Pakko purkaa tänne kun sapettaa anoppi...

[Micosa]

En lukenu kun ap:n ekan viestin ja sanon et huh huh.
On minunkin appivanhemmilla rahaa kun roskaa ja me kituutetaan kädestä suuhun ja mihinkään ylimääräiseen ei ole rahaa, mutta onneksi minulla ja miehelläni on sama periaate, että vanhemmiltamme emme mtn vaadi koska emme mekään ole heille mtn antaneet!
Meitä odottaa valtavat perinnöt sekä omien vanhempieni sekä mieheni vanhempien puolelta ja suoraan sanottuna odotan kauhulla niitä aikoja. En haluaisi mtn ilmaiseksi ja olenkin jo sanonut että talot jne saa testamentata sisarelleni, minä en tarvitse mtn. Miehelläni ei ole sisaruksia, joten väistämättä mökit, talot, metsät ja omaisuus tulee miehelleni. Hänen vanhempansa ovat jo vanhoja joten on vaan ajasta kiinni koska se tulee eteen. Todennäköisesti myymme kaiken mökkiä lukuunottamatta ja laitamme rahat säästöön odottamaan, että omat lapsemme niitä tarvitsevat. Saavat asunnot ja autot jne. Mökkiä emme myy, koska se on appivanhempien toive.

Mitäs kauheaa tuossa sitten on?
Perintöveroja lukuunottamatta.

 

[vieras]

En lukenu kun ap:n ekan viestin ja sanon et huh huh.
On minunkin appivanhemmilla rahaa kun roskaa ja me kituutetaan kädestä suuhun ja mihinkään ylimääräiseen ei ole rahaa, mutta onneksi minulla ja miehelläni on sama periaate, että vanhemmiltamme emme mtn vaadi koska emme mekään ole heille mtn antaneet!
Meitä odottaa valtavat perinnöt sekä omien vanhempieni sekä mieheni vanhempien puolelta ja suoraan sanottuna odotan kauhulla niitä aikoja. En haluaisi mtn ilmaiseksi ja olenkin jo sanonut että talot jne saa testamentata sisarelleni, minä en tarvitse mtn. Miehelläni ei ole sisaruksia, joten väistämättä mökit, talot, metsät ja omaisuus tulee miehelleni. Hänen vanhempansa ovat jo vanhoja joten on vaan ajasta kiinni koska se tulee eteen. Todennäköisesti myymme kaiken mökkiä lukuunottamatta ja laitamme rahat säästöön odottamaan, että omat lapsemme niitä tarvitsevat. Saavat asunnot ja autot jne. Mökkiä emme myy, koska se on appivanhempien toive.

Tiesit kai että pernnöstä voi kieltäytyä myös silloin kun ei ole muita perillisiä? Ei miehesi tarvitse ottaa penniäkään vastaan vanhempiensa perintöä, sen voi hoitaa suoraan yhteiskunnalle ja jatkatte samaa linjaa kituuttelua kuin tähänkin saakka. Tai lahjoitatte suoraan hyväntekeväisyyteen. Ja lapsenne tietty kanssa jäävät perinnöttä, täytyyhän heidänkin oppia että mitään ei saa ilmaiseksi. Kai te nyt ainakin testamenttaatte omaisuutenne esim jollekin järjestölle ja lapsenne ansaitkoot itse omaisuutensa?

 

[mlps]

meillä mun isä kuoli, ja heillä oli avio ehto, mutta ei testamenttia. eli koko isän omaisuus kuului meille lapsille. äidilläni oikeus asua talossa kuolemaansa saakka.
jos avioehtoa EI OLE, kaikki varat menee toiselle puolisolle ja pesä jaetaan vasta sitten kun toinenkin vanhemmista kuolee.
eli teidän tapauksessa homma on menny ihan oikein. varat kuuluu anopillesi ei teille. lakiosuus olisi ollut mahdolliusta saada mutta koska miehesi on sanonut että ei tarvitse niin kaikki varat on mennyt miehesi äidille.
eli homma on mennyt ihan oikein.

Ei muuten mene näin. Lapset perivät vanhempansa, leskellä ainostaan oikeus jäädä yhteiseen kotiin asumaan.

puolet omaisuudesta kuuluu leskelle ja toinen puoli kuuluu lapsille. jos avioehtoa ei ole puoliso perii puolet

Tämä on totta!!!!

Eikä oo. Puoliso ei peri ilman testamenttiä mitään. Mut ilman avioehtoa on avio-oikeus toisen omaisuuteen= puoleen siitä molempien yhteenlasketusta omaisuudesta. Mut ehkäpä tässä aapeen tapauksessa anopilla on niin hirveesti pätäkkää sukan varressa, että joutuiskin maksamaan perillisille tasinkoa ja siks ei suostu jakoon. Mut oikeesti jos perilliset vaatii niin pesä jaetaan, ainoastaan lesken oikeus asuntoon on sellainen johon ei kajota. Ja jos kuolinpesä on jakamaton, niin sen varojen käytöstä kyllä joutuu tekemään tiliä muille. Ja liekkö tuo leski ees osakkaana kuolinpesässä...nimittäin ainoastaan kuolinpesän osakkaat voivat estää kuolinpesän jakamisen. Minusta anoppi tässä on ahne, kun ei suostu perinnön jakoon. Ei siinä hänen rahojaan jaella.

 

[buhahaa]

Mieheni isä kuoli muutama vuosi sitten ja tähän saakka minulla on ollut käsitys, että hän oli kuollessaan täysin varaton ja siksi mieheni ei saannut perintöä sentiäkään. Nyt sitten totuus valkeni, appiukollani oli omaisutta yhteensä noin 200 000 euron arvosta, josta suurin osa kiinni asunnossa missä anoppini (oikeutetusti) edelleen asuu. Mutta sijoitustileillä hänellä on varoja yhteensä vajaa 100 000 euroa. Avioehtoa ei ollut ja anopilla on omaisuutta nimissään toinen mokoma.

Miksi sitten mieheni ei saannut isänsä perinnöstä mitään?

Koska anoppini on perunkirjoituksessa kieltäytynyt jakamasta pesää!

Anoppi on siis hyvissä varoissa ja hyvätuloinen eli tyhjän päälle ei olisi jäännyt vaikka miehensä osuus omaisuudesta olisi mennyt perillisille eli miehelleni ja tämän veljelle.

Katkeruus nousee pintaan, vaikka kyse ei minun rahoistani olekaan vaan mieheni, muta me tässä hikihatussa lyhennämme lainoja eikä mihinkään ylimääräiseen ole varaa, oltaisiin edes saatu laina summaa pienemmäksi miehen perinniöölä. Lisäksi lomautukset meillä molemmilla uhkana ja todella huoli pärjäämisestä, mutta anoppi se vaan istuu rahakasan päällä välittämättä ilmeisesti lainkaan lastensa elämäst. Ihan hyvissä väleissä ollaan oltu, joten en jaksa ymmärtää anopin käytöstä...

HAHAHAA! Ihan oikein sulle, ahne paska!
Tienaa itse oma omaisuutesi.

 

[mlps]

täytyy sanoo että olet ahne! Eikös täällä jokainen elä omillaan ja omilla varoillaan? Kyllä olette säälittäviä kun meinaatte kaiken laskea perintöjen varaan!!! Mitäs olette ottanut lainaa,kuka pakotti! Voi hitto että vituttaa tollanen turhan ruikutus!!!

En minä ole ahne, ei ne rahat minun ole enkä laske mitään niiden varaan. Lainaa on otettu asuntoa varten ja täällä pääkaupunkiseudulla sitä joutuu ottamaan vähän enemmän vaikka mitään luksusta en haluaisikaan.

Ei ne rahat kuitenkaan anopin ole, vaan appiukon tienaamia ja lain mukaanhan ne kuuluisi kuitenkin lapslleen eli perillisille, ei anopille, jolla sitä rahaa on omasta takaa.

Taidat itse olla hieman katkera?

kyllä se kuule niin on, että puolisot perii toisensa.
miehesi saa rahansa sitten kun äidistään aika jättää, meilläkin vaarin kuolinpesä pysyy koskemattomana siihen saakka kunnes mummusta aika jättää, sillä välin mummu voi huoletta törsätä rahojaan vaikka kahvipaketteihin jos niin tahtoo.

No kun ei oo noin. Puolisoilla on pelkkä avio-oikeus toistensa omaisuuteen ja sitä voidaan rajata avioehdolla.

 

[mutta]

En lukenu kun ap:n ekan viestin ja sanon et huh huh.
On minunkin appivanhemmilla rahaa kun roskaa ja me kituutetaan kädestä suuhun ja mihinkään ylimääräiseen ei ole rahaa, mutta onneksi minulla ja miehelläni on sama periaate, että vanhemmiltamme emme mtn vaadi koska emme mekään ole heille mtn antaneet!
Meitä odottaa valtavat perinnöt sekä omien vanhempieni sekä mieheni vanhempien puolelta ja suoraan sanottuna odotan kauhulla niitä aikoja. En haluaisi mtn ilmaiseksi ja olenkin jo sanonut että talot jne saa testamentata sisarelleni, minä en tarvitse mtn. Miehelläni ei ole sisaruksia, joten väistämättä mökit, talot, metsät ja omaisuus tulee miehelleni. Hänen vanhempansa ovat jo vanhoja joten on vaan ajasta kiinni koska se tulee eteen. Todennäköisesti myymme kaiken mökkiä lukuunottamatta ja laitamme rahat säästöön odottamaan, että omat lapsemme niitä tarvitsevat. Saavat asunnot ja autot jne. Mökkiä emme myy, koska se on appivanhempien toive.

Niin ei ap ole vaatimassa, asia voi silti häntä sapettaa. Kyse on vanhempien halusta antaa ja auttaa. Vaikka vanhemmat auttaisi, ei se sano että lapsesta tulee ahne, kiittämätön ja patalaiska. Kunhan se kasvatus on aikanaan osattu hoitaa kunnolla, tietysti jos sellaista pelkoa vanhemmilla on niin sitten ei tietenkään. Ilmeisesti pienikin vastoinkäyminen veisi elämäsi rankasti alaspäin koska nyt elät kädestä suuhun.

 

[Micosa]

Esimerkkinä 100 000? asuntolaina ja 10 000? autolaina,vaihtoehdot on:

A)Maksaa itse kaiken vaikka olisi oikeus perintöön millä maksaa nuo,muttei huoli ollaan niin omillaan toimeen tulevia

B )Maksaa kenties velat pois oikeutetulla perinnöllä ja helpottaa niin omaa kuin lastensa elämää


Kyllä mä veikkaan että suurin osa on vaihtoehto B kannalla vaikka mitä täällä kirjoittaisi.

 

[alaston sydän]

No turhaan sä sitä anoppias nyt manaat. Miehes on nyt suostunut tähän ja näin on.

Mieheni on suosutnut, koska haluaa säilyttää välit äitinsä kanssa mutta minusta anoppini on kohtuuton kun vaatii tälläistä eikä näe lastensa etua.

Anoppisi ja hänen poikansa ovat varmasti keskustelleet asiasta ja ovat tehneet yhteisesti päätöksen. Ja miehesi on tehnyt niin kuin parhaaksi on katsonut ja mielestäni sinun pitäisi kunnioittaa hänen päätöstään eikä miettiä muita vaihtoehtoja.

 

[Mä luulen, että...]

...syyt siihen, miksi anoppi on ollut haluton pesää jakamaan löytyy joko

a) siitä, että kuten joku mainitsikin, anopilla on omissa nimissään appea enemmän varoja, mutta jos/kun avioehtoa ei ole, laskettaisiin molempien puolisoiden varat pesää jaettaessa yhteen ja anoppi joutuisi tällöin maksamaan lapsilleen tasinkoa rahoista, joiden hän katsoo kuuluvan itselleen

b) siitä, mikä myöskin tuotiin keskustelussa jo esiin, että anoppi pelkää varojen ajautuvan lasten mahdollisen eron yhteydessä lasten puolisoille eikä halua näin tapahtuvan. Tässä tapauksessa mahdollista olisi kyllä ollut laatia ainakin appiukon eläessä testamentti, jossa todetaan, ettei lasten nykyisillä tai tulevilla puolisoilla ole oikeutta perittyyn omaisuuteen. Näin tekivät minun appivanhempani ja se on mielestäni täysin oikein. Niin aiomme myös miehen kanssa itse menetellä, mikäli omaisuutta kertyy. Luulen kuitenkin, että tällainen testamentti olisi pitänyt laatia jo appiukon eläessä ap:n tapauksessa. Kysehän on kuitenkin nyt jo kuolleen ihmisen perinnöstä, joten tuskin siihen kukaan voi jälkikäteen mitään ehtoja laatia

Mikä on oikein tai väärin, siihen en halua ottaa kantaa. Itsekin kyllä haluaisin helpottaa omien lasteni elämää aikuisena (kuten myös mahdollisten lastenlasten), jos siihen on tilaisuus minun elämäni kohtuuttomasti kärsimättä. Mutta kaikki eivät ajattele samoin ja jos miehesi on päättänyt olla vaatimatta lakiosuuttaan (johon hänellä ymmärtääkseni olisi kyllä laillinen oikeus), niin siihen päätökseen on sitten vain tyydyttävä. Hänenhän se perintö on, kuten myös sitä koskevat päätökset.

 

[ARGH!]

Mitä IHME pyhimyksiä kaikki on olevinaan?

Jos velat pukkaa päälle koska töistä tullut huonoa postia että nyt loppuu työt, lapset vauva/taapero-iässä eikä niitä haluaisi hoitoon viedä jne, ja joutuu sitten työttömyysrahalle kituuttamaan, myymään asunnon tappiolla ja laskemaan pennejä niin ketään ei haittaisi pienimmissäkään määrin että anopin pantaamilla appivanhemman rahoilla olisi voinut pelastaa koko elämänlaadun joka on nyt tuhottu vuosiksi eteenpäin ja lasten lapsuus on radikaalisti erilainen kuin mitä oli laskelmoinut lapsia hankkiessaan (ennen lamaa!).

Ei kun anoppi voi ihan hyvillä mielin hautoa niitä rahoja pölyyntymässä jossain rahastossa X jossa ne kasvata kaksyt euroa vuodessa korkoa, jee jee.
Sehän on todella hyödyllistä se, paljon hyödyllisempää kuin se että lapset ja lapsenlapset voisivat asua omassa tutussa kodissaan, asua tutuilla seuduilla, pärjätä jotenkuten työttömyyden yli kunnes uusi työpaikka avaa ovensa heille ja lapsetkin saisivat muuta kuin kaurapuuroa ja kirpparivaatteita (kyllähän se lapsi pienellä hengissä selviää mutta kuka rehellisesti ei haluaisi normaalia arkea jossa voi joskus lasta hemmotella eikä vain laskea pennejä päivästä toiseen??)

Ei, antaa sen anopin asua siellä linnassaan ja hautoa rahoja ja katsoa kuinka kauniita summia niillä papereilla on jotka sieltä säätiöistä tulee, tuleepahan hälle hyvä mieli kun näkee niin hienoja numeroita ja voi tuntea olonsa rikkaaksi.

Olette aika pirun tekopyhiä koko sakki!
'No enhän minä nyt ainakaa ottaisi mitään vastaan, myisin vaikka omaa persettä ja laittaisin lapset punomaan koreja kun pitäähän nyt jokaisen omat rahat ansaita ettei elämä suinkaan olisi koskaan liian helppoa kun tulee vastoinkäymisiä...!'

 

[mutta]

Olette aika pirun tekopyhiä koko sakki!
'No enhän minä nyt ainakaa ottaisi mitään vastaan, myisin vaikka omaa persettä ja laittaisin lapset punomaan koreja kun pitäähän nyt jokaisen omat rahat ansaita ettei elämä suinkaan olisi koskaan liian helppoa kun tulee vastoinkäymisiä...!'[/quote]

 

[eräs]

Ei ole sun rahojas... Ehkä anoppi pelkää, että jätät sen pojan ja saat puolet TEIDÄN omaisuudesta. Ehkä hänellä on velkoja, jotka täytyisi maksaa. Ja kuka sinulle on kertonnut miten paljon säästössä on? Vai kävitkö salaa tutkimassa asiakirjoja?

 

[mites te nyt laskette oikein]

Siis mitä, puolison kuollessako jaetaan niin että omaisuus menee 1/2 leskelle, 1/4 pojalle ja 1/4 pojalle?

Eikö kuitenkin niin että ensin jaetaan aviopuolisoiden kesken omaisuus puoliksi, kuten avioerotapauksessa, ja sitten sen jälkeen katsotaan mitä perii leski ja mitä lapset. Tuossa aiemmassa esimerkissähän leski ei olisi perinyt mieheltään mitään, jos kerran talosta 1/2 menisi leskelle ja 1/4 pojalle ja 1/4 toiselle pojalle?

Vai miten tässä matematiikassa palstamammojen mielestä tällä anopilla ei siis olisi ennestään mitään omaisuutta, vaan kaikki olisi tuon miehen?

Jos minä olen maksanut puolet omakotitalon lainanlyhennyksistä jne niin onhan se nyt ihan helvetin epäreilua että siinä kohdalla kun mieheni kuolee en perisikään yhtään mitään, vaan lapset veisivät puolet talosta jossa asun ja joutuisin muuttamaan pois kotoani. Eikö kuitenkin mene niin että minä omistan etukäteen 1/2 talosta, miehen kuollessa omistan sen 1/2:n minkä ennenkin ja LOPUSTA omaisuudesta menee puolet leskelle ja puolet lapsille?

 

[vieras]

Olette aika pirun tekopyhiä koko sakki!
'No enhän minä nyt ainakaa ottaisi mitään vastaan, myisin vaikka omaa persettä ja laittaisin lapset punomaan koreja kun pitäähän nyt jokaisen omat rahat ansaita ettei elämä suinkaan olisi koskaan liian helppoa kun tulee vastoinkäymisiä...!'

[/quote]

Eri asia kokonaan se antaako joku sitä rahaa perinnöksi tai ennakkoperinnöksi vapaaehtoisesti, kun ei itse tarvitse, vai pitääkö kerjätä niinkuin AP tekee että kun rahaa ei tipukaan niin itketään palstalle.

 

[Huspati Huta]

Vai miten tässä matematiikassa palstamammojen mielestä tällä anopilla ei siis olisi ennestään mitään omaisuutta, vaan kaikki olisi tuon miehen?

Tämä on hyvin yleinen väärä luulo.

 

[anouk]

Minun vanhempani ovat tehneet testamentin, että toisen kuollessa toinen saa kaiken. Nuon sen pitääkin mennä. Mummoni joutui todella tiukille, koska joutui puolet omaisuudesta antamaan lapsilleen. Lapset eivät olisi halunneet, mutta laki määräsi.

 

[vieras]

Siis mitä, puolison kuollessako jaetaan niin että omaisuus menee 1/2 leskelle, 1/4 pojalle ja 1/4 pojalle?

Eikö kuitenkin niin että ensin jaetaan aviopuolisoiden kesken omaisuus puoliksi, kuten avioerotapauksessa, ja sitten sen jälkeen katsotaan mitä perii leski ja mitä lapset. Tuossa aiemmassa esimerkissähän leski ei olisi perinyt mieheltään mitään, jos kerran talosta 1/2 menisi leskelle ja 1/4 pojalle ja 1/4 toiselle pojalle?

Vai miten tässä matematiikassa palstamammojen mielestä tällä anopilla ei siis olisi ennestään mitään omaisuutta, vaan kaikki olisi tuon miehen?

Jos minä olen maksanut puolet omakotitalon lainanlyhennyksistä jne niin onhan se nyt ihan helvetin epäreilua että siinä kohdalla kun mieheni kuolee en perisikään yhtään mitään, vaan lapset veisivät puolet talosta jossa asun ja joutuisin muuttamaan pois kotoani. Eikö kuitenkin mene niin että minä omistan etukäteen 1/2 talosta, miehen kuollessa omistan sen 1/2:n minkä ennenkin ja LOPUSTA omaisuudesta menee puolet leskelle ja puolet lapsille?

Mainitaan nyt tässä vielä kerran faktat, jotka voit tarkistaa perintökaaresta (finlex).

1) Aviopuolisoiden omaisuus on yhteistä, ellei avioehtoa ole. Avioeron tai kuoleman sattuessa kaikki omaisuus, oli se kumman tahansa nimissä ja suoraa rahaa tai muuta omaisuutta, lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan kahdella. Molemmille kuuluu puolet tästä summasta. Tämän verran kumpikin saa eron tai kuoleman sattuessa. Toisin sanoen, jos jommalla kummalla on enemmän omaisuutta ns.omissa nimissään, hän maksaa toiselle. Tätä kutsutaan avio-oikeudeksi. Tilanne on toinen vain silloin, jos on olemassa avioehto tai jos esim. toinen on saanut vaikkapa perintöä, jonka osalta erikseen on mainittu, että puolisolla ei ole siihen avio-oikeutta.

2) Puolisoilla ei ole toistensa suhteen lakisääteistä perimysoikeutta. Toisin sanoen, vain lapset perivät silloin kun niitä on. Tai jos lapset ovat kuolleet tai luopuvat perinnöstään, seuraavana perimysoikeus siirtyy taas heidän rintaperillisilleen eli lapsilleen. Tämä tosiaan tarkoittaa sitä, että kun toinen puoliso kuolee ja avioehtoa ei ole, niin leski saa oman avio-oikeutensa verran eli puolet puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Siis ikään kuin oman omaisuutensa. Loput on kuolleen puolison omaisuutta, joka siis ei kuulu leskelle, vaan lapsille. Kuollut on kuitenkin voinut määrätä testamentilla, että lapset saavat vain lakiosansa, joka onkin vain puolet siitä, mitä muuten perisivät. Eli jos otetaan esimerkki, jossa on aviopari ja heidän kaksi lastaan eikä avioehtoa. Toisen puolison kuollessa eloon jäänyt saa puolet parin yhteen lasketusta omaisuudesta eli omansa. Kuolleen puolison omaisuudesta puolet (eli yhteisestä omaisuudesta neljäsosa) on ns. lakiosaa, joka lapsilla on oikeus vaatia. Tämä osa jaetaan tasan rintaperillisille eli tässä tapauksessa kahdella. Sitten se toinen puolikas kuolleen omaisuutta (eli 1/4 yhteisestä omaisuudesta) on sellaista, josta kuollut voi itse määrätä testamentilla. Hän voi halutessaan siis testamentata sen esim. vain toiselle lapselleen, puolisolleen (tällöin puoliso siis vasta perii) tai vaikka kissojen katastrofiyhdistykselle. Ellei testamenttia ole, tämäkin osa menee lasten kesken tasan.

3) Leskellä on kuitenkin hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin, vaikka lapset omistaisivatkin siitä puolison kuoleman jälkeen osan. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapset eivät voi myydä leskeltä kotia pään päältä silloinkaan, kun pesän varat muut varat eivät riitä kattamaan heidän perimäänsä osaa.

4) Kuolinpesä voidaan myös pitää jakamattomana, jos kaikki pesän osakkaat siihen suostuvat. Siis leski ja lapset voivat sopia, että pesä jaetaan vasta kun leskikin on kuollut. Toisaalta jos yksikin pesän osakas haluaa, että se jaetaan, on se jaettava.

 

[oma laina on oma laina]

...syyt siihen, miksi anoppi on ollut haluton pesää jakamaan löytyy joko

a) siitä, että kuten joku mainitsikin, anopilla on omissa nimissään appea enemmän varoja, mutta jos/kun avioehtoa ei ole, laskettaisiin molempien puolisoiden varat pesää jaettaessa yhteen ja anoppi joutuisi tällöin maksamaan lapsilleen tasinkoa rahoista, joiden hän katsoo kuuluvan itselleen

b) siitä, mikä myöskin tuotiin keskustelussa jo esiin, että anoppi pelkää varojen ajautuvan lasten mahdollisen eron yhteydessä lasten puolisoille eikä halua näin tapahtuvan. Tässä tapauksessa mahdollista olisi kyllä ollut laatia ainakin appiukon eläessä testamentti, jossa todetaan, ettei lasten nykyisillä tai tulevilla puolisoilla ole oikeutta perittyyn omaisuuteen. Näin tekivät minun appivanhempani ja se on mielestäni täysin oikein. Niin aiomme myös miehen kanssa itse menetellä, mikäli omaisuutta kertyy. Luulen kuitenkin, että tällainen testamentti olisi pitänyt laatia jo appiukon eläessä ap:n tapauksessa. Kysehän on kuitenkin nyt jo kuolleen ihmisen perinnöstä, joten tuskin siihen kukaan voi jälkikäteen mitään ehtoja laatia

Mikä on oikein tai väärin, siihen en halua ottaa kantaa. Itsekin kyllä haluaisin helpottaa omien lasteni elämää aikuisena (kuten myös mahdollisten lastenlasten), jos siihen on tilaisuus minun elämäni kohtuuttomasti kärsimättä. Mutta kaikki eivät ajattele samoin ja jos miehesi on päättänyt olla vaatimatta lakiosuuttaan (johon hänellä ymmärtääkseni olisi kyllä laillinen oikeus), niin siihen päätökseen on sitten vain tyydyttävä. Hänenhän se perintö on, kuten myös sitä koskevat päätökset.

no eikös se ole oma vika jos on ottanut niin paljon velkaa, että työttömäksi joutuessaan (uusia töitähän ei toki löydy miltään alalta)
joutuu myymään persettään ja silti talo menee alta.

toki varmasti meistä jokainen ottaisi sen lottovoitonkin ja elelisi ihan kroisoksena tekemättä töitä ollenkaan.

jotenkin nyt vaan tuntuu ihan uskomattomalta, että nyt yhtäkkiä aapeen perheen taloustilanne onkin apen kuoleman jälkeen mennyt siihen pisteeseen, että ilman perintörahoja talo joudutaan myymään ja joudutaan suyömään kiviä lopunelämää, että vatsaan tulee täytettä.


itse on ollut sen verran viisas, että on ottanut sitä lainaa sen verran, että maksukykyä löytyy kyllä jo tilapäisesti työttömäksi joutuu.
säästöjä on myös pahanpäivänvralle kertynyt hiukan.
perintöä on tulossa tännekkin ja toki sillä maksamme asuntolainamme pois, mutta pärjäisimme kyllä ilmankin perintöä, mikäli siihen jotakin viivytyksiä tulisikin.
oma äitini kuoli vuosi sitten, eikä me sisarukset alettu jakamaan meille kuuluvaa lakiosuutta, koska isällemme olisi tullut siitä kustannuksia. sen sijaan rahat ja muu omaisuus odottaa siihen saakka kunnes isästä josus aika jättää.

 

[Gluteus maximus]

tässä ei ole mitään epäselvää. Miehesi on suostunut olemaan jakamatta pesää, joten saatte syyttä ihan miestä ja hänen sisaruksiaan. Jos pesänjakoa vaaditaan niin se tehdään.

Toisaalta anoppi voi olla kaukaa viisas. Pitää rahoja, joissa korot kasvaa, voi jopa miettiä sitä, että mahdollisesti eroatte ja perintörahat menevät jakoon.

 

[mutta]

Olette aika pirun tekopyhiä koko sakki!
'No enhän minä nyt ainakaa ottaisi mitään vastaan, myisin vaikka omaa persettä ja laittaisin lapset punomaan koreja kun pitäähän nyt jokaisen omat rahat ansaita ettei elämä suinkaan olisi koskaan liian helppoa kun tulee vastoinkäymisiä...!'

Eri asia kokonaan se antaako joku sitä rahaa perinnöksi tai ennakkoperinnöksi vapaaehtoisesti, kun ei itse tarvitse, vai pitääkö kerjätä niinkuin AP tekee että kun rahaa ei tipukaan niin itketään palstalle. [/quote]

Edelleen ap ei kerjää, harmittelee toki sitä täällä. Toki miehellä on tähän sanottavansa, mutta perintöhän on toki jo saatavilla. Anoppi ei vain halua lasten tätä vielä saavan ja oma poika on tähän tyytynyt , jotta välit pysyisivät omaan äitiin. Näin sitä omaa valtaa näytetään perheissä.

 

[ukmd]

En lukenut kaikkia viestejä, mut äidin isä kuoli pari vuotta sitten, tosin kuolema oli odotettavissa joten tekivät testamentin jokin aika ennen.

Äiti sain sen joku 10 000e kuin veljensäkin + auton ja veli sai jotain muuta samanarvoista. Äidinäidille jäi tietty talo joka siirrettiin kokonaan mummun nimiin ettei tartte maksaa kauheaa perintöveroa ja varat joita vaarillani muita oli. Ja nämä siis käytiin perunkirjoituksessa heti kuoleman jälkeen. En tiedä onko sit jotain muuta tapaa jakaa perintö, esmes vasta kun puolisokin kuolee.

Aika kylmänkolea tuo oma viesti on, mutta kyllä todellisuudessa on vaari/äidinisä ollut se maailman rakkain vaari ja raha on täysin sivuseikka kun ihmisen menettää.