Pakko myöntää että vähän olen kateellinen välillä kavereille, entä muut

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja purkausta vaan
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
P

purkausta vaan

Vieras
Siis siitä että heillä on sellaisia ystäviä tai sukulaisia jotka auttavat "ilmaiseksi"

Sanotaan nyt esimerkiksi että me ollaan jouduttu tekemään tän talon remontti ulkopuolisilla, kun tarpeeksi ei ole osaamista lähipiirissä, joten maksettu ollaan iso raha että ollaan saatu taloa laitettua, kun taas eräillä kavereilla on sukulaisia, jotka osaavat sitä ja tätä joten heidän ei ole työstä tarvinnut maksaa oikeastaan mitään.
Eräällä kaverilla on sellainen kaveri, joka harrastaa valokuvausta ja on ottanut kaverin lapsesta muutaman kerran kunnon kuvia, tosi hienoja ovat, mutta jos minä haluan tuosta lapsesta kunnon kuvia, niin valokuvaamoon sitä on mentävä ja maksaa itsensä siitä kipeäksi.

En sano että olisi koko ajan kateellinen ja katkera, sitä nyt en ainakaan ole, mutta kyllähän se välillä ärsyttää kun muut saa ilmaiseksi melkein kaiken ja itse ei sitten yhtään mitään. Nää on tällaisiä pieniä juttuja kuitenkin eikä ne nyt mitään maailmaa kaada.
 
Mie en osaa olla katellinen. Yleensä olen iloinen kavereiden samasta avusta. Tai sitten se on mulle "han sama!.

Läheiseltä kaverilta voisin kysyä, että paljokohan Pertti-enosi haluaisi korvausta, jos kävisi meillä remonttiapuna ja kävisiköhän Juuso kuvaamassa meidänkin lapset pientä korvuasta vastaan. Jos siis "kunnon kuvat" olisivat mielestäni kunnon kuvia, niin voisin maksaa vaikka puolet kuvaamon hinnasta. Todellisuudessa käytämme lapset niin harvoin kuvauksessa, että hinnalla ei ole väliä.
 
tuo nyt on sellaista normaalia kateutta. Sen kun unohtaa äkkiä ja sitten ajattelee että no olinpa taas hölmö kun tuollain mietin. Ärsyttää välillä itseänikin, kun ystäväpiirissä tunnutaan saavan kaikkea, ja itse paiskii töitä olantakaa ja missään se ei näy. Mutta kuules ajattelen aina etä tulee se oma vuorokin välillä :)
 
Kaipa se on ihan inhimillistä olla kade. Mut onhan se aika älytöntä - ei kai ystäviesi saama ilmainen apua sinulta ole pois.

Ja mitä tulee tohon lähipiirillä ilmaiseksi teettämiseen: Tunnen myös heitä, jotka ihan härskiyttään teettää kaikenlaista tutuilla ja puolitutuilla kahvipalkalla. Minusta se on supertyhmää, etenkin jos auttava osapuoli ei osaa sanoa ei. Omassakin lähipiirissäni on muutama tuollainen kuppari, jotka järjestävät talkoita hiukan liian usein.
 
Mä olen huomannut että olen vähän "kateellinen" ihmisille joilla on turvaverkko.
Kadehdin siis heitä jotka voivat viedä lapset mummolaan hoitoon tai saavat sen sukulaisen yhdellä puhelinsoitolla hoitamaan lapsia hetkiseksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no:
tuo nyt on sellaista normaalia kateutta. Sen kun unohtaa äkkiä ja sitten ajattelee että no olinpa taas hölmö kun tuollain mietin. Ärsyttää välillä itseänikin, kun ystäväpiirissä tunnutaan saavan kaikkea, ja itse paiskii töitä olantakaa ja missään se ei näy. Mutta kuules ajattelen aina etä tulee se oma vuorokin välillä :)

ajattelen samoin, se vähän lohduttaa. ja sitten jos ajattelee kokonaisuutta: kyllä meidänkin perheessä on asiat loppujen lopuksi hyvin (terveys, asuminen, toimeentulo).
 
Alkuperäinen kirjoittaja :):
Mie en osaa olla katellinen. Yleensä olen iloinen kavereiden samasta avusta. Tai sitten se on mulle "han sama!.

Läheiseltä kaverilta voisin kysyä, että paljokohan Pertti-enosi haluaisi korvausta, jos kävisi meillä remonttiapuna ja kävisiköhän Juuso kuvaamassa meidänkin lapset pientä korvuasta vastaan. Jos siis "kunnon kuvat" olisivat mielestäni kunnon kuvia, niin voisin maksaa vaikka puolet kuvaamon hinnasta. Todellisuudessa käytämme lapset niin harvoin kuvauksessa, että hinnalla ei ole väliä.

no mä kysyin kaverilta, että paljonkohan ottaisi kuvista, niin eipä ollut kaveri valmis kysymään kaveriltaan, ei kyllä sanonut suoraan, mutta ei kyllä sanonutkaan että kysympä, oli jotenkin sen oloinen että niimpä. Että tuli semmoinen tunne, että ei sitten, jos ei haluta.
 
En olen kateellinen, vaikka tokihan se olisi kiva jos kaikki ratvittava apu ja osaaminen löytyisi lähipiiristä.

Mutta pikemmin voi kysyä mitä erityisosaamista itsellä on ja kuinka usein sitä tulee tarjottua ilmaiseksi omalle lähipiirille?

Kyllä meilläkin joskus käy säkä että vaikka naapuri pääsee auttamaan jossain remonttijutussa. Vastaavasti me voidaan auttaa toisia muutoissa, lasten- ja eläintenhoitamisissa jne. Kyse on siis ihan vastavuoroisesta käytöksestä, ei siitä että että ympärillä pitäisi olla vain ihmisiä jotka tekevät kaikkensa minun eteeni.
 
Meillä ei ole vahvaa tukiverkkoa. Mutta en oikeastaan ole siitä kateellinen kelleen, toki muistan muistuttaa muita, joilla sellainen on, että ovat onnekkaassa asemassa.

Itse olen kateellinen niille, joilla raskaus alkaa helposti.
 

Yhteistyössä