Alkuperäinen kirjoittaja mites te nyt laskette oikein:
Siis mitä, puolison kuollessako jaetaan niin että omaisuus menee 1/2 leskelle, 1/4 pojalle ja 1/4 pojalle?
Eikö kuitenkin niin että ensin jaetaan aviopuolisoiden kesken omaisuus puoliksi, kuten avioerotapauksessa, ja sitten sen jälkeen katsotaan mitä perii leski ja mitä lapset. Tuossa aiemmassa esimerkissähän leski ei olisi perinyt mieheltään mitään, jos kerran talosta 1/2 menisi leskelle ja 1/4 pojalle ja 1/4 toiselle pojalle?
Vai miten tässä matematiikassa palstamammojen mielestä tällä anopilla ei siis olisi ennestään mitään omaisuutta, vaan kaikki olisi tuon miehen?
Jos minä olen maksanut puolet omakotitalon lainanlyhennyksistä jne niin onhan se nyt ihan helvetin epäreilua että siinä kohdalla kun mieheni kuolee en perisikään yhtään mitään, vaan lapset veisivät puolet talosta jossa asun ja joutuisin muuttamaan pois kotoani. Eikö kuitenkin mene niin että minä omistan etukäteen 1/2 talosta, miehen kuollessa omistan sen 1/2:n minkä ennenkin ja LOPUSTA omaisuudesta menee puolet leskelle ja puolet lapsille?
Mainitaan nyt tässä vielä kerran faktat, jotka voit tarkistaa perintökaaresta (finlex).
1) Aviopuolisoiden omaisuus on yhteistä, ellei avioehtoa ole. Avioeron tai kuoleman sattuessa kaikki omaisuus, oli se kumman tahansa nimissä ja suoraa rahaa tai muuta omaisuutta, lasketaan yhteen ja saatu summa jaetaan kahdella. Molemmille kuuluu puolet tästä summasta. Tämän verran kumpikin saa eron tai kuoleman sattuessa. Toisin sanoen, jos jommalla kummalla on enemmän omaisuutta ns.omissa nimissään, hän maksaa toiselle. Tätä kutsutaan avio-oikeudeksi. Tilanne on toinen vain silloin, jos on olemassa avioehto tai jos esim. toinen on saanut vaikkapa perintöä, jonka osalta erikseen on mainittu, että puolisolla ei ole siihen avio-oikeutta.
2) Puolisoilla ei ole toistensa suhteen lakisääteistä perimysoikeutta. Toisin sanoen, vain lapset perivät silloin kun niitä on. Tai jos lapset ovat kuolleet tai luopuvat perinnöstään, seuraavana perimysoikeus siirtyy taas heidän rintaperillisilleen eli lapsilleen. Tämä tosiaan tarkoittaa sitä, että kun toinen puoliso kuolee ja avioehtoa ei ole, niin leski saa oman avio-oikeutensa verran eli puolet puolisoiden yhteisestä omaisuudesta. Siis ikään kuin oman omaisuutensa. Loput on kuolleen puolison omaisuutta, joka siis ei kuulu leskelle, vaan lapsille. Kuollut on kuitenkin voinut määrätä testamentilla, että lapset saavat vain lakiosansa, joka onkin vain puolet siitä, mitä muuten perisivät. Eli jos otetaan esimerkki, jossa on aviopari ja heidän kaksi lastaan eikä avioehtoa. Toisen puolison kuollessa eloon jäänyt saa puolet parin yhteen lasketusta omaisuudesta eli omansa. Kuolleen puolison omaisuudesta puolet (eli yhteisestä omaisuudesta neljäsosa) on ns. lakiosaa, joka lapsilla on oikeus vaatia. Tämä osa jaetaan tasan rintaperillisille eli tässä tapauksessa kahdella. Sitten se toinen puolikas kuolleen omaisuutta (eli 1/4 yhteisestä omaisuudesta) on sellaista, josta kuollut voi itse määrätä testamentilla. Hän voi halutessaan siis testamentata sen esim. vain toiselle lapselleen, puolisolleen (tällöin puoliso siis vasta perii) tai vaikka kissojen katastrofiyhdistykselle. Ellei testamenttia ole, tämäkin osa menee lasten kesken tasan.
3) Leskellä on kuitenkin hallintaoikeus puolisoiden yhteiseen kotiin, vaikka lapset omistaisivatkin siitä puolison kuoleman jälkeen osan. Eli käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapset eivät voi myydä leskeltä kotia pään päältä silloinkaan, kun pesän varat muut varat eivät riitä kattamaan heidän perimäänsä osaa.
4) Kuolinpesä voidaan myös pitää jakamattomana, jos kaikki pesän osakkaat siihen suostuvat. Siis leski ja lapset voivat sopia, että pesä jaetaan vasta kun leskikin on kuollut. Toisaalta jos yksikin pesän osakas haluaa, että se jaetaan, on se jaettava.