Toggle sidebar

Painon pudottaminen REILUSTI lasten saamisen jälkeen, KUINKA SEN TEITTE?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
?

?

Vieras
Hei te, jotka pudottaneet painoa lasten saamisen jälkeen REILUSTI! Miten te sen teitte? Ja vielä olisi mukava kuulla sellaisilta naisilta, joilla todella herkut uppoaa naamarista alas huomaamatta! Minä en jaksa tätä enää, haluan kiloja pois nyt alkuun sen 10. Arkiliikuntaa tulee, mutta ei ole energiaa mihinkään varsinaiseen liikuntaan, ts. salille ja jumppiin en lähde, tunnen itseni enkä jaksa käydä. Meillä on koirat olleet mummolla hoidossa pitkään ja huomaa kyllä kun ei tarvitse edes pientä lenkkiä niiden kanssa tehdä päivittäin, huomaa siis painossa. Olen 168cm ja painoa se 80kg about. Meillä neljä pientä lasta jos sillä nyt mitään merkitystä tässä asiassa.
 
Mulla kahdessa vuodessa painoa poistunut 33kg.
Liikuntana on 2xviikossa steppi ja 1xviikossa action fit.
Minulla kyllä apuna ollut lääkitys joka lisää aineenvaihduntaa (ei laihdutuslääke)Minulla onneksi lisäsi aineenvaihduntaa kaikilla ei samaa vaikutusta ole.
Metformiini,jota käytän tod.näk.lopun ikääni.Diabetesta minulla silti ei ole,vaan naistenvaivoihin.
Makeanhimo kadonnut ja muutenkaan ei ruokaa tee mieli mässätä.
 
Minä laskin painonvartioiden pisteitä aikanaan. Hyvin putosi kun ruokavalio muuttui kerrasta kevyemmäksi. Eikä ollut edes vaikeaa, kun alkuun siskoni laski minulle normiruuastani tulevat pisteet, sitten vaihdoin kaiken mahdollisen kevyt tuotteisiin. Paljoa ei tarvinnutkaan enää mistään sitten tinkiä ja kilot putosi kuin itsestään. :D 10kg tuolloin lähti.

Kakkosen jälkeen ei enää lähtenytkään kun ei saanut tehtyä niin radikaalia muutosta ruokavalioon kun söi periaatteessa jo kevyesti, ainoa vain että herkkuja upposi raskausaikana.
 
Ei kai siihen mitään oikotietä ole, oli sitten painoa lasten saamisen jälkeen tai ennen niitä? Pitää kuluttaa enemmän kuin syö. Kovin kaunista kroppaa tosin ei saa aikaiseksi, jos ei ollenkaan urheile, ja silloin joutuu niitä syömisiäkin katsomaan aika tarkkaan.
 
Ei ole tarvinnut tehdä mitään. Tosin en syö juurikaan mitään joten vartalo kuin pikku tytöllä ja lapsia 4. 14 vuotiaan tytön vaatteet sopivat myös äidille. Vähennä syömistä ja liiku. Tosin itse en liiku muuta kuin kävelen autoon, energia ei riitä esim. kävelyyn
 
Minä olin pari kk lapsen syntymän jälkeen operaatiossa, jossa leikattiin leukaa. Tän jälkeen olikin sitten 6 viikkoa pureskelukielto.. Melkeimpä velli-linjalla siis. Kyllä putos paino.
 
hmm...aika vaikea yhtälö tuo herkkujen syöminen ja painon pudotus :/

mulla lähti 20 raskauskiloa + vielä lähtöpainosta n. 5kg imettäessä, lapsi pullistui ja äiti laihtui ;) (8 kg tosin "jäi" laitokselle)
Söin silloin normaalisti + herkkuja, joita en yleensä syö. Suklaata meni melkein levy päivässä...

Harrastin liikuntaa 2krt/vko.

kai tämäkin on yksilöllistä..meillä poika tuntui syövän toooosi paljon! Hänen painonsa oli koko vauva-ajan reilusti plussan puolella

:heart:
 
mä olin toisen muksun jälkee 165cm ja 70kg,2kk päästä painoin 52kg.imetin 3kk,normaali terveellinen ruokavalio ja paljon liikuntaa.en juurikaan käytä autoa ikinä,joten tulee käveltyä tosi paljon..mitään sen kummempaa en tehnyt.
 
Jätin herkut lähes kokonaan pois, pienensin lounasannokset puoleen, en syönyt 7 jälkeen kuin hedelmiä, yritin kävellä edes pienen lenkin usein. Sillä lähti 10kg, nää viimeiset 5kg ovatkin vaikeammat :) tsemppiä! ja herkuttelupäivän kyllä sallin mutta silloinkin vain pieni karkkipussi entisen 500g sijaan...
 
Mulla lähti liki 30kg reseptillä:

-Jatkuvaa valvomista, nukkui noin 3,5min/vuorokausi
-loputtomasti kahvia että jaksoi valvoa
-ääretön määrä tupakkia ettei hermot poksahtanut kahvin keiton yhteydessä.

Ilmeisen tehokas kuuri kun ei ole kilon kiloa tullut takaisin :whistle: tosin en vaan suosittele kenenkään kokeiltavaksi :snotty:
 
Minulla on noi herkut todella se heikko lenkki. Ja rakastan leipää, pastaa, nuudelia ja riisiä. Siinäpä se, kaikki noin kait pitäisi jättää pois! Lisäksi avioliittoni on huonossa jamassa ja syön suruuni :( Itkut, nyt kuitnekin taas kerran ajattelin, että itseni ja oman hyvinvointini vuoksi painoa on saatava pois. Jospa tuo mieskin innoistuisi minusta kun näyttäisin mukavammalta!

Vien vauvan nukkumaan, palaan myöhemmin takaisin. Tuo vinkki, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa on tietenkin tiedossa. Nyt kuitenkin etsinkin naisia, joilla oikeasti ollut ylipainoa ja ovat myös herkkuperseitä eli vaatinut varmasti enemmän itsekuria (mikä minulta siis puuttuu) kuin normipainoisilla. Onnistuisikohan nuo pisteiden laskemiset, tuntuu aika työläältä alkaa kaikki ruoat pisteyttämään.
 
Toukokuussa synnäriltä lähtiessa vaaka näytti 83 kiloa ( :ashamed: ihan hirveetä, tiedetään!), ja nyt 6kk myöhemmin vaaka näyttää 64kiloa. Ja OLEN YLPEÄ! =)

Hyötyliikuntaa, herkkujen karsiminen raakalla kädellä (välillä voi herkutella, mutta rajallisesti! ), lautasmallin käyttö, säännölliset ruokailuajat, terveellisiä, pieniä valipaloja jne. Lenkillä olen käyny ahkerasti, ja tällä hetkellä menossa kiinteytysprojekti. Meillä on kotona kuntokeskus, semmonen monitoimilaite, millä pystyy treenaa melkeinpä minkä lihasryhmän vaan.

*MUOKS* Pituutta mulla 162cm
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Minulla on noi herkut todella se heikko lenkki. Ja rakastan leipää, pastaa, nuudelia ja riisiä. Siinäpä se, kaikki noin kait pitäisi jättää pois! Lisäksi avioliittoni on huonossa jamassa ja syön suruuni :( Itkut, nyt kuitnekin taas kerran ajattelin, että itseni ja oman hyvinvointini vuoksi painoa on saatava pois. Jospa tuo mieskin innoistuisi minusta kun näyttäisin mukavammalta!

Vien vauvan nukkumaan, palaan myöhemmin takaisin. Tuo vinkki, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa on tietenkin tiedossa. Nyt kuitenkin etsinkin naisia, joilla oikeasti ollut ylipainoa ja ovat myös herkkuperseitä eli vaatinut varmasti enemmän itsekuria (mikä minulta siis puuttuu) kuin normipainoisilla. Onnistuisikohan nuo pisteiden laskemiset, tuntuu aika työläältä alkaa kaikki ruoat pisteyttämään.
Click to expand...

Rakastat niitä hiilareita, koska olet niihin koukussa. Todennäköisesti rakastat enemmän hoikempaa itseäsi kuin leipää ja pastaa.

Suosittelen karppausta, hiilihydraattien merkittävää vähentämistä siis ja hiilarien korvaamista proteiinilla (+rasvalla jossain määrin). Aineenvaihdunnalle ja rasvanpoltolle merkittävä vaikutus on lyhyellä aerobisella liikunnalla heti heräämisen jälkeen ennen aamupalaa. Eli jos ehdit kipaisemaan pienellä reippaalla kävelyllä (10-15min riittää) ennen kuin miehesi lähtee töihin, aineenvaihdunta lähtee käyntiin ihan eri tavalla. :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Minulla on noi herkut todella se heikko lenkki.

Tuo vinkki, että pitää syödä vähemmän kuin kuluttaa on tietenkin tiedossa. Nyt kuitenkin etsinkin naisia, joilla oikeasti ollut ylipainoa ja ovat myös herkkuperseitä eli vaatinut varmasti enemmän itsekuria (mikä minulta siis puuttuu) kuin normipainoisilla. Onnistuisikohan nuo pisteiden laskemiset, tuntuu aika työläältä alkaa kaikki ruoat pisteyttämään.
Click to expand...

No mä oon normaalipainoinen (16 kg tosin tuli ekasta, ja tulee näemmä tästä tokastakin vauvasta) mutta aivan totaalinen herkkusuu. Makea, suolainen, kaikki menee. Herkuista en luovu -> pakko urheilla, muuten oisin satakiloinen. Itsekuriahan se näinkin vaatii, mutta vähemmän kuin niin, että pitäisi herkuista luopua kokonaan/vähentää rajusti ;) Tuo on ihan harhaluulo, että normipainoiset jotenkin ois sitä automaattisesti. Suurin osa meistäkin joutuu ihan töitä tekemään sen painonsa eteen. Aika monta kertaa on ottanut kupoliin kuunnella näitä "helppohan sun on pizzaa syödä"-kommentteja, ihan kuin se pizza mun lautasella ei sisältäisi samoja kaloreita kuin kaikkien muidenkin :D

Johonkin tollaiseen pistelaskuhommaan mulla ei riittäisi hermot millään, synnytyksen jälkeen vedin vaan kevyttä kotiruokaa pieniä annoksia ja kuntoilua mahd. mukaan siihen päälle. Vauva-aikanahan se nyt on vähän hakusessa, mutta silloin toisaalta imetys auttaa painonpudotuksessa... tai mulla auttoi, kaikilla kuulemma ei.
 
Lenkille en pääse millään heti aamusta, hektinen arki alkaa heti kun silmäni aukaisen. Tiedän, että kun saisin noi herkkujen syömiset edes normirajoihin niin saisin sillä jos hiukan painoa pois. Voin vetäistä peräkkäisinä päivinä suklaalevyn tuosta vaan, vähän niin kuin ruoaksi. Sitten kun miehen kanssa on vaikeaa, huomaan miettiväni, etten edes välitä, ihan sama. Mutta kun saisin itseäni hoikemmaksi, miehenkin kanssa alkaisi varmasti sujua hiukan paremmin, nyt tiedän, etten viehätä silmää. En haluaisi takaisin tod hoikaksi, mitä ennen olin. Mielestäni normipainoinen ja ehkä hieman +kiloja omaava on kauniimpi, mutta nyt näitä on liikaa. En voisi kuvitellakaan meneväni mieheni kanssa esim. saunaan tämän näköisenä, onneksi se ei ole edes valmis vielä. Itsekuria, mistä sitä saa???
 
Onko näin, että hiilareihin voi olla koukussa? Millä minä sitten pastan korvaan kun sitä rakastan niin älyttömästi? Ja leivän, äskenkin aamupalalla teen kanssa söin pelkkää leipää, päällä floraa sellaisesta pyöreästä reilun kokoisesta "kiekkoleivästä" puolet!
 
Täällä 20kg tippunu 5kk:ssa, ja näyttää ihan tasaisesti tippuvan vielä. Ihan imettämällä ja vaunulenkillä. Syömisiäni en tarkkaile, koska 2:n piene lapsen äitinä olo on muutenkin tarpeeks stressaavaa, niin huonoa omatuntoa en suklaansyömisistä aio ottaa.
 
Sulla "m" hyvä tilanne kun imetät niin se tietty auttaa painon pudottamisessa. Tosi paljon oot saanut pois!! Hienoa!

Oon nyt tullut siihen tulokseen, että toi mun herkkumässäily on ehdottomasti saatava kuriin. Oon sellanen on-off-tyyppi, et jos talosta löytyy herkkuja, syön ne. Jos ei ole niin en niin välttämättä niiitä kaipaakaan, paitsi välillä.....siis aika usein....mutta pystyn elämään ilmankin. Niitä ei saisi olla talossa ollenkaan.
 
Lisään vielä, koska meillä neljä alle 5-vuotiasta lasta, pienin 9kk - luulisi, että tuossa yhtälössä kertyy sitä arkiliikuntaa aika paljon, joten liikuntaa tulee. Joten ne herkut, ne ne on!!
 
Pienennä nyt alkuun annoskokoja kun näköjään oot hiilarikoukussa. Juo paljon vettä. Itse olen kans sokerihiiri, mut kohtuullistin ruokavaliotani ja painoa tippunut yli 35kg. Eli vaihdat sen suklaalevyn vaikka patukkaan, tee ne hyvät päätökset jo kaupassa koska tiedän itsekin, että ei se suklaalevy kaapissa kauan säily jos sen sinne ostaa..
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap.:
Onko näin, että hiilareihin voi olla koukussa? Millä minä sitten pastan korvaan kun sitä rakastan niin älyttömästi? Ja leivän, äskenkin aamupalalla teen kanssa söin pelkkää leipää, päällä floraa sellaisesta pyöreästä reilun kokoisesta "kiekkoleivästä" puolet!
Click to expand...

Todellakin voi olla ja varmasti oletkin, jos ruokavaliosi koostuu pääasiassa hiilihydraateista. Laihdut jo varmasti sillä että jätät leivän ja pastan pois.
 
Poljin kuntopyörää vähintään tunnin joka ilta töllöä katsellessa ja söin hyvin kevyesti.
Jonkin aikaa meni kitkutellessa mutta siten tuli sellainen olo että ilman polkemista ei voi olla yhtäkään iltaa ja ruoka ei maistunut, saatika herkut.
 
Itse oon korvannut pastan, riisin ja perunan porkkanalla, parsakaalilla, kukkakaalilla, kesäkurpitsalla, salaatilla, tomaatilla, kurkulla jne. Karkit jätän kauppaan. Leipää syön kun imetän ja en kokoajan jaksa olla laittamassa ruokaa, mutta maksimissaan kolmen ruispalan verran päivässä. yleensä syön kaksi palaa, aamulla yhden ja illalla toisen. Tai siis kaurapaloja kun lapselle tulee ruisleivästä vatsavaivoja. Vaunulenkki koirien kanssa päivittäin ja 2-4 kertaa viikossa vatsalihaksia + punnerruksia (elokuvia katsoessani). Sairaalasta kotiin tultuani painoin 78kg, ja nyt 4kk myöhemmin 67kg. Elokuuhun mennessä tarkoitus painaa 58kg. Ja pituutta 162cm. Itsekuri mullakin on se pahin kun ennenvanhaan vedin minäkin kevyesti levyn suklaata päivässä + muita nameja. Sitten luin kolumnin missä kirjoitettiin aiheesta: saat huomenna sen kaksinkertaisena mistä luovut tänään. Ja tämä nyt ei tarkoita että huomenna syön kaksi suklaalevyä vaan että elokuussa painan 58kg ja viihdyn kropassani, tunnen oloni terveeksi ja jaksan lapseni kanssa. Voittaa suklaalevyn mennen tullen. Mulla on myös lompakossa lappu jossa lukee tän hetkinen paino ja se mitä haluan painaa. Aina kun kaupan kassalla avaan lompakkoni, muistan miksi en ostakkaan niitä nameja...
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa