Ottaisitko sukulaisen/ystävän lapsen sijoitukseen luoksesi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja umpikuja
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
U

umpikuja

Vieras
Minulla siis tilanne, että meillä on omia lapsia yksi joka on 2v. Meillä on sijoitettuna siskoni poika. Siskoni kuoli kolme vuotta sitten ja häneltä jäi yksivuotias, jonka minä ja mieheni saimme sitten meille asumaan. Tämä lapsi on nyt 4v. Nyt ystävälläni on tilane, että hänen miehensä kuoli 4kk sitten ja ystävä on syvästi masentunut ja haluaisi että ottaisimme hänen 5kk ikäisen vauvansa meille sijoitukseen väliaikaisesti, kunnes hän pääsisi jaloilleen. Siitä, mten kauan tämä kestäisi, ei ole tietoa. Vieläkö lähtisit tähän? Siskon lapsen knassa en edes pohtinut tilannetta, sillä lapsella ei ole isääkään, hän on ollut heti ensimmäisestä sijoituspäivästä meidän lapsi. Mutta nyt sijoitus olisi luokkaa kokopäivähoito määrittelemättömäksi aikaa ja vielä noin pieni vauva. Vähän pelottaa, kun ei tiedä mitä tilanne tuo, sijoitushan voi kestää vaikka vuoden ja sitten joutuukin antamaan lapsen takaisin vanhemmilleen. Toisaalta halu auttaa on kova ja meillä on tilaa ja aikaa vielä tällekkin lapselle.
 
kirjoitat, että teillä on tilaa ja aikaa. ilmeisesti siis haluakin löytyy, joten kyllä varmasti harkitsisin. tosin ystävälläsihän on nyt selkeä syy tuohon tilaansa, tuskin kovin pitkäkestoisesta ajasta on kyse; eikö löytyisi jotain kevyempää vaihtoehtoa kuin sijoitus? tukisitte siis muuten tämän ystävän jaksamista vauvan kanssa, olisiko mahdollista?
 
no mä ottaisin.. ihan jo siitäkin syystä että jos se pieni alpsi menee sijoitukseen jonnekkin totaalisen ulkopuoliselle, ei äiti näkisi alstaan kovinkaan usein, lapsen takaisin saaminen voisi olla vaikeaa.. tuossa kuitenkin ystäväsi voisi osallistua lapsen kanssa olemiseen olotilansa mukaan.. ja todennäköistä on että sijoitus ei kuitenkaan niin pitkään kestäisi
 
Mikä olisi vauvalle toinen vaihtoehto? Sijoitus jonnekin vieraalle sijaisperheelle tai laitokseen? Aika ikävä olisi sekin vaihtoehto, kuin myös nykyinen elämä masentuneen äidin kanssa. Vaikea tilanne...Mä kyllä ehkä ottaisin vauvan, mutta sopisin sijoituksen kestosta. Olisi henkisesti kaikille helpompaa, kun takaraja tiedossa.
 
vaikea näin kommentoida kun tilannetta ei tarkkan tiedä, mutta jos minun ystävälleni kävisi niin että sairastuisi niin vakavasti, että pyytäisi apuani niin ojentaisin käteni. Miten avustaisin, niin sitä on vaikea nyt sanoa koska tapoja on monia. Joko ottaisin lapsen tai sekä lapsen ja äidin. Myös kotiin voisi suunnitella apuja. Vaikea tilanne joten tsemppiä kovasti!
 
Olisiko teillä tilaa myös äidille ja olisiko äiti valmis tulemaan. Jotenkin tuntuu, että kaikkien kannalta olisi paras, että äiti olisi kuitenkin koko ajan lapsen elämässä mukana ja samalla äidillä olisi itsellä seuraa. Kuitenkin olisit tarvittaessa vaikka vuorokauden ympäri lapsen hoitajana.
 
Ottaisin kyllä =) Ja siskon lapset on ollu mun luona pitkiä aikoija - ei nyt ihan sijoituksessa mutta kun siskolla on menny huonosti niin ilman muuta niiden paikka on ollu mun tykönä.
 
mä todellakin ottaisin. Mä olisin tosi tyytyväinen jos pystyisin auttamaan ystävää saati sitten vielä noin isossa asiassa. Ja jos ystävä on pyytänyt apua niin sekin on vaatinut häneltä paljon. Itse rakastan lapsia joten tekisin parhaani lasten kanssa... Voi, jos saataiskin vielä noin pieni vauva taloon...
 
Miehelle asia olisi ok. Mä olen muutenkin lasten kanssa kotona, niin sinänsä ei taloudellisesti tilannetta muuttaisi. Aikaa ja jaksamistakin on. Ystävä on todella masentunut, ei jaksa edes aamulla ylös sängystä nousta. Vauva on nyt ollut hänen äidillään, mutta äiti on jo vanha, eikä jaksa vauvan kanssa hänkään. Ystäväni on tällä hetkellä osastohoidossa ja sosiaalitädit haluaisi sijoittaa lapsen lastenkotiin. Äiti ei ole tähän vielä suostunut, mutta antaisi lapsen minulle ja sosiaalitädit olisivat tähän järjestelyyn tyytyväisiä. Luulenpa, että huomenna soittelen sosiaali-ihmisille ja sovitaan asiasta, josko vauva pääsisi meille jo ensi viikolla. Sinänsä ollaan vauvalle tuttuja, kummejakin ollaan ja paljon ollaan tosiaan hoidettu kun rankkaa on äidillä miehen kuoleman jälkeen ollut. Pitää varmaan alkaa pestä taas vauvanvaatteita ja tavaroita.. <3
 

Yhteistyössä