pää leviää...

[hermoraunio]

Miten miehen sais tajuamaan että sillä on perhe ja lapset ja kotonakin olis hommia ja asioita joita pitää miettiä yhessä ja tehdä!!!!! Kulkee kuin poikamies menoissaan eikä oo yhtään perillä missä mennään! Yhtään ei aatele jos mulla on joku meno niin olis valmis lykkäämään lapset jollekin tutulle vaan hoitoon että pääsee menoilleen jotka ei oo pakollisia! Mä hajoan kohta kun en jaksa! KAIKKI ASIAT pitää erikseen sanoa ja vielä muistuttaa ja silti se kysyy "ai mitä?! " Kräääääh!!!! Sitten kysyy vaan pokkana "onko sulla jotai mua vastaan?!" No ON JOO!! Jouduin lähteä kipeänä päivystykseen ja tämä siinä sängyn vieressä huokaili kun niiiiin väsyttää ja soita kun pääset täältä, mä lähen kotiin siksi aikaa nukkumaan plaplaplaplaa.... Ihan kuin joku murrosikäinen kersa!!!!!! Ite en saa istuttua päiväsaikaan yhtään kun pitää yksin hoitaa lapset ja kotityöt ja lääkäri sun muut reissut! Kuskata koululaista ja käydä kaupassa.
kiitos kun sain purkautua!

 

[tota..]

..paskaa? no kyllä! Sä tarvitset puolison joka jakaa sun kanssa vastuuta, et puolisoa josta KANNAT vastuuta. Mieti omia ja hänen arvoja uusiks ja istuta pöytään pikku kehityskeskusteluun...

 

[Kommentoija]

Puhukaa näistä asioista! Kyllähän kahden aikuisen muodostamassa avio/avoliitossa tai parisuhteessa pitää pystyä puhumaan, ilmaisemaan mielipiteensä, pahan olonsa tai ihan mitä muuta tahansa. Rakentavaa, järkevää keskustelua, ei toisen syyttämistä tai riitelyä yms. Tai sitten ihan pariterapiaa. Kyllä sen miehen pitää osallistua siinä missä naisenkin ja vastapainoksi pitää molemmille suoda omaa vapaa-aikaa.