Ottakaa tää pois!

[kookosta]

mutta ilman ehkäsyä silti menit panemaan..

Nyt kuule rajotas vähän. Se ei auta ap:ta paskan vertaa että auot päätäs.

 

[lisko harmaana]

tai tää

http://www.turunensi-jaturvakotiry.fi/index.asp?sivu=selma

Soita tänne tai edelliseen annettuun numeroon. Tai viimeistään aamulla omalle neuvolan tädille. Oli miten oli, olet nyt kuitenkin raskaana ja tilanne selkiää kyllä kunhan olet päässyt synnyttämään. Anna lapsi adoptioon, opiskelemaan parikymppinen ehtii varsin hyvin vielä vuoden päästä. Opiskelupaikan voi siirtää ensi syksylle raskauden vuoksi, sen ei pitäisi olla ongelma. Eli tuossa nyt ole mitään mistä et selviäisi. Aikuisen ihmisen elämään kuuluu myös se, että tulee tilanteita, jotka muuttavat alkuperäisiä suunnitelmia, ja utelevia ihmisiäkin on maailma pullollaan. Sinä selviät kyllä, nyt malttia peliin. Soita itsellesi apua mieluiten nyt. Viimeistään huomenna.

 

[mm]

auttaako se ap:ta jos tulee tänne valittamaan että haluaa lapsensa pois kohdustaan?

 

[lai-ne]

Enkö nimenomaan kirjottanut että pillereitä söin?? Voisit ottaa asioista selvää ennen kun alat tuomitsemaan.. Arvasin että tämä on ihan vääräpaikka asiasta puhua kun aina on noita k*sipäitä jotka on itse niin täydellisiä.. Mutta kirjoitin nyt kuitenkin..

Olen työtön, opiskelemaan piti nyt syksyllä mennä mutta sekin jäi tämän takia. Ja parikymppinen olen..

hei, soita huomenna neuvolaan tai jos soittaminen tuntuu vaikealta niin kirjoita paperille miltä sinusta tuntuu ja ota mukaan seuraavalle neuvolakäynnille, tosin sinun ei kannattaisi odottaa sinne asti.

mielestäni sun pitää päästä ammattilaisten kanssa puhumaan tilanteestasi, ahdistuksesta minkä yllätysraskaus on tuonut ja sitä mukaa selvittää mitä oikeasti haluat. voi olla, että tahdotkin lapsen mutta sinulle tilanne nyt on ylitsepääsemättömän tuntuinen koska kaikki on epäselvää ja tuntuu, että tulevaisuuden eteen on pystytetty seinä.

onko sinulla vanhempia tai ystävää joka voisi tulla mukaasi jos sinusta tuntuu vaikealta alkaa hankkia apua sinulle ja vauvalle?

voimia!!!!! kaikki järjestyy ihan varmasti :hug:

 

[Ap]

Joo ei auta mun tilannetta se että täälä asioista puhun, mut kukaan ei pakota sua lukemaan.. Joten pidä mielipitees vaikka omanatietonas..

Onneks täälä näyttää olevan paljon myös ihmisiä jotka osaa puhua asioista ihan niinkun aikuisten ihmisten kuuluukin! Kiitos niille.

Jos vaikka tilanne kääntyisikin hyväksi esim parin kuukauden päästä, jaksaisin elää synnytykseen, synnyttäisin ja pitäisin lapsen..rakastaisin häntä yms niin miten voisin ikinä katsoa häntä silmiin ja sanoa rakastavani kun olen miettinyt hänen ja itseni murhaa yms..

 

[kookosta]

Joo ei auta mun tilannetta se että täälä asioista puhun, mut kukaan ei pakota sua lukemaan.. Joten pidä mielipitees vaikka omanatietonas..

Onneks täälä näyttää olevan paljon myös ihmisiä jotka osaa puhua asioista ihan niinkun aikuisten ihmisten kuuluukin! Kiitos niille.

Jos vaikka tilanne kääntyisikin hyväksi esim parin kuukauden päästä, jaksaisin elää synnytykseen, synnyttäisin ja pitäisin lapsen..rakastaisin häntä yms niin miten voisin ikinä katsoa häntä silmiin ja sanoa rakastavani kun olen miettinyt hänen ja itseni murhaa yms..

Mä väitän että hyvin.
Nyt sun vaan täytyisi päästä puhumaan tunteistasi ammatti ihmisen kanssa että saisit apua oloosi. Se, että miettii itsensä tappamista on vakavaa. Masentunena ajattelee asiat niin eri lailla kun terveenä.

 

[mm]

oon minäki sellasta raskaana ollessa miettiny ku mulla oli raskauden aikainen masennus mutta kun vauva synty niin masennus meni ohi ja rakastan lastani yli kaiken mutta kerta et oo valmis äidiks nii ihan hyvä vaan jos annat vauvan pois

 

[Niisks]

Soita heti huomenna neuvolaan. Saat ajan lääkärille ja psykologille. jos oot masentunut, voit saada jopa lääkityksen. Minä itse eli samaa läpi. Tulin vahingossa raskaaksi, en tiedä miksi hormonihuuruissa päätin lapsen pitää ja sitten masennuin. koko raskaus on ollu ihan helvettiä, henkisesti siis. Pääsin neuvolan kautta psykologille ja siellä sit kävin itkeskelemässä elämäni kurjuutta. Ja sitten, noin kuukausi sitten huomasin, etten itkekään enää koko ajan, eikä ahdista (no okei, välillä vähän) lainkaan. Oon pääosin tosi onnellinen nyt ja uskon, että meille tulee ihana elämä vauvan kans. Valoa siis tunnelin päässä ja paljon!!
Mulla raskausviikkoja nyt 38, eli vauva vois tulla milloin vain Ja vauvalle sinä olisit rakas äiti, vaikka olisit miten synkkiä miettinyt, eikä ne kamalat aatokset sinun rakkauttasi vähennä. Ei minunkaan vauvani (onneksi) tiedä, että pitkään ajattelin sen pilanneen koko elämäni.
Sinä selviät varmasti, kunhan et yritä yksin sinnitellä!!

 

[Ap]

Kävin joskus vuosi tai muutama sitten ammattiauttajan luona sellaisella arviontikäynnillä.. Mutta sanottiin vaan etten apua tarvitse ja passitettiin kotiin ilman jatkoa..
Tiedän että välillä on parempia ja välillä huonompia hetkiä, varsinkin illat on vaikeita.. Jos tapaaminen on esim klo 10 aamulla saattaa olo olla ihan ok, en itke enkä mitään..eli en myöskään osaa kunnolla purkautua.. Ja kun muutenkin on vaikea aina puhua kun on jo heti sellainen olo että ei vakavasti oteta ja ajatellaan vaan säästöjä terveyspalveluissa ja tingitään kaikesta.. Niin miten sitä apua voi oikeasti saada..kuinka uskotaan.. Pitäisi varmaan asentaa viikoksi kamerat kotiin ja lähettää sitten video materiaalia jonnekkin että tajuis.

 

[Pamppelsson]

Oletko ap käynyt neuvolassa?
Meinaan, että jos sulla on tiedossa neuvolatätisi nimi, niin kirjoita hänelle kaikki ajatuksesi vaikka sähköpostina.
Mä olen aivan äärettömän huono puhumaan vieraille ihmisille asioista, varsinkin negatiivisista sellaisista. Kun itse olin masentunut ja vihdoin ymmärsin että tarviin apua niin en voinut soittaa apua saadakseni, vaan laitoin työterveyslääkärille sähköpostitse "avautumismeilin" . Siitä se lähti, ja olen todella iloinen että hänelle sain kirjoitettua.
Neuvon siis sinua tekemään samoin. Kirjoitat ihan kaiken ja mitään kaunistelematta.

 

[vieras]

Joo ei auta mun tilannetta se että täälä asioista puhun, mut kukaan ei pakota sua lukemaan.. Joten pidä mielipitees vaikka omanatietonas..

Onneks täälä näyttää olevan paljon myös ihmisiä jotka osaa puhua asioista ihan niinkun aikuisten ihmisten kuuluukin! Kiitos niille.

Jos vaikka tilanne kääntyisikin hyväksi esim parin kuukauden päästä, jaksaisin elää synnytykseen, synnyttäisin ja pitäisin lapsen..rakastaisin häntä yms niin miten voisin ikinä katsoa häntä silmiin ja sanoa rakastavani kun olen miettinyt hänen ja itseni murhaa yms..

Kyllä voit, ihmiseen voi rakastua kunnolla vasta sitten kun siihen on tutustunut! Itseensäkin voi rakastua ja hyväksyä tuollaisten ajatusten jälkeen, kyllä lapseenkin voi!

Kirjoita paperille ajatuksiasi nyt, ja näytä niitä sitten neuvolassa ja kysy mitä pitäis tehdä kun tällaset vaivaa sua iltaisin yksinäisyydessäsi! Varaa heti huomenna keskusteluaika :hug:

 

[Ap]

Niinsks: kuinka kauan asian puiminen kesti ensin neuvolan kanssa? Tai että kuinka nopeasti sait apua.. Tosin tämäkin varmaan kunta kohtaista..

 

[Ap]

Pamppelsson: olen kyllä käynyt neuvolassa. Mutta sielä kun annettiin se joku sähköpostiosoite niin sanottiin että se on jotenkin ns. yleinen ettei kannata esim. henkilötunnusta kirjoittaa missään nimessä tai muutakaan tärkeää. Että mielellään sitä ei käyttäisi.. Tiedä sitten miksi edes tällainen osoite on..

Seuraava aika kuun lopussa..

 

[niisk]

tai ap oot vaan joka haluaa jutella:O

 

[IhanaValo]

Soita heti huomenna jonnekin ja kerro tuosta olosta. Tai tosiaan, kirjoita ees. Ja jatka niin kauan että joku ottaa siut tosissaan ja saat apua.
Kovasti tsemppiä, vielä se aurinko paistaa siihen siunkin risukasaan! Älä luovuta! =)

 

[Pamppelsson]

Pamppelsson: olen kyllä käynyt neuvolassa. Mutta sielä kun annettiin se joku sähköpostiosoite niin sanottiin että se on jotenkin ns. yleinen ettei kannata esim. henkilötunnusta kirjoittaa missään nimessä tai muutakaan tärkeää. Että mielellään sitä ei käyttäisi.. Tiedä sitten miksi edes tällainen osoite on..

Seuraava aika kuun lopussa..

Mun mielestä jokaisen kaupungin / kunnan työntekijöillä on ihan niinkin yksinkertainen osoite kun etunimi.sukunimi@kyseinenkunta.fi.
Kokeile edes!

(ne on varmaan antanut sen yleisen osoitteen siksi, että jos joku jotain aikaa tms peruu niin tieto menee kaikille jos ei vaikka "oikea" neukkutäti silloin ole paikalla. )

 

[raskaana rv 26]

Aika lähellä samoilla viikoilla mennään. Itsekkin olen raskaana yksin ja on niin vaikea välillä olla kun ei saa tukea lapsen isältä eikä hellyyttä tai lohdutusta. Lapsi ei ollut meilläkään suunniteltu ja erosimme jo varhain alkuraskaudessa. Itse mietin aborttia, mutta nyt olen alkanut iloitsemaan raskaudesta. Lapsi on minusta tarkoitus saada, niitä ei tehdä ne saadaan. Varmasti lapsellakin on tarkoituksensa kun se nyt tulee. Se voi rikastuttaa paljonkin elämääsi, etkä enää olisi yksin ja lapselta saisin ehdotonta rakkautta.

 

[vieras]

Pamppelsson: olen kyllä käynyt neuvolassa. Mutta sielä kun annettiin se joku sähköpostiosoite niin sanottiin että se on jotenkin ns. yleinen ettei kannata esim. henkilötunnusta kirjoittaa missään nimessä tai muutakaan tärkeää. Että mielellään sitä ei käyttäisi.. Tiedä sitten miksi edes tällainen osoite on..

Seuraava aika kuun lopussa..

Mun mielestä jokaisen kaupungin / kunnan työntekijöillä on ihan niinkin yksinkertainen osoite kun etunimi.sukunimi@kyseinenkunta.fi.
Kokeile edes!

(ne on varmaan antanut sen yleisen osoitteen siksi, että jos joku jotain aikaa tms peruu niin tieto menee kaikille jos ei vaikka "oikea" neukkutäti silloin ole paikalla. )

Ja voi löytyy puhelinluettelosta tai netistä tk:n sivuilta, tai vaihteestakin voi kysellä.

 

[vieras]

...niin miten voisin ikinä katsoa häntä silmiin ja sanoa rakastavani kun olen miettinyt hänen ja itseni murhaa yms..

Tietysti voit katsoa silmiin ja sanoa rakastavasi! Miehenikin olisi halunnut abortin kun plussasin, pari viikkoa meni ja muutti mielensä. nykyään rakastaa lastaan enemmän kuin mitään maailmassa, niin se mieli vain muuttuu. on helpompaa ajatella negatiivista kun ei vauvaa ole nähnytkään, mieli muuttuu kun saat lapsen syliin. ja jos ei muutu, voi lapsen antaa adoptioon. toivottavasti jaksat loppuraskauden hyvin ja saat ammattiapua!

 

[Pamppelsson]

Pamppelsson: olen kyllä käynyt neuvolassa. Mutta sielä kun annettiin se joku sähköpostiosoite niin sanottiin että se on jotenkin ns. yleinen ettei kannata esim. henkilötunnusta kirjoittaa missään nimessä tai muutakaan tärkeää. Että mielellään sitä ei käyttäisi.. Tiedä sitten miksi edes tällainen osoite on..

Seuraava aika kuun lopussa..

Mun mielestä jokaisen kaupungin / kunnan työntekijöillä on ihan niinkin yksinkertainen osoite kun etunimi.sukunimi@kyseinenkunta.fi.
Kokeile edes!

(ne on varmaan antanut sen yleisen osoitteen siksi, että jos joku jotain aikaa tms peruu niin tieto menee kaikille jos ei vaikka "oikea" neukkutäti silloin ole paikalla. )

Ja voi löytyy puhelinluettelosta tai netistä tk:n sivuilta, tai vaihteestakin voi kysellä.

Ainakin kyseisen kaupungin nettisivuilta löytyy varmasti osoitteet

 

[Ap]

Niisk: nyt en ihan ymmärtänyt?

Pamppelsson: joo tiedän..pitääkin varmaan kokeilla mikäli perille menisi.. Tai sitten soitan ensin ja kysyn että onko sellainen osoite olemassa että nyt haluaisin kirjoittaa asiasta mistä en pysty oikein puhumaan..tms..

 

[Pamppelsson]

Pamppelsson: joo tiedän..pitääkin varmaan kokeilla mikäli perille menisi.. Tai sitten soitan ensin ja kysyn että onko sellainen osoite olemassa että nyt haluaisin kirjoittaa asiasta mistä en pysty oikein puhumaan..tms..

Loistavaa, tee niin :hug:
Minä painun nyt nukkumaan, mutta toivon että tulet myöhemmin kertomaan miten on asiat edennyt
Tsemppiä!

 

[No nyt]

Hei, ihan tosissaan otat humenna yhteyttä tuonne Turun ensi- ja turvakotiin, ensikodin puolelle. Se on yksityinen, eivätkä luovuta tietoa eteenpäin ilman lupaasi... Toiminta perustuu sinun ja lapsesi yhteisen elämän alun tukemiseen... Itse olen ollut kyseeisessä paikassa esikoisen synnyttyä 3 viikkoa. Ajattelisin sen olevan sinulle ja lapsellesi oikea paikka, he haluavat auttaa, tukea niin paljon kuin vain tarvitset. Ihan kaikissi asioissa...

 

[Pesky Pixie]

Hei, ihan tosissaan otat humenna yhteyttä tuonne Turun ensi- ja turvakotiin, ensikodin puolelle. Se on yksityinen, eivätkä luovuta tietoa eteenpäin ilman lupaasi... Toiminta perustuu sinun ja lapsesi yhteisen elämän alun tukemiseen... Itse olen ollut kyseeisessä paikassa esikoisen synnyttyä 3 viikkoa. Ajattelisin sen olevan sinulle ja lapsellesi oikea paikka, he haluavat auttaa, tukea niin paljon kuin vain tarvitset. Ihan kaikissi asioissa...

Juu, itse tuolla käyneenä voin suositella... Sinne voi tosiaan ihan soittaa vaan ja jutella puhelimessa nimettömänäkin, jos haluaa. =)

 

[No nyt]

Ensikoti on koti, jossa tuetaan ja opetetaan vanhemmuutta ja itsenäistä selviytymistä. Toiminnan tarkoituksena on vahvistaa vauvan ja äidin varhaista vuorovaikutussuhdetta perheissä, joissa äidin elämänhallinnan ongelmat uhkaavat äiti-vauva-suhteen normaalia syntymistä. Ensikodissa harjoitellaan arkipäivän käytännön taitoja ja autetaan henkilökohtaisten ongelmien ratkaisemisessa. Ensikodin pyrkimyksenä on kohottaa äidin itsetuntoa sekä antaa vauvalle ainutkertaisuuden kokemus.

Ensikotiin tulo tapahtuu yleensä oman kunnan sosiaalitoimiston kanssa yhteistyössä. Äidin vahva motivaatio tulotilanteessa takaa työn onnistumisen, siksi yhteistyöllä eri tahojen kanssa on erityisen tärkeä merkitys. Yhteistyötä verkostotyön mukaisesti jatketaan koko Ensikodissa asumisen ajan. Hoitosuunnitelma tehdään yksilöllisesti viranomaisten sekä äidin ja hänen lähiomaistensa kanssa yhteistyössä.

Ensikodin käytössä on yhdeksän pienyksiötä, joista kolme on perhetyön käytössä tarpeen mukaan.

Yhtenä hoitotyön muotona äideille järjestetään vapaa-ajan toimintaa, kuten retkiä, käsityö- ja askarteluiltoja.

Laitostyön lisäksi ensikodin henkilökunta antaa ohjausta ulkopuolisille äideille, mm. vauvahierontaa. Imetystuki Maitopoukamat on rintaruokintaa tukevaa ryhmätoimintaa.

Jälkihuollon osuutta toiminnassa tehostetaan jatkuvasti. Siihen kuuluvat säännölliset ennalta sovitut kotikäynnit sekä yhteydenpito asiakkaan sosiaalityöntekijän kanssa. Jälkihuollon osuudesta on tehty erillinen tavoitesuunnitelma.