaudeksi, jotta siihen voidaan myydä lääkettä ja hoitoa.
Toinen vaihtoehto olisi muuttaa yhteiskunta sellaiseksi, että täällä pystyy jokainen niiden inhimillisien ominaisuuksiensa kanssa elämään ja pärjäämään. Ideoita?
 
Huomaan, että et todellakaan tajua mistä puhut. Erityislapselle, jolla on poikkeuksellinen neurologinen rakenne ja välittäjäainetoiminta, ei kuri auta. Olet tyhmä jos väität, että noin voimakkaasti oireilevan lapsen saa "jöötä" pitämällä kuriin, koska lapsen käytös johtuu ulkoisista tekijöistä eli vanhempien osaamattomuudessa. Tajuatko, että jos rajaton käytös on jatkuvaa, ei voida asettaa rangaistusta kahdesta syystä: a) lapsen aivot eivät rekisteröi rangaistuksen syytä, jolloin siitä ei ole mitään hyötyä b) langetettuja rangasituksia on valvottava: jos laitat normaalin 8/9-vuotiaan huoneeseensa arestiin, hän pysyy siellä kunnes aresti on päättynyt. Ehkä protestoi kerran, jolloin viet hänet takaisin. Tämä on kurinpitoa. ADHD/asperger tms. autismikirjon häiriötä sairastava lapsi ei toimi ja ohjaudu tällä tavoin: Jotta rangasitus toteutuu, on jonkun aikuisen -joskus väkivaltaisuuden vuoksi jopa kahden aikuisen -istuttava lapsen kanssa huoneessa, valvottava rangaistuksen toteutumista, selitettävä uudelleen, uudelleen ja uudelleen miksi huoneessa ylipäätään ollaan ja pitää huolta siitä, että asetettu rangaistus todella toteutuu.

Jos perheessä on esim. työssäkäyvä toinen vanhempi ja muitakin lapsia, kuka istuu lapsen kanssa huoneessa valvomassa rangaistuksia, joita tulisi "oikean kasvatuksen mukaan" langettaa häiriökäyttäytyvän lapsen edesottamusten vuoksi vähintään viisi kertaa päivässä? Kuka laittaa ruuan, kuka huolehtii toisista lapsista ja antaa heille tasapuolisesti aikaansa, kuka tekee kotityöt, ulkoilee ja niin edelleen?

Joten jos sinun mielipiteesi on se, että kuri on liian löysää neuropsykiatrisesti poikkeavalle lapselle, toivon että pidät turpasi kiinni. Oikeasti.


Niin, että annetaan jäbän sitten riehua, pistää vaikka koko huusholli sileäksi ja siinä sivussa moukaroida vielä vanhemapnsa ja sisaruksensakin...kun ei kannata rangaista??? Siis oikeasti!! Ja mitä hitsiä, kyllä meidän normilastakin olen joutunut monesti pitämään huoneessaan ja vahtimaan vierestä pitkiäkin aikoja, ja kyllä meillä on toinen vanhempi töissä ja on useampi lapsi. Jos niin on tehtävä, niin sitten niin on tehtävä, tai keksittävä luovia ratkaisuja kurinpitoon ja koko perheen huomioimiseen. Ja mitä tulee siihen, että lapsi ei neurobiologiansa vuoksi pystyisi oppimaan mitään rangaistuksista, niin eiköhän sitä jo alkeellinenkin eläin opi välttelmään ei-toivottua käytöstä kun rangaistus on riittävä. Enkä tarkoita, että lasta täytyisi alkaa hakkaamaan tms., mutta kuulosti vaan aika naurettavalle tuo, että 3-luokkalainen pistetään jäähylle...just, no jos on normiälyinen muksu, niin nopeastihan sitä oppii, että saa tehdä mitä lystää kun sitten istuu muutaman minuutin "jäähyttelemässä". Ei, ei, ei...rangaistukset muuttuvat iän myötä, ja kyllä meillä tulisi todella kovat sanktiot kouluikäiselle vanhempiensa ja sisarustensa fyysisestä pahoinpitelystä. Ei selviäisi muksu muutaman minuutin istuskelulla...

Ja nythän ei voi olla kyse pelkästään tämän erityislapsen olemisesta ja kasvatuksesta, vaan on huomioitava koko perhe. Minkä viestin sisaruksille antaa se, että vanhemmat eivät kunnolla puutu siihen, että heitä yksi mukiloi päivästä toiseen? Tai että yksi sabotoi muiden kaverisuhteet? Taas kerran ei, ei, ei...
 
ADHD on keksitty sairaus. Osa lääkäreiden ja lääketeollisuuden harjoittamaa puoskarointia. Nykyään mikä tahansa inhimillinen ominaisuus kelpaa sairaudeksi, jotta siihen voidaan myydä lääkettä ja hoitoa.

Jos medikalisaatiosta nyt jauhat, niin keksittyjä sairaudentiloja toki on kuten vaihdevuodet, 2-vuotisuhma ja nuoruusiän akne. Ne kaikki kuuluvat eri kehitysvaiheisiin, ja niiden medikalisointi on kyseenalaista.

Kuitenkin neurologiset sairaudet johtuvat aivojen fysiologisista, kemiallisista ja rakenteellisista poikkeavuuksista, ja niiden hoitamatta jättäminen hankaloittaa voimakkaasti yksilön ja hänen lähipiirinsä elämää. Tässä tapauksessa kyse ei ole medikalisaatiosta. "Keksityn" sairauden leiman hyperaktiivisuus ja keskittymishäiriöisyys ovat saaneet siitä syystä, että moni asiaan vihkiytymätön pitää vilkkautta ja lyhytjännitteisyyttä normaalina pikkulasten käytöksenä. Ja ymmärrettäväähän tuollainen näkemys on tasan niin pitkään kun sellainen lapsi sattuu syntymään omaan perheeseen.

Lisäksi tarkan diagnoosin asettaminen on psykiatrian puolella usein hiukan vaativampaa kuin somaattisella puolella, jossa seurataan raja-arvoja ja diagnostisia kriteereitä ja oireet kuten märkivä tulehdus tai poikkeava EKG ovat mitattavissa ja havaittavissa toisin kuin psykiatrialla. Etenkin lasten neuropsykiatrinen diagnosointi vaatii vanhempien anamneesit ja usein myös käyttäytymispäiväkirjat, tutkimusjaksot ja ammattilaisen havainnot. Joskus lapset käyttäytyvät erityisen hienosti vastaanotoilla, ja vanhemmat ovat epätoivoisia: miksei se nyt käy lääkärin päälle kuten kotona siskonsa päälle vaan istuu tuossa ja hymyilee kuin enkeli?

Prosessi diagnoosin saamiseksi voi olla raastavaa. Siksi tehdän usein niin, että langetetaan ns. "työdiagnoosi", jotta hoitoonpääsy, lääkityksen korvattavuus ja muut diagnoosin mukanaan tuomat avopalvelut saataisiin toteutumaan. Metyylifenidaatti (Esim. Concerta) on hyvä lääke, jonka pitoisuutta hiljalleen nostamalla voidaan saada aikaan toivottu vaste ei parannut lapsen käytöksessä ja voinnissa. Tämä kokeilu usein vasta varmistaa diagnoosin tai kumoaa sen. Jos lääkkeestä koetaan olevan hyötyä, sitä päätetään jatkaa ja diagnoosi varmistuu. Se voi jäädä ADHD:ksi, ADD:ksi tai joksikin muuksi keskittymis-, tarkkaavaisuus- ja/tai ylivilkkaushäiriöiden yhdistelmäksi. Tärkeintä on kuitenkin, että lapsia saa avun, perheen elämä rauhoittuu, vanhemmat saavat elämänsä takaisin perheen arki normalisoituu. On turhaa siinä vaiheessa takertua siihen, onko kyseessä tarkalleen ottaen mikä painotus ja kirjainyhdistelmä.

Tällainen toiminta on toki medikalisoitunutta, mutta ei ainoastaan paha asia. On löydetty vihdoin lääkevalmisteita, jotka tehoavat useisiin lasten neuropsykiatrisiin ongelmiin. Syytätkö samoin Flemingiä, joka keksi penisilliinin? Hänhän edisti medikalisaatiota! Turha varmaan muistuttaa, että hänen ansiostaan sadat miljoonat ihmiset ovat saaneet avun bakteeritulehduksiinsa...
 
ADHD ei ole keksitty sairaus, mutta näinhän ihmiset luulee. Se on aivotoiminnallinen juttu, eli aivoissa ei kaikki toimi kuten pitäisi, joten ihminen ei silleä mitään voi. LÄÄKE saa aivot toimimaan oikein. Joten JOS ihmisellä ei ole adhd, lääke ei vaikuta mitenkään.
Lapsi sai diagnoosin ollessaan eskarissa, silloin aloitettiin lääkitys ja se on auttanut todella hyvin. Pystyy käymään normaalikoulua ja jaksaa keskittyä ja koulussa menee hyvin. :) Hän on tode3lla hyväkäytöksinen lapsi. :) EI siis hillu tolla pitkiinsä eikä koskaan kiroil/sano rumasti kellekään. :)
Hänellä oli paljon erilaista tahatonta ääntelyä eikä pystynyt istumaan paikoillaa, eli piti heiluttaa jalkoja, naputtaa kynällä jne. Välillä uppuotui täysin omiin ajatuksiinsa eikä nähnyt/kuullut ulkopuolisesta maailmasta mitään. Ihmisillä on siis hyvin vääränlainen käsitys koko adhd:sta..valitettavasti...
 
[QUOTE="vieras";28743478] Ja mitä hitsiä, kyllä meidän normilastakin olen joutunut monesti pitämään huoneessaan ja vahtimaan vierestä pitkiäkin aikoja[/QUOTE]

Mutta jos olisit tehnyt sitä vuosikaudet joka päivä, monta tuntia päivässä istunut sen riehuvan ja sylkevän hysteerisen lapsesi päällä siellä huoneessa, jonka jälkeen hän olisi kerta toisensa jälkeen toistanut ne tismalleen samat virheet...niin olisit varmaan aika väsynyt?

Se on ihan tosiasia, että monet vanhemmat ovat avuttomia, neuvottomia ja aivan täydellisen lopussa näiden lasten kanssa. Ei ole enää mitään, mistä ammentaa uusia keinoja ja voimia niiden toteuttamiseen. Takki on tyhjä.

On helppo sanoa, että sitten täytyy hakea apua. Sen avun saaminen on huomattavan vaikeaa ja vie usein vuosia. Eikä ammatti-ihmisillä ole välttämättä antaa mitään keinoa, jota ei olisi jo kokeiltu. He voivat olla aivan yhtä neuvottomia kuin vanhemmatkin. Siinä vaiheessa kun lapsi on jo huomattavan itsetuhoinen, voi päästä osastojaksolle.

En tarkoita, että kaikki aina menisi yhtä huonosti. On erilaisia ihmisiä ja tilanteita, erilaisia voimavaroja ja tukiverkkoja. Toiseen toimii joku keino, toiseen ei mikään. Haluan vain sanoa, että ne vanhemmatkin ovat vain ihmisiä.
 
lääkitys ei ole kohdallaan, mutta annosta ei voi nostaa koska sitten lapsi kärsii pahoinvoinnista aamusta iltaan, vahvempi lääke kyllä toimi paremmin, silloin ei oikeastaan käynyt päälle yhtään.. ei vaan voi käyttää vahvempaa annosta,ikävä kyllä.
 
Mollie:
Näihin neurologisiin poikkeavuuksiin (ADHD, Asperger jne) liittyy monesti muitakin ongelmia, esim. motorisia ongelmia, ongelmia puheen kanssa, tic-oireita, jne jne
Tic-oireet on äännähdyksiä, rykimisiä, liikkeitä, jne. Sellaisia joita ihminen ei pysty estämään, vaan tekee pakosta.
ADHD-lapsella saatta olla näitä tic-oireita, ei kaikilla, mutta nämä kulkevat tavallaan käsi kädessä.

Meidän lapsi sai diagnoosikseen lisäksi Touretten syndrooman, koska hänellä noiden tahattomien ääntelyiden lisäksi esiintyi myös tahattomia liikkeitä ja liikesarjojen tekemistä, puheen/äännähdysten/puhetapojen matkimista, kaikupuhetta, jne.

Lapsi saattaa äännähdellä siis tahattomasti, mutta olen huomannut että meidän ADHD-lapsi ääntelee myös silloin kun elo on liian levotonta, lievittääkseen turhautumistaan. Tämä on suomeksi sanottuna monesti todella ärsyttävän kuuloista mölinää.
 

Yhteistyössä