Otin tutin veks...voinko mä antaa sitä enää takas?

[Tukka Tötteröllä]

:snotty: Ihan yks kaks vaan otin sängystä pois ne, leikkasin ja sanoin että on rikki, vei lapsi itse roskiin sen hetken maiseltuaan. Ikää 1v4kk...Jos yöllä itkee tutia, voinko antaa sen takas? vai teinks mä nyt kaiken juuri niinkuin ei pitäs? Itkee tuolla nyt aika lohduttomasti, ei kuitenkaan suoraa huutoa. Säälittää toinen niin kovasti :ashamed: :'(

 

[j]

eieiei!!! älä anna periksi. lapsi muistaa sen kyllä...

 

[joo ei missään tapauksessa]

ET.

 

[Tukka Tötteröllä]

ooou nou :/ |O ois varmaan kannattanu harkita asiaa sit pidempään...

 

[vieras]

Hö. Ois kai tota kannattanut vähän valmistella etukäteen. Toisaalta, et kai kuvitellut, että tutista kokonaan itkutta irti pääsee?

Onko jo nukkumassa vai miksi itkee? Päiväaikaan ohjaa mielenkiinto muualle, ettei tule tutti mieleenkään. Illalla joku extrakiva unikaveri viereen. Pitäis se siitä helpottaa viikossa parissa.

 

[Pajukko]

Älä anna enää takaisin. Pari päivää menee niin unohdettu juttu. Jospa nyt vaikka lähdet lapsen kanssa ulos ja väsytät leikillä niin, että nukahtaa sitten välittömästi sänkyyn mennessä. Älä turhaa itketä yksikseen.

 

[e]

Et nyt mee antaa takas! Tottakai se itkee, sen takia monet luovuttaa ja antaa sen tutiin olla. Ja sitten lapset lutkuttaa tuttia hampaat vinossa vielä kolmevuotiaana.:/

 

[Tukka Tötteröllä]

Hö. Ois kai tota kannattanut vähän valmistella etukäteen. Toisaalta, et kai kuvitellut, että tutista kokonaan itkutta irti pääsee?

Onko jo nukkumassa vai miksi itkee? Päiväaikaan ohjaa mielenkiinto muualle, ettei tule tutti mieleenkään. Illalla joku extrakiva unikaveri viereen. Pitäis se siitä helpottaa viikossa parissa.

juu, nukkuma aika, ja tutin kanssa nukahtaa yksin, nyt ivaan itkee. Voi kamala kun tuntuu pahalalta...
:'(

 

[mie]

Hö. Ois kai tota kannattanut vähän valmistella etukäteen. Toisaalta, et kai kuvitellut, että tutista kokonaan itkutta irti pääsee?

Onko jo nukkumassa vai miksi itkee? Päiväaikaan ohjaa mielenkiinto muualle, ettei tule tutti mieleenkään. Illalla joku extrakiva unikaveri viereen. Pitäis se siitä helpottaa viikossa parissa.

juu, nukkuma aika, ja tutin kanssa nukahtaa yksin, nyt ivaan itkee. Voi kamala kun tuntuu pahalalta...
:'(

Mä oon ottanut ekoina tutittomina iltoina lapset viereen nukkumaan. Se on auttanut. Sitten kun tuttia ei ole enää kyselty, on taas palattu omaan sänkyyn nukkumaan.

 

[Tukka Tötteröllä]

Olin heikko ja huono äiti nyt, annoin takas, ei mun sydän ois kestäny enää itkettää toista, se oli niin lohdutonta, kamalaa... :'( tyhmä kai olen, täällä itsekin nyt vollotan, siirrän tätä niin että 2veenä viimestään unituti pois, päivällä meillä ei ollenkaan syödä tutia.

 

[vieras]

Hö. Ois kai tota kannattanut vähän valmistella etukäteen. Toisaalta, et kai kuvitellut, että tutista kokonaan itkutta irti pääsee?

Onko jo nukkumassa vai miksi itkee? Päiväaikaan ohjaa mielenkiinto muualle, ettei tule tutti mieleenkään. Illalla joku extrakiva unikaveri viereen. Pitäis se siitä helpottaa viikossa parissa.

juu, nukkuma aika, ja tutin kanssa nukahtaa yksin, nyt ivaan itkee. Voi kamala kun tuntuu pahalalta...
:'(

No äitin viereen, totta kai! Lohduttelet nyt ekan illan. Juttelet, että nyt on iso tyttö jne.

 

[höh]

Olisit menny vaa vieree ja pitäny kädestä tai ottanu vaik syliin. No mut teit virheen jo ni mitäpä auttaa neuvoa. Tein esikoisen kans saman virheen ite n.2v se sit lähetti tutit tuttiritarille lopulta.

 

[meillä]

jätettiin 1v2kk iässä mutta ite olin vieressä niin kauan ku nukahti. en raskinu hudattaa , ajan kanssa oppi kyllä ite nukkumaan. tutin kans nukahti itekseen mutta tyytyväinen että sain jo tuossa iässä jätettyä tutin pois,voi olla myöhemmin vielä vaikiampaa.

 

[ninnu]

Et missään nimessä anna takasin! Tottakai lapsi itkee, mutta lähinnä "kiukkuaan" tai kaipausta, ei hätäänsä! Tutti unohtuu kyllä, muutoin vierotus vie aikaa tuplasti ensikerran. Mieti; lapsi tietää että itkulla sen saa takaisin.. "Uskottavuus" on äkkiä menetetty, eikä vain siis missään natsi-mielessä vaan oikeasti, lapsi luottaa sun harkintakykyyn.

 

[nii]

ite vierotin 6kk iässä.Nyt tultu toimeen paljon paremmin ku tutin kanssa.

 

[no]

itse vieroitin vasta 2v iässä ja täysin ilman itkua, aika oli sopiva. Kuuntele lasta ja unohda se ikä. Jos ei sitä päivisin luputa, niin anna nukahtaa sen tuttinsa kanssa.

 

[Pajukko]

Olin heikko ja huono äiti nyt, annoin takas, ei mun sydän ois kestäny enää itkettää toista, se oli niin lohdutonta, kamalaa... :'( tyhmä kai olen, täällä itsekin nyt vollotan, siirrän tätä niin että 2veenä viimestään unituti pois, päivällä meillä ei ollenkaan syödä tutia.

Ensin annoit yksin huutaa ja sitten veit tutin takaisin. Ei tuossa sitten ollut mitään järkeä. Olisit vain lohduttanut ja antanut nukahtaa viereen.

 

[Tukka Tötteröllä]

Et missään nimessä anna takasin! Tottakai lapsi itkee, mutta lähinnä "kiukkuaan" tai kaipausta, ei hätäänsä! Tutti unohtuu kyllä, muutoin vierotus vie aikaa tuplasti ensikerran. Mieti; lapsi tietää että itkulla sen saa takaisin.. "Uskottavuus" on äkkiä menetetty, eikä vain siis missään natsi-mielessä vaan oikeasti, lapsi luottaa sun harkintakykyyn.

mä tiedän, mutta tässä asiassa vei nyt sydän, tein liian nopean ratkaisun ja kadun. Laps parka :'(

Kiitos kuitenkin neuvoista, noista on seuraavalla kerralla apua.

 

[Marilii]

Et missään nimessä anna takasin! Tottakai lapsi itkee, mutta lähinnä "kiukkuaan" tai kaipausta, ei hätäänsä! Tutti unohtuu kyllä, muutoin vierotus vie aikaa tuplasti ensikerran. Mieti; lapsi tietää että itkulla sen saa takaisin.. "Uskottavuus" on äkkiä menetetty, eikä vain siis missään natsi-mielessä vaan oikeasti, lapsi luottaa sun harkintakykyyn.

Myöhäistä... peli on jo menetetty.

 

[Tukka Tötteröllä]

Olin heikko ja huono äiti nyt, annoin takas, ei mun sydän ois kestäny enää itkettää toista, se oli niin lohdutonta, kamalaa... :'( tyhmä kai olen, täällä itsekin nyt vollotan, siirrän tätä niin että 2veenä viimestään unituti pois, päivällä meillä ei ollenkaan syödä tutia.

Ensin annoit yksin huutaa ja sitten veit tutin takaisin. Ei tuossa sitten ollut mitään järkeä. Olisit vain lohduttanut ja antanut nukahtaa viereen.

näin tein, ja myönnän, ei siis mitään järkeä. :ashamed:

 

[vieras]

:snotty: Ihan yks kaks vaan otin sängystä pois ne, leikkasin ja sanoin että on rikki, vei lapsi itse roskiin sen hetken maiseltuaan. Ikää 1v4kk...Jos yöllä itkee tutia, voinko antaa sen takas? vai teinks mä nyt kaiken juuri niinkuin ei pitäs? Itkee tuolla nyt aika lohduttomasti, ei kuitenkaan suoraa huutoa. Säälittää toinen niin kovasti :ashamed: :'(

Älä anna takaisin, mutta lohduta sylissä. Hyvä ikä luotua tutista ja nopeasti unohtuu häneltä se!

 

[Tukka Tötteröllä]

:snotty: Ihan yks kaks vaan otin sängystä pois ne, leikkasin ja sanoin että on rikki, vei lapsi itse roskiin sen hetken maiseltuaan. Ikää 1v4kk...Jos yöllä itkee tutia, voinko antaa sen takas? vai teinks mä nyt kaiken juuri niinkuin ei pitäs? Itkee tuolla nyt aika lohduttomasti, ei kuitenkaan suoraa huutoa. Säälittää toinen niin kovasti :ashamed: :'(

Älä anna takaisin, mutta lohduta sylissä. Hyvä ikä luotua tutista ja nopeasti unohtuu häneltä se!

lohdutin sylissä, halus pois, ei suostunut nukkumaan vaan nousi pystyyn.

 

[oivoi]

Joo, anteeksi, turhahan tätä on jälkiviisastella.. :hug: Mut muistan,meilläki "huusi" ja tempoi 45min eka iltana ilman tuttia, syli oli ihan pahin "pakkopaita" (tosin ei muutenkaa oo aikoihin nukahtanu syliin ), tokana 10min ja kolmantena ei ollenkaa.. Tottakai se raasti sydäntä mutta lapsi ties ettei oo yksin/hylätty eikä itku ollu mitään hätää, nii kyl sen kesti. Ja tutti unohtu siinä kahdessa/kolmessa pv täysin..