Ovatko lapseni epänormaaleja?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kuvaava tilanne lapsuudestani on seuraavanlainen. Minulla oli yksi iso nukke ja toinen pieni nukke. Meillä oli kylässä toinen perhe. Isäni kysyi, annanko ison nuken perheen lapselle. Minä annoin. Jotenkin en osannut edes ajatella, että olisin voinut olla antamatta, koska isäni kysyi sitä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yks kiltti:
Uskon, että kyse on pitkälti luonteesta sekä opituista malleista. Millainen itse olet ollut lapsena? Entä aikuisena?

Minä olin kiltti lapsi ja kiltti aikuinen. Sopeudun tilanteisiin ja jätän omat tarpeeni toissijaiseksi. Pyrin miellyttämään muita enkä missään tapauksessa halua aiheuttaa muille mielipahaa. Töissä en miellelläni kieltäydy mistään, jos vain jotenkin pystyn hoitamaan homman. Ei pitäisi olla näin kiltti, vaan pitäisi olla enemmän omaa tahtoa ja jonkinlainen näkemys siitä, mitä ITSE haluaa. Uskon, että kiltteyteni on jotenkin peräisin äidiltäni. Hänkin alistui tilanteisiin ja jätti omat tarpeensa muiden tarpeiden taakse. Luulen, että äitini oli oppinut tähän omassa kodissaan, jossa isona vaikuttavana tekijänä oli isän alkoholiongelma ja siihen kietoutuneet muut ongelmat. Oma lapsuuteni oli onnellinen.
Mullakin oli onnellinen lapsuus. Mutta koska en lapsena oppinut pitämään puoliani, en osannut tehdä sitä aikuisenakaan. Kolmekymppisenä sitten repäisin ja siinä meni moni ystävyyssuhde ja meinasi mennä sukulaisuussuhteetkin, kun yks kaks en ollutkaan enää se kiltti, joka tekee aina muiden mieliksi mitä ikinä vaan pyydetään.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Musta oleellisinta on se, millainen minäkuva lapsillasi on. Onko heillä omasta mielestään oikeus puolustaa itseään ja omaisuuttaan? Vai onko heidän tehtävänään aina olla se, jota muut saavat käyttää mielensä mukaan hyväksi? Lapsesi ovat vielä aika pieniä, joten tätä lienee vielä nyt aika vaikea päätellä. Kannattaa kuitenkin pitää mielessä se, että vaikka - erityisesti tyttölapsissa - kiltteys arvostetaan todella korkealle, aikuisena se voi kostautua.

No sitähän mä tässä nyt haen, että onko ne kuitenkin liian kilttejä. Mutta ei ei ei... mä en voi mitenkään sallia sitä, että lapsilla olis lupa lyödä kavereitaan, kutsua niitä tyhmäksi tai vaikka sanoa, että jotakuta ei oteta leikkiin mukaan. Mä kannustan lapsia kyllä pitämään puolensa, jos niillä on siis lelu kädessä, niin sanon aina, että sitä ei tartte antaa muille, vaan saavat pitää kiinni ja karjua, että tää on mun, tää on MULLA.

Käytän tässä nyt esimerkkiä.

Lapseni olivat leikkikentällä kahden serkkunsa kanssa, joista toinen on n. vuoden vanhempi kuin esikoiseni, toinen kolme vuotta vanhempi. Nämä vanhemmat serkut keinuivat sellaisessa isossa hämähäkkikeinussa pitkän aikaa keskenään. Oma lapseni halusi kyytiin, mutta sanoin hänelle, että odotetaan hetki vuoroa, serkut keinuvat nyt, ja keinuvat mielellään kovaa. Hetken päästä sinä saat keinua heidän kanssaan ja sitten keinutaan hiljempaa. No, meni n. 10min. kun siskoni sanoi omille lapsilleen että nyt otatte tämän serkun kyytiin ja keinutte nätisti tai sitten tulette pois. Oma lapseni kapusi kyytiin ja tämä toinen serkku, n. 5-6v aloittin natkuttamisen: tää on ihan tyhmää kun xxx tulee kyytiin, kaikki on pilalla, mää en enää ikinä leiki sen kanssa, mä en halua keinua sen kanssa, se keinuu aina vaan niin hiljaa... jne" Jos mun lapsi olis käyttäytynyt noin, se olis lähtenyt siitä keinusta pikavauhtia ja saanut saarnan siitä, että miten toisia ihmisiä kuuluu kohdella ja miltä tuollainen käyttäytyminen toisesta tuntuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Kuvaava tilanne lapsuudestani on seuraavanlainen. Minulla oli yksi iso nukke ja toinen pieni nukke. Meillä oli kylässä toinen perhe. Isäni kysyi, annanko ison nuken perheen lapselle. Minä annoin. Jotenkin en osannut edes ajatella, että olisin voinut olla antamatta, koska isäni kysyi sitä.

siis omaksi vai leikkiä?
 
Meillä toinen on ollut mitä kiltei, ei ole lyönyt eikä töninyt ja nyt viisivuotiaana on todella oikeudenmukainen kaikkia kohtaan. Uhmaa on kyllä ollut vaikka muille jakaa. Leluja ei ole koskaan ominut.

Pienempi taas on ollut todella kova ensin puremaan (ei tosin vieraita lapsia, vain siskoaan) ja sitten nipistelemään, töni muita lapsia ilman näkyvää syytä. Kolmevuotiaana ymmärtää jo, että toisia ei saa satuttaa, mutta on selkeästi siskoaan kyvyttömämpi käsittelemään ja hallitsemaan ärtymystään. Paiskoo ruokia (ja vaikka joutuu pois pöydästä, tekee sitä aina välillä), kiukuttelee kaupassa aina välillä, ei tosin yleensä minkään herkkujen takia. Ei haluaisi jakaa lelujaan, suostuu kyllä yleensä kun asiasta vähän aikaa keskustellaan.

Kaksi hyvin eriluontoista lasta siis löytyy meiltä, molemmat ihania, sosiaalisia ja ah, niin temperamenttisia. Toinen reagoi toisiin asioihin enemmän kuin toinen ja toisin päin. Kasvatus on molemmilla samanlainen, mutta toisen täytyy hakata päätään seinään vähän useammin ja kovempaa.. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Joko olette onnistuneet kasvattamaan valioyksilöt TAI lapsilta on nitistetty oma tahto, mielipiteet yms.. ovat siis ns.kynnysmattoja.

No mistä mä sitten tiedän, että onko niiltä nitistetty tahto ja mielipiteet? :o Ihan oikeesti mä mietin tätä paljon. :ashamed:

Siis tottakai meidänkin lapset kiukuttelee ja on ärsyttäviä, ja uhmaakin on ollut, myös siellä kaupassa. :D Mutta siis... nyt vaan näkee paljon lasten tekevän sellaisia asioita nimenomaan toisille lapsille ja aikuisille, joita en ikimaailmassa antaisi oman lapseni tehdä.

Täytyy sanoa, ettei aavistustakaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja siis:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Kuvaava tilanne lapsuudestani on seuraavanlainen. Minulla oli yksi iso nukke ja toinen pieni nukke. Meillä oli kylässä toinen perhe. Isäni kysyi, annanko ison nuken perheen lapselle. Minä annoin. Jotenkin en osannut edes ajatella, että olisin voinut olla antamatta, koska isäni kysyi sitä.

siis omaksi vai leikkiä?
Siis omaksi. Kyläilevä lapsi vei nuken mukanaan omaan kotiinsa.

 
koirat ja lapset, aina tulee mieleen. Sellainen koira, millainen omistaja. Sellaiset lapset, millaiset vanhemmat. Ei tarkoitus verrata lapsia koiriin, mutta...näin nopeasti sanottuna kärjistys. Jotain ne kotiolot merkitsevät, vaikka lapset onkin erilaisia keskenään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Alkuperäinen kirjoittaja siis:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Kuvaava tilanne lapsuudestani on seuraavanlainen. Minulla oli yksi iso nukke ja toinen pieni nukke. Meillä oli kylässä toinen perhe. Isäni kysyi, annanko ison nuken perheen lapselle. Minä annoin. Jotenkin en osannut edes ajatella, että olisin voinut olla antamatta, koska isäni kysyi sitä.

siis omaksi vai leikkiä?
Siis omaksi. Kyläilevä lapsi vei nuken mukanaan omaan kotiinsa.

Miksi ihmeessä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Alkuperäinen kirjoittaja siis:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Kuvaava tilanne lapsuudestani on seuraavanlainen. Minulla oli yksi iso nukke ja toinen pieni nukke. Meillä oli kylässä toinen perhe. Isäni kysyi, annanko ison nuken perheen lapselle. Minä annoin. Jotenkin en osannut edes ajatella, että olisin voinut olla antamatta, koska isäni kysyi sitä.

siis omaksi vai leikkiä?
Siis omaksi. Kyläilevä lapsi vei nuken mukanaan omaan kotiinsa.

täh. tosi outoa. Ehdin jo ajatella, että minäkn saattaisin meillä ehdottaa että vieras saa "paremman " lelun, mutta siis leikkiä, ei omaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Alkuperäinen kirjoittaja siis:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Kuvaava tilanne lapsuudestani on seuraavanlainen. Minulla oli yksi iso nukke ja toinen pieni nukke. Meillä oli kylässä toinen perhe. Isäni kysyi, annanko ison nuken perheen lapselle. Minä annoin. Jotenkin en osannut edes ajatella, että olisin voinut olla antamatta, koska isäni kysyi sitä.

siis omaksi vai leikkiä?
Siis omaksi. Kyläilevä lapsi vei nuken mukanaan omaan kotiinsa.

No siis tuollaista mä en missään nimessä antaisi tapahtua. :o
 
"Omani kiljuu S-marketissa, raivarit kotona saattavat kestää toista tuntia. Kun ei saa periksi niin huuto on kamalaa, mutta ei voida antaa kaupassa sen vuoksi periksi. Huuto voi lähteä siitä, ettei saa purra fairy-purkkia."

purra fairy purkkia?okei...
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No sitähän mä tässä nyt haen, että onko ne kuitenkin liian kilttejä. Mutta ei ei ei... mä en voi mitenkään sallia sitä, että lapsilla olis lupa lyödä kavereitaan, kutsua niitä tyhmäksi tai vaikka sanoa, että jotakuta ei oteta leikkiin mukaan. Mä kannustan lapsia kyllä pitämään puolensa, jos niillä on siis lelu kädessä, niin sanon aina, että sitä ei tartte antaa muille, vaan saavat pitää kiinni ja karjua, että tää on mun, tää on MULLA.

Käytän tässä nyt esimerkkiä.

Lapseni olivat leikkikentällä kahden serkkunsa kanssa, joista toinen on n. vuoden vanhempi kuin esikoiseni, toinen kolme vuotta vanhempi. Nämä vanhemmat serkut keinuivat sellaisessa isossa hämähäkkikeinussa pitkän aikaa keskenään. Oma lapseni halusi kyytiin, mutta sanoin hänelle, että odotetaan hetki vuoroa, serkut keinuvat nyt, ja keinuvat mielellään kovaa. Hetken päästä sinä saat keinua heidän kanssaan ja sitten keinutaan hiljempaa. No, meni n. 10min. kun siskoni sanoi omille lapsilleen että nyt otatte tämän serkun kyytiin ja keinutte nätisti tai sitten tulette pois. Oma lapseni kapusi kyytiin ja tämä toinen serkku, n. 5-6v aloittin natkuttamisen: tää on ihan tyhmää kun xxx tulee kyytiin, kaikki on pilalla, mää en enää ikinä leiki sen kanssa, mä en halua keinua sen kanssa, se keinuu aina vaan niin hiljaa... jne" Jos mun lapsi olis käyttäytynyt noin, se olis lähtenyt siitä keinusta pikavauhtia ja saanut saarnan siitä, että miten toisia ihmisiä kuuluu kohdella ja miltä tuollainen käyttäytyminen toisesta tuntuu.
Minusta lyöminen on viimeisin keino, mitä saa käyttää. Mutta sitäkin saa käyttää silloin, jos joutuu puolustamaan itseään. Valitettavasti vielä tällä vuosituhannella moni kasvattaa tyttäriään niin, että edes itseään ei saa puolustaa. Pitää vaan joko alistua tai nk kääntää toinen poski. Kuinka moni nuori nainen raiskaajan käydessä kimppuun älyää työntää ne naisen parhaimmat aseet eli kynnet hyökkääjän silmämuniin? Loppuu ihan takuulla hyökkäys siihen paikkaan. Mutta ei, meidät kasvatetaan siihen, että sellaista ei saa tehdä. Joissain asioissa mä olen telaketjufeministi ja erityisesti olen sitä tyttöjen oikeudessa puolustaa itseään.

Hyvät käytöstavat on eduksi kummallekin sukupuolelle. Ja niin kauan, kun kyse on vain käytöstavoista, niitä voi lapsiltaan odottaa. Alistuminen muiden edessä ei kuitenkaan kuulu käytöstapoihin vaan on jo jotain ihan muuta.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
suomessa halutaan kasvattaa itsekkäitä ihmisiä. Jostain syystä on jotenkin hienoa olla töykeä ja sanoa pahasti ja pitää puolensa. Tätä vanhemmat haluavat, että lapsesta ei tule kynnysmattoa.

Jos olet kiltti muille, sinua pidetään tyhmänä ja kartetaan ja ajatellaan että sinussa on vikaa. kiusataan.

Kiltti ihminen ei saa kavereita koska on niin erilainen nykyään.
olen huomannut ihan saman kuin ap, ja meilläkin kaksi tyttölasta.

osaksi johtuu siitä, että tällä hetkellä lapset viedään tosi pienenä hoitoon suureen laumaan jossa viidakon lait ja illalla nämä vanhemmat eivät jaksa lapsiaan myöskään (toisin kuin itse, jaksoin paljon paremmin työssäkäyvänä antaa sen kaiken muun ajan lapselle kun oli muutakin) kun on niitä kotitöitä, joihin ei osata ottaa lapsia mukaan. lapset palloilevat aina keskenään ja kukaan ei kasvata.
ja osaksi sitä, että vaikka annetaan aikaa, halutaan että lapsesta tulee pärjäävä ja itsekäs. eli kannustetaan tuohon toisten kiusaamiseen ja ilkeyteen.


Tää on vaan niin totta nykyään! :(


Millä yksi lapsi joka on kuin ap;n toki omaa tahtoakin löytyy, mutta kiukkuaa ja näyttää mieltään ainoastaan silloin kun ollaan oman perheen kesken. Onkohan tässäkin jotain outoa?
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Tuttua. Minut on kutsuttu kylään lasten kanssa, ja kyläpaikassa äiti sitten kertoi, että heidän "kallepetterillä" on nyt sitten sellainen vaihe, että kukaan ei saa leikkiä hänen leluillaan. ei millään.

Ok. eli oikein mukava lasten istua sohvalla sen kyläilyn ajan.

Just. Mä olisin varmaan lähtenyt meneen ja sanonut, että tulen sitten joku toinen kerta kylään ilman lapsia, pääsee kaikki helpoimmalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ohoh:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Tuttua. Minut on kutsuttu kylään lasten kanssa, ja kyläpaikassa äiti sitten kertoi, että heidän "kallepetterillä" on nyt sitten sellainen vaihe, että kukaan ei saa leikkiä hänen leluillaan. ei millään.

Ok. eli oikein mukava lasten istua sohvalla sen kyläilyn ajan.

Just. Mä olisin varmaan lähtenyt meneen ja sanonut, että tulen sitten joku toinen kerta kylään ilman lapsia, pääsee kaikki helpoimmalla.

juu no yritin pitää vierailun mahdollisimman lyhyenä, lähinnä tarjoilun jälkeen poistuimme.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Keittiönoita:
Hyvät käytöstavat on eduksi kummallekin sukupuolelle. Ja niin kauan, kun kyse on vain käytöstavoista, niitä voi lapsiltaan odottaa. Alistuminen muiden edessä ei kuitenkaan kuulu käytöstapoihin vaan on jo jotain ihan muuta.

No ehkä tässä on juuri se, että mä haluan, että lapsilla on kauniit käytöstavat. Kavereille saa sanoa vastaan, mutta häntä ei tarvitse haukkua idiootiksi tai jättää pois leikeistä porukalla. Äidillekin saa sanoa vastaan ja olla eri mieltä, tahtonsa saa läpikin, jos osaa sen perustella. Mutta kirkuminen, äidin nimittäminen kakkapääksi, potkiminen tai esineiden rikkominen kiukkupäissään ei käy päinsä.

Yritän paljon opettaa lapsille sen kautta, että toisia kohdellaan samaan tyyliin, kuin haluaa itseäänkin kohdeltavan. Jos lapsi vaikka nyt haukkuisi toista lasta tyhmäksi, niin mä kysyn, että tuntuuko se sinusta kivalta, jos sinua haukutaan tyhmäksi. No ei tunnu, ei ollut kivasti tehty, älä siis tee niin enää.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Alkuperäinen kirjoittaja ohoh:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Tuttua. Minut on kutsuttu kylään lasten kanssa, ja kyläpaikassa äiti sitten kertoi, että heidän "kallepetterillä" on nyt sitten sellainen vaihe, että kukaan ei saa leikkiä hänen leluillaan. ei millään.

Ok. eli oikein mukava lasten istua sohvalla sen kyläilyn ajan.

Just. Mä olisin varmaan lähtenyt meneen ja sanonut, että tulen sitten joku toinen kerta kylään ilman lapsia, pääsee kaikki helpoimmalla.

juu no yritin pitää vierailun mahdollisimman lyhyenä, lähinnä tarjoilun jälkeen poistuimme.

ja ei sekään hyvää käytöstä mutta ei niin ilkeää kuin kyläilypaikan käytös lapsiamme kohtaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja bud:
Joko olette onnistuneet kasvattamaan valioyksilöt TAI lapsilta on nitistetty oma tahto, mielipiteet yms.. ovat siis ns.kynnysmattoja.


Tuollaiset käytöstavat oli ihan normaaleja mun lapsuudessa 70-luvulla, eikä meidän ikäluokka tietääkseni kynnysmattoja olla. :D

Tervejärkistä vanhemmuutta opettaa lapsille käytöstapoja. :)

 
Minusta kuulostaa samalta kuin meidän lapset. Vahvoja, rakkaudella kasvatettuja lapsia joiden ei tarvitse kiukutella, kun saavat ilman kiukutteluakin tehdä paljon asioita ja vanhempiensa huomion. Keskustellaan kyllä paljon asioista ja lapset saavat ilmaista oman tahtonsa puhumalla, ei huutamalla tai kiukuttelulla. Niitä en edes kuuntelisi.
Meitäkin hirveästi pelotellaan ja paljon kuuluu näitä, odotapas vaan kun tulevat murkkuikään -lauseita. Minua ei pelota ollenkaan, odotan että lapsista kasvaa nuoria naisilla, joilla on omat haaveet ja oma tyyli tehdä asioita. Missään nimessä en kasvata heitä miellyttämään vanhempiaan enkä pelkää ettei heillä omaa tahtoa olisi, vaikka noudattavatkin tämän perheen yhteisiä sääntöjä. Silloin kun jompi kumpi meistä vanhemmista on kohtuuton, lapset kyllä asian ilmaisevat ja silloin on yleensä vanhempien aika katsoa peiliin ja pyytää anteeksi ylireagointia.
Meillä on helppoja ja ihania lapsia, toivottavasti osaan olla heille hyvä äiti, koska sellaisen he todellakin ansaitsevat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
No ehkä tässä on juuri se, että mä haluan, että lapsilla on kauniit käytöstavat. Kavereille saa sanoa vastaan, mutta häntä ei tarvitse haukkua idiootiksi tai jättää pois leikeistä porukalla. Äidillekin saa sanoa vastaan ja olla eri mieltä, tahtonsa saa läpikin, jos osaa sen perustella. Mutta kirkuminen, äidin nimittäminen kakkapääksi, potkiminen tai esineiden rikkominen kiukkupäissään ei käy päinsä.

Yritän paljon opettaa lapsille sen kautta, että toisia kohdellaan samaan tyyliin, kuin haluaa itseäänkin kohdeltavan. Jos lapsi vaikka nyt haukkuisi toista lasta tyhmäksi, niin mä kysyn, että tuntuuko se sinusta kivalta, jos sinua haukutaan tyhmäksi. No ei tunnu, ei ollut kivasti tehty, älä siis tee niin enää.
Musta sun kasvatusperiaatteesi kuullostaa ihan oikeilta. Mutta pitäisin silti vielä korvan takana sen tosiasian, että tyttöjen ei ole pakko sulattaa muilta sen enempää kuin poikienkaan. Eli jos serkkupoika sanoo tytöllesi, että tyttösi on tyhmä, niin tytölläsi on täysi oikeus vasta "ite oot".

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Alkuperäinen kirjoittaja siis:
Alkuperäinen kirjoittaja yksi kiltti:
Kuvaava tilanne lapsuudestani on seuraavanlainen. Minulla oli yksi iso nukke ja toinen pieni nukke. Meillä oli kylässä toinen perhe. Isäni kysyi, annanko ison nuken perheen lapselle. Minä annoin. Jotenkin en osannut edes ajatella, että olisin voinut olla antamatta, koska isäni kysyi sitä.

siis omaksi vai leikkiä?
Siis omaksi. Kyläilevä lapsi vei nuken mukanaan omaan kotiinsa.

Miksi ihmeessä?
Vieras lapsi oli minua nuorempi. Ehkäpä olin isäni mielestä jo niin iso, etten minä enää tarvinnut nukkea, vaan se jouti pois. Isäni ei tehnyt sitä ilkeyttään eikä osannut ajatella, että nukke saattaisi olla minulle tärkeä. Olisinhan voinut kieltäytyä nuken antamisesta, mutta jotenkin se ei tullut mieleenikään. Siihen aikaan leluja oli vain hyvin vähän. Niitä ei ollut tapana ostella.

 
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Alkuperäinen kirjoittaja ohoh:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Tuttua. Minut on kutsuttu kylään lasten kanssa, ja kyläpaikassa äiti sitten kertoi, että heidän "kallepetterillä" on nyt sitten sellainen vaihe, että kukaan ei saa leikkiä hänen leluillaan. ei millään.

Ok. eli oikein mukava lasten istua sohvalla sen kyläilyn ajan.

Just. Mä olisin varmaan lähtenyt meneen ja sanonut, että tulen sitten joku toinen kerta kylään ilman lapsia, pääsee kaikki helpoimmalla.

juu no yritin pitää vierailun mahdollisimman lyhyenä, lähinnä tarjoilun jälkeen poistuimme.

ja ei sekään hyvää käytöstä mutta ei niin ilkeää kuin kyläilypaikan käytös lapsiamme kohtaan.

Olisi se kyläpaikan äiti voinut vaikka ilmoittaa etukäteen, että ottakaa omia leluja mukaan, kallepetterin leluilla ei voi nyt leikkiä. Ei voi olettaa saavansa kaunista käytöstä, jos ei itse osaa toimia samoin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ohoh:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Alkuperäinen kirjoittaja ohoh:
Alkuperäinen kirjoittaja tuttua:
Tuttua. Minut on kutsuttu kylään lasten kanssa, ja kyläpaikassa äiti sitten kertoi, että heidän "kallepetterillä" on nyt sitten sellainen vaihe, että kukaan ei saa leikkiä hänen leluillaan. ei millään.

Ok. eli oikein mukava lasten istua sohvalla sen kyläilyn ajan.

Just. Mä olisin varmaan lähtenyt meneen ja sanonut, että tulen sitten joku toinen kerta kylään ilman lapsia, pääsee kaikki helpoimmalla.

juu no yritin pitää vierailun mahdollisimman lyhyenä, lähinnä tarjoilun jälkeen poistuimme.

ja ei sekään hyvää käytöstä mutta ei niin ilkeää kuin kyläilypaikan käytös lapsiamme kohtaan.

Olisi se kyläpaikan äiti voinut vaikka ilmoittaa etukäteen, että ottakaa omia leluja mukaan, kallepetterin leluilla ei voi nyt leikkiä. Ei voi olettaa saavansa kaunista käytöstä, jos ei itse osaa toimia samoin.

Tarkoitan, että minusta teit ihan oikein, että lähditte ajoissa pois!
 

Yhteistyössä