Toggle sidebar

Päästääkö lapsi "maailmalle" peruskoulun jälkeen?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "äitiäiti"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Ä

"äitiäiti"

Vieras
Nyt olisi sitten aika esikoisen kanssa päättää mihin menee peruskoulun jälkeen. Ensimmäiset pääsykokeet jo lauantaina, erikoislukioon (sisäoppilaitos-tyyppinen, josta haettaisiin vklopuksi kotiin). Vaihtoehtona myös lähikaupungin lukio, jonne kulkisi päivittäin bussilla. Tuntuu vaan niin nuorelta vielä, vastahan tuo täytti 15v. On kyllä fiksusti käyttäytyvä poika ja koulussa pärjää hyvin, mutta silti, äidin pieni mussukka :D

Oletteko katuneet, että päästitte pojan kotoa reilu 15v iässä "maailmalle" ? Pakko kai se on päästää kun toinen niin haluaa ja on suunnitellut. Ja luottaa että pärjää ja kasvaa siellä itsenäisestikin. Ihanaa se olisi vielä kuitenkin kotona pitää.
 
Ei mulla omista lapsista ole kokemusta, mutta itse oli parikymppisenä oppilaitoksessa jossa oli majoitusmahdollisuus. Ja suurin osa oppilaista (pääsääntöisesti peruskoulusta tulleita, yo-pohjaisia ryhmiä oli vain yksi per vuosi)siis asusti siellä. Ja hyvinhän näyttivät pärjäävän.
 
Ihan samaa täällä pohtii ysiluokkalaisten tytön äiti....erikoislukio 200km päässä ois tytön ykköstoive, kakkosena lähikaupungin lukio (pystyis asumaan kotona, koulumatkoihin toki menee aikaa) tai oman kylän lukio. T outoa viimeistä vaihtoehtoa olen yrittänyt markkinoida...mut ei se taida mennä läpi....
Fiksu tyttö meilläkin on, mut kyllä se kauhistuttais päästää noin kauas nyt jo...ja entä jos se ei pärjäilkää siellä? Mitäs sit?
Napanuora venyy.....
 
Riippuu varmasti tosi paljon luonteesta. Jotkut pärjää tosi hyvin, jotkut kasvaa lähtiessään toisaalle opiskelemaan ja toisilla se taas sujuu huonommin. Omani muutti juurikin asuntolaan (oli oikein fiksusti käyttäytyvä lapsi, koulussa meni hyvin) mutta asuntolassa lähti kyllä kaikki ihan lapasesta. Siellä ei taidettu muuta tehdä kuin bilettää... Noh, lapsi erotettiin ja aloitti oman paikkakunnan lukiossa opiskelut ja kaikki alkoi taas sujua. Mutta kyllä toisinaan aika paljon huolta aiheutti se asuntola-asuminen.
 
Itse muutin 16-vuotiaana yli 300 kilometrin päähän opiskelija-asuntolaan. Onneksi vanhempani päästivät. Tuleehan se itsenäistyminen siinä vähän rytäkällä, mutta nuorella on todennäköisesti halua ja tarvetta irrottaa se napanuora jos haluaa kauas lähteä.

Itse tiesin ainakin, että jos hommat eivät sujuisi, voisin aina palata takaisin vanhempieni luokse, kesken opiskelujen tai niiden jälkeen.
 
Mulla on yksi lapsi ollut maailmalla muutaman vuoden. Hän on asunut koulun asuntolassa. Olen tosi tyytyväinen. Lapsi on kehittynyt huolehtimaan itsestään. Kotona hän ei olisi joutunut ottamaan itsestään samanlaista vastuuta.

Kirjoituksessa pisti silmään se, että teidän pitäisi hakea lapsi viikonlopuiksi kotiin. Eikö julkisilla pääse? Itse en lähtisi siihen kuskaukseen, kun vaihtoehtoinen lähikoulukin on olemassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Joou:
Mulla on yksi lapsi ollut maailmalla muutaman vuoden. Hän on asunut koulun asuntolassa. Olen tosi tyytyväinen. Lapsi on kehittynyt huolehtimaan itsestään. Kotona hän ei olisi joutunut ottamaan itsestään samanlaista vastuuta.

Kirjoituksessa pisti silmään se, että teidän pitäisi hakea lapsi viikonlopuiksi kotiin. Eikö julkisilla pääse? Itse en lähtisi siihen kuskaukseen, kun vaihtoehtoinen lähikoulukin on olemassa.
Click to expand...

Ei kulje bussia tännepäin, 60 km matkaa. Lähikaupungin lukiosta 21 km ja sieltäkin nihkeästi yhteyksiä. Eikä siellä ole sen lajin opetusta mitä lapsi haluaa.
 
Me lähdettiin miehen kanssa nuorina kotoa (mies suoraa peruskoulun jälkeen juuri tuollaiseen "laitokseen jossa opiskeli" itse olin vuoden peruskoulun jälkeen kotona ja sitten muuten asumaan yksin (tein samalla töitä ja opiskelin)

OMIANI EN PÄÄSTÄISI.

Meidän nuoret on huomattavasti fiksumpia kun me aikoinaan, mutta maailma on myös pahempi paikka. Kotona on kuitenkin aina joku joku kuuntelee, ymmärtää, tukee, huolehtii. Vaikka olis tosi fiksu nuori niin kaikkea ikävää voi sattua.
Myös se yksinäisyys on iso juttu (ainakin meillä kun kotona on paljon porukkaa)

Jos olis "pakottavat" syyt, esim. jokin erikosilukio mikä olis huipputärkeä juttu lapselle niin toki sitten varmaan pitäisi vaan päästää, mutta ellei todella isoa syytä niin en.

Meillä vanhin muutaman kk päästä 18 ja musta on hyvä idea asua kotona siihen asti kun on peruskoulu ja se seuraava koulu suoritettu. Sitten kun menee töihin/yliopistoon/amk niin onkin jo täysikäinen ja on luontevaa muuttaa pois. Näin meillä tän vanhemman kanssa varmaankin menee (tosin armeija-ajan varmaan asuu kotona) ja toiseksi vanhin on nyt syksyllä menossa tuohon lähilukioon (12 km)

Mutta jokainen perhe tekee niinkun parhaaksi näkee =)

Niin ja ihan järkeviä meistä miehen kanssa tuli vaikka nuorina lähettiin, mutta molemmat kyllä teki/koki asioita mitkä olis voinut jäädä kokematta...
 
[QUOTE="äitiäiti";30604690]Ei kulje bussia tännepäin, 60 km matkaa. Lähikaupungin lukiosta 21 km ja sieltäkin nihkeästi yhteyksiä. Eikä siellä ole sen lajin opetusta mitä lapsi haluaa.[/QUOTE]
60 km on onneksi lyhyt matka. Mun lapsella on ollut koulumatkat 250 - 350 km suuntaansa. Esimerkiksi tuohon 350 kilometrin kuskaukseen menisi viikottain 20 tuntia aikaa ja rutkasti polttoainetta. 60 kilometriä menettelee, jos pystytte järjestämään hakuajat siten, etteivät ne haittaa työssäkäyntiä. Asuntolat saattvat mennä aikaisin kiinni perjantaisin.

Kannattaa kysellä muilta, millaista asuntolan meno on. Se riippuu paljon myös asujasta. Esimerkiksi yhdestä asuntolasta yksi äiti sanoi, että ihan mahdoton paikka. Lapsi ei saanut nukuttua siellä juuri ollenkaan ja onneksi sai järjestettyä asiat niin, että lapsi saattoi käydä kotoa käsin koulua. Samaisesta asuntolasta toisella äidillä ei ollut mitään pahaa sanottavaa. Sekä äiti että lapsi olivat tyytyväisiä. Mun toisella lapsella oli paikka tuohon samaan asuntolaan, mutta kuultuaan kavereiltaan juttua siitä hän ei enää halunnut sinne.
 
Kaveri lähti peruskoulun jälkeen erityislukioon toiselle puolen Suomea, kävi lukuvuoden aikana muutaman kerran vain kotona, ja pidemmillä lomilla. Monen on pakko lähteä omilleen jos asuu niin korvessa ettei ole mahdollisuutta opiskella juuri mitään, saati sitten itseä kiinnostavaa alaa, kotoa käsin. Kyllä siihen kouluun pitää voida hakea mikä eniten itseä kiinnostaa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja geg:
Kaveri lähti peruskoulun jälkeen erityislukioon toiselle puolen Suomea, kävi lukuvuoden aikana muutaman kerran vain kotona, ja pidemmillä lomilla. Monen on pakko lähteä omilleen jos asuu niin korvessa ettei ole mahdollisuutta opiskella juuri mitään, saati sitten itseä kiinnostavaa alaa, kotoa käsin. Kyllä siihen kouluun pitää voida hakea mikä eniten itseä kiinnostaa!
Click to expand...

No vähän näin meillä on, tosin 20km on lähikaupunkiin jossa vähän tarjontaa, tunnin matkan päässä sitten jo yliopistokaupunki.
 
Enää en päästäisi. Lapsi vietti vuoden asuntolassa. Koulu meni penkin alle, vapauden huuma oli liian kova. Bilettäminen lähti lapasesta ja nyt on 1,5 vuotta hoidettu kannabisongelmaista nuorta.
 
Itse olen ysin jälkeen lähtenyt ammattikouluun ja asuntolaan, sitten sain oman asunnon ja sillä tiellä vieläkin ollaan. Piletettiin tietysti, mutta niin piletettiin vaikka oltiinkin kotipaikkaunnallakin.
 
Itse muutin peruskoulun jälkeen 16-vuotiaana omaan kämppään. Tein töitä samalla ja opiskelin. Kaikki meni aivan hyvin. :)

Joten päästä nuoresi vaan maailmalle, kyllä tuon ikäisen voi jo kuitenkin päästää kun on enää vain parin vuoden päässä täysi-iästä, jolloin muutenkin kaikki vapauden portit aukeaa. Kuvailit vielä että lapsesi on kypsän ja fiksun oloinen. Joten mikä tässä on ongelmana ?

Ja tiedätkö, lapsesi tulee olemaan 40-vuotiaanakin äidin oma pikkumussukka. Omat lapset on aina, vaikka sitä ei ääneen sanoiskaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Happygirl-91:
No siis ap:n poika on lähdössä lukioon toiselle paikkakunnalle, eikä minnekään maailmalle! :laugh:
Click to expand...

äähh... se on ihan sanonta, jolla tarkoitetaan vain muuttamista pois kotipiireistä, ihan vain siis kotikaupungistakin. jos joku valittelee lasten lentämistä pesästä, räkätätkö ettei ne lapset oikeasti mitään lennä vaan bussilla lähtivät?
 
  • Tykkää
Reactions: Mollymook
Mun poika oli 17v. kun muutti kotoa opiskelemaan 165 km päähän kotoa. hyvin on mennyt. Nyt asuu omassa vuokra asunnossan. Heti samana vuonna lähti kun ysiltä pois pääsi. Tai sisi elokuussahan se koulu alko jolloin täytti ton 17v.

Pienempi on 16v kun joutuu lähtemään pois kotoa opiskelemaan. Se on pakko kun ei ole julkista liikennettä eikä omalla paikkakunnalla ole asumis mahdollisuutta ammattikoululaisille muuten kuin kaupungin vuokrakämppä. Mulla vaan ei ole varaa maksaa vuokraa ja sen ikänen ei saa opintotukea ja asumislisää :(
 
Alkuperäinen kirjoittaja Huuga:
En ole ikinä pitänyt sinua kirjoitustesi perusteella kovinkaan älykkäänä mutta aika rimanalitus jo.

(Se ei sitten tarkoita kirjaimellista riman alittamista jos jäi mietityttämään)
Click to expand...

En kyllä lähtökohtaisesti ymmärrä lapsellisia ihmisiä, ketkä näkevät jotain negatiivista erikoislukion suorittamisessa eri paikkakunnalla.

Ja nuo älykkyys-kommentit osoittaakin sitten sinun älykkyyttäsi, mutta ei se mitään. Kyllä tänne erilaisuutta siltäkin osin mahtuu.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Happygirl-91:
Selvä, no ehkä minäkin joskus olen teidän kaltainen muori ja ymmärrän paremmin :D
Click to expand...
Joo, näin uskon käyvän. Tuossa on monta asiaa, mitkä pitää ottaa huomioon eikä niitä tajua ennenkuin itse teinin vanhempi. Itsekin olen lähtenyt jo nuorena kotoa ja se oli minusta normaalia ja hienoa eikä minun mielestä vanhempien tarvinnut olla minusta lainkaan huolissaan. Tilanne on kuitenkin toinen, kun sitä joutuu katsomaan vanhemman näkökulmasta.

Ensinnäkin se, että oman kaupungin lukiossa saa saman koulutuksen kuin kauempana mitä nyt jotain pientä lisäherkkua saa mukaan. Nuori voi haluta kovastikin erikoislukioon, mutta ei tarvita kuin yksi pieni ihastus tai muu mielenmuutos, niin erikoislukio ei enää välttämättä kiinnostakaan.

Kotona asuessa ei tule ylimääräisiä kuluja, mutta muualle muuttaessa kuluja tulee pakosti lisää. Näihin kuluihin alle 18-vuotiaat eivät saa mitään tukea, jos vanhemmat ovat työssäkäyviä ja tulot normaalit.

15-vuotias on helposti vietävissä. Kannabis taitaa olla yleinen ongelma nykyisin. Kotona asuessa on helppo kontrolloida ja puuttua, mutta asuntolassa nuori voi touhuta suht vapaasti ilman, että kukaan huomaa tai puuttuu.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa