paljon töitä tekevät miehet :(

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja piuku
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

piuku

Jäsen
07.01.2005
126
0
16
Mieheni ollut yrittäjänä vajaat 2 vuotta ja firmalla pyörii hyvin. Kuitenkin parisuhteemme/ perhe elämämme on ollut pahasti nurin viimeiset puolitoistavuotta. Tiedän ,että mieheni on pakko tehdä pitkää päivää ja työ on raskasta. Viikonloputkin yleensä kuluvat työnmerkeissä, kauppareissullakin käydään pikaiseen firmalla. Kauppareissutkin hermoja raastavaa, illalla myöhään pitää käydä ja lapsi silloin jo väsynyt.
Työajat on 8-21, on ihme jos mies tulee klo 20 jo kotiin.

Nyt meille on tulossa toinen lapsi ja palaan itse työelämään pieneksi aikaa. JOka viikko mietin kuinka pärjäisin yksin lapsien kanssa? Meillä on kauheat riidat aika-ajoin ajankäytöstö ja siitä kun minkäänlaisia yhteisiä lomia/reissuja ei ole :( Sairastuin itse masennukseen lapsemme olessa 10 kk sain siihen lääkityken ja tunnen voivani paremmin (en usko olevani enää masentunut) Mies ei reagoinut masennukseen kuinkaan.

Tunnen miestä kohtaan tosi usein vihaa ja katkeruutta jopa kuvotustakin kun hän ponkaisee sunnuntainakin työmaalleen.
Mies on muuten erittäin ihana isä joka leikkii lapsensa kanssa ja nousee vkl aamuisin lasta hoitamaan ym...

Onko minun rakkauteni häneen kuollut? Kun en enää jaksaisi olla yksin ja miettiä vaan parempaa. Toivon joka päivä sitä rakkauden tunnetta mitä voi saada ja jota haluaisin antaa. Hän sanoo rakastavansa minua, tiedän hänen välittävän. silti hän peruu yhteisiä menojamme ja minun jumpat jää välistä kun firmalta ei pääsekkään pois.

Auttaako se erilleen muutto kuitenkaan mitään kun tiedän, että jään kaipaamaan miestäni? Aikoinaan lääkäri ehdotti minulle poismuuttoa pieneksi hetkeksi. Jotta mies tajuaisi meidän tärkeyden.

Olen siis onneton mieheni kanssa ollut jo pitkään. Miehelle firma on erittäin tärkeä, en haluiaisi saattaa häntä vaikeaan tilanteessen siksi kun tekee kovasti töitä ja toinen sitten jättää...
Onko muita saman kokeneita? Kommentoikaa niin saa asiaan eri näkökulmia. Kukaan sukulainen/ystävä ei ota minua enää tosissaan kun niin paljon asiasta olen puhunut:(


Kiitos jos jaksoit lukea! ja Hyvää kevättä kaikille!
 
Hei! En tiedä osaanko auttaa sinua, mutta tiedän ainakin tunteesi. Oma mieheni on myös yrittäjä, mutta meillä ei ole vielä lapsia. Mieheni työpäivät ovat välillä klo:6-22 asti, mutta väliin mahtuu myös lyhyempiä päiviä. Tilanteeni on kuitenkin siinä mielessä erilainen, että käyn myös itse töissä ja omat työni loppuvat joka päivä vasta klo:19.00. Siinä mielessä minua ei itseäni haittaa mieheni pitkät päivät. Tosin omien töitteni loputtua toivoisin mieheni olevan jo kotona. Mutta, nyt sinun tilanteeseesi.. Ymmärrän hyvin, että sinulla on todella yksinäistä, kun miehesi tekee niin pitkää päivää. Myös lapsenne kaipaa varmasti isää. Ymmärrän itsekkin yrittäjän vaimona, että miehelle se oma yritys on todella tärkeä, mutta olen kuitenkin sitä mieltä, ettei työt saisi mennä perheen edellé. Jos miehesi käy joka pikku reissullaki töissä ja jopa sunnuntaisin, on se mielestäni aivan liikaa. Oletko puhunut tuskaisesta tilanteesta miehellesi? Ymmärtääkö hän miltä sinusta tuntuu? En usko että ero on apu tähän tilanteeseen, jos jäät kuitenkin kaipaamaan miestäsi!? Tietenkin pieni välimatka voisi pistää miestäsi miettimään, mikä onkaan tärkeintä!? Ei työ voi olla koko elämää.. Uskonpa, että jos lähtisit lapsesi kanssa edes viikoksi pois kotoa, miehesi huomaisi teidän tärkeyden ja alkaisi kaivata teitä takaisin!? Tiedän että tilanteesi on todella raskas ja vaikea, enkä oikein osaa antaa hyviä neuvoja.. Uskon kuitenkin, että puhuminen olisi hyvä keino, jos vain miehesi suostuu työkiireiltään kuuntelemaan sinua!? Ja uskon,että sinun olisi hyvä mainita miehellesi, että olet jopa miettinyt eroa.. luulisin, että se pistäisi miehesi ajatukset pyörimäään. Toivon sinulle paljon voimia ja jaksamista!!! :hug:
 
Kiitos lohdutuksesta! :hug:

Erosta olen puhunut useaan otteeseen ehkä liikaakin. Siitä ei siis apua. Tiedän, ettei sillä olisi hyvä uhkailla ja yritänkin olla sanomatta aina siitä.

Mutta ihanaa kun jaksoit kommentoida. Ja joku muukin on yrittäjän vaimo :) Tänään taas parempi päivä ja eilen puhutttiin paljon. Eiköhän se tästä. Oma töihin paluuni auttaa myös asiaan, en ehkä mieti asiaa niin paljoa. SE on kyllä totta, että liikaa hän töitä tekee :(

Hyvää kevättä!
 
Hei!
Olen myös pitkiä työpäiviä (yrittäjä)tekevä mies.
Kysyisin teiltä arvon vaimot, että jos mies on kotona vähän aikaa, mutta on silloin osallistuva( Teen kotitöitä pyykinpesusta kokkaukseen). En juo(max 2ploa olutta saunan päälle) ja rakastan perhettäni ja olen sanonut sen perheelleni usein. ja harrastan lasteni ja vaimon kanssa matkustelua vähillä lomillani.
Onko tämä teistä parempi vaihtoehto kuin mies joka on paljon kotona, juo liikaa eikä auta kotitöissä.

Nämä kirjoitukset "huonoista" isistä jotka tekevät liika töitä rehellisesti sanottuna pelottaa minua, koska kuulun myös tähän kastiin.

 
Täällä myös yrittäjän puoliso.
Alkujaan pitää ottaa perheelle yhteiset lomat ,talvella ja kesällä.Kun ne ajoissa sovitaan ne myös toteutuvat. Kokemusta yli 20 vuotta.
Sinulle isä, jos todella olet läsnä vapaillasi se huomataan.Silloin jos "roikut" kännykässä tai esität martyyriä tehdessäsi kotitöitä,se on kaikkein pahinta.
Läsnäolo ja kiinnostus reheen arjesta muutama hetki yhteistä aikaa sillä akkuja jo ladataan.
Ainainen marina ja töiden laskeminen, vie viimeisetkin hermon rippeet muulta perheeltä.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 22.05.2006 klo 21:14 vieras kirjoitti:
Täällä myös yrittäjän puoliso.
Alkujaan pitää ottaa perheelle yhteiset lomat ,talvella ja kesällä.Kun ne ajoissa sovitaan ne myös toteutuvat. Kokemusta yli 20 vuotta.
Sinulle isä, jos todella olet läsnä vapaillasi se huomataan.Silloin jos "roikut" kännykässä tai esität martyyriä tehdessäsi kotitöitä,se on kaikkein pahinta.
Läsnäolo ja kiinnostus reheen arjesta muutama hetki yhteistä aikaa sillä akkuja jo ladataan.
Ainainen marina ja töiden laskeminen, vie viimeisetkin hermon rippeet muulta perheeltä.

Juuri tuo ainainen töiden laskeminen ja se kun tiedän mieheni olevan koko ajan lähtövalmiina töihin on pahinta!
Koskaan et tiedä milloin hän ilmoittaa lähtevänsä ja silloin lähtee.
Työ menee lapsenhoidon edelle, minun harrastukset/menot peruuntuvat. Pidän tuollaista käytöstä melkein samana kuin mies joka on kotona eikä auta missään mitään. Juominen onkin jo eri asia enkä todellakaan vertaisi paljon työtä tekevää isää paljon juovaan! JOten en osaa siihen kysymykseen vastata.

Onko yrittäjällä/paljon töitä tekevilla isillä vinkkeja kuinka puoliso voisi oikeasti tehdä asialle jotain. Milloin tosissaan voin vaatia häntä olemaan enemmän kotona?
Tiedän, että hän haluaa olla kanssamme, mutta rahaa firmalle on tultava. Se on aina hänen vastaus.

kiitos vastauksistanne!
 
Sen haluaisin vielä sanoa, että tuntuu puolisona erittäin pahalle kun mies peruu menomme, esim yhteisen etukäteen sovitun kauppareissun työn takia. Tuntuu, ettei hän välitä meistä kun aina voi perua ja olla tekemättä asioita työnsä vuoksi.


 
Eniten minua kyllästytti ainaisten varasuunnitelmien laatiminen.Sovitaan jostakin pinemmästä reissusta, lähtöpäivänä jokin työeste.No muksuille selitys miksi ei lähdetä tai äiti lähtee isä ei.
Kaikkein riepovinta on ne "Janatuiset", heillä on aikaa istua ja puhua ainaisia "työasioita".Heille ei mies osaa ilmaista ,että olis perheen kanssa menoja.
No nyt on asiat hiukan muuttuneet.Enää en kysele mukaan.Aikunen mies, jos haluaa perheensäkanssa lähteä, saa ajan järjestymään.
Monesti näin on.Tähänkin ,voisi joku kommentoida?
 
Mulla on myöskin paljon töitä tekevä mies. Hän on tosissaan ahkera, ehkä liikaakin. Luulen, että hän ei ihan oikeasti osaa ottaa työtä rennommin, kyseessä ei siis ole ainoastaan perheenongelma vaan se on myös hänelle eräänlainen addiktio.

Meillä on puhuttu asiasta paljonkin mutta se ei ole oikein johtanut mihinkään. Parhaiten on toiminut yksinkertaiset teot. KUn olen sopinut vaikka meneväni jumppaan, niin minä myös menen. Jos hän ei pääse silloin kotiin, niin saa luvan järjestää minulle lastenvahdin. Olen myös pari kertaa tehnyt niin että olen lähtenyt itsekseni aika pienellä varoitusajalla parin päivän reissuun viikonlopuksi. Tämä on ainoa tapa saada hänet ottamaan vastuuta kotiasioista.

Minusta liika työnteko ei sovi perheellisen elämään. SUomi on täynnä sinkkuja jotka voivat hoitaa sellaiset hommat. Elämä on valintoja, ja jos mies tekee sellaisen valinnan että on enemmän naimisissa työnsä kuin vaimonsa kanssa, niin sitä saa mitä tilaa, eli ei ainakaan iloista vaimoa.

Oma isäni on myös ollut työnarkomaaani. Nyttemmin hän on eläköinyt, mutta kamalaa katsottavaa sillä hänellä ei ole kerta kaikkiaan mitään tekemistä. Hän on lähes vieras omassa kodissaan. Hän itse kai kuvitteli saavansa lämpimät suhteet perheeseensä nyt kun kerrankin olisi aikaa, mutta ei oikein tajunnut että se on hieman liian myöhäistä.
 
Eliana kertoi juuri siitä mitä minä pelkään, mies luulee rakentavansa lämpimät ja isälliset suhteet lapsiinsa sitten kun...
Onko se eläkeiässä vai lasten ollessa jo aikuisia? Sitä en tiedä.Huomautuksia tullee siitä ,että lapset keskustelevat kanssani ja hän kokee olevansa paitsiossa.
On vaikea kysyä neuvoja tai mielipidettä jos ei ole paikalla.
Niinkuin eliana kertoi surullinen kohtalo olla vieraana omassa kodissaan.
 
Meillä on myös yrittäjä perhe, teemme molemmat töitä oikeastaan 3 yrityksessä, vaikka virallisesti olen osakkaana vain 2, joista toinen pääasiallisesti minun pyöritettävä, vaikka virallisesti puoliksi omistetaankin. Lapset kulkee töissä mukana ja sääntöjä, joista ei lipsuta kun hätätilassa on, että sunnuntai on vapaapäivä ja talvisin mennään lomalle etelään.
No, mä olen tänään tulostanu pari tiliotetta ja pessy työhuoneen lattian ja taisi se mieskin jotain työhön liittyvääkin tuolla hallilla tehdä, eli kyllähän niistä toisaalta lipsutaankin...Mutta minusta tärkein sääntö on juuri tuo, että pitää olla yhteistä vapaa-aikaa.
Nyt iskä on moottoripyöräilemässä keskimmäisen lapsen kanssa ja myöhemmin iltapäivällä, jos saan vauvalle hoitajan, kukaan isovanhemmista ei vastannu aamulla,vaihdetaan, minä pääseen isin kanssa ajelemaan ja lapset menee isovanhemmille.
Ja tuosta loma säännöstäkin kyllä vähän lipsahti...viime talvena ei oltu lomalla, mutta vuosi sitten oltiin ja lisäksi viime kesänä oltiin lomalla ja nyt on loma syksyksi varattu.
Puhelin tietysti on aina auki-molemmilla, mutta tarvittaessa siihen sanotaan, että soita myöhemmin tai lähetä sähköpostia.
Minusta yritys on aina koko perheen juttu, eli jotain jonka eteen koko perhe tekee töitä saadakseen sitten myös sitä yhteistä vapaa-aikaa yhteisten ponnistelujen palkaksi. silloinkin, kun toinen on muualla töissä, sen yrittäjän ei minusta pitäisi sulkea toista puolisoa yrityksensä ulkopuolelle, vaan jakaa asiat puolisonsa kanssa, niin puoliso ei tunne itseään hylätyksi ja ulkopuoliseksi sielä kotona yksin odotellessaan.
alkuperäisessä viestissä kyllä pisti yksi asia silmään, miksi sinne kauppaan yleensä pitää ottaa se mies mukaan? Eikö kaupassa voisi käydä kun mies on töissä, niin jäisi sitten oikeaa yhteistä aikaa illaala?!?
 
Sinulle Vanha kääpä haluan sanoa, että teillä tuntuu olevan arvot kohdallaan, työnteko maistuu ja omaa perhettä arvostetaan ja sille etsitään aikaa. Keep up goooooD WWork!

Mietelause keittiöni seinältä: elämä ei ole paikoillaan toisiinsa katsomista vaan käsi kädessä samaan suuntaan kävelemistä
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 30.05.2006 klo 17:49 isä kirjoitti:
Sinulle Vanha kääpä haluan sanoa, että teillä tuntuu olevan arvot kohdallaan, työnteko maistuu ja omaa perhettä arvostetaan ja sille etsitään aikaa. Keep up goooooD WWork!

Mietelause keittiöni seinältä: elämä ei ole paikoillaan toisiinsa katsomista vaan käsi kädessä samaan suuntaan kävelemistä

Työn teon maistuvuudesta tiedä, mutta kun ne lomat on niin mukavia, niin pakko jotain tehdä :p . Ehkä ei ihan tavanomainen työnteon motiivi yrittäjälle, mutta mä teen töitä vaan siksi, että tarviin rahaa! Ehkä se siksi onkin niin helppoa ottaa vapaa-aikaa, kun yritys ei ole minulle mitkään lapsi tai elämäntyö, vaan elinkeino. Mies on ehkä hiukan sitoutuneempi työhön, mutta eipä hänkään mikään ura orientoitunut ihminen ole.
 
On vaikea saada sellaista miestä irtoamaan työstään , kun työ eon elämä, ja työn kautta on ympärillä " hyvä veli" yhteisö. Näillä henkilöillä jonkinlainen kytkös yrittäjyyteen eivät kuitenkaan itse yrittäjiä.Eivät myöskään perheellisiä. Työ on kaikki ulkoinen imago ja status mitä miehellä on.
Lasten ja perheen merkitys on silloin esillä jos siitä on hyötyä. tai sen koetaan " kiillottavan" imagoa.
Olen itse kokenut , turhaksi tälläiselle miehelle keskustelun , perheen lomista yms.
 
Täytyy laittaa lusikka soppaan.

Meillä ei ole vielä lapsia -suunnitteilla on. Mies ei ole yrittäjä vaan tekee muuten vaativaa työtä. Sai n.9kk uuden roolin ja sillon kovasti keskusteltiin, että kyetäänkö me tähän. Minun oli vaihdettava maata ja annettava oma työ pois -no nyt opiskeluun menee noin.50h/viikossa.

Mies tekee todella paljon töitä. Olihan se alkujaankin selvää, ettei se vähän tule olemaan. Kotosalla (matkapäiviä n.120 vuodessa) norm. työpäivä 6-24, reissussa ollessa jää jopa yöunet 4h. Joskus ajattelen ettei mies tosta enää voi fyysisesti selvitä. Viikonloppuisin vedetään matalammalla profiililla-(pakko joskus nukkua!), vaan joitakin tunteja mitä nyt sunnuntait aina venyy aamuyölle.

Käytännön syistä mies ei mene enää toimistoon -veis 2h päivässä ajoaikoina. Vaan tekee hommat kotoa lähes aina. Laitetaan yhdessä ruokaan kun olen kotona -siinä meidän yhteinen aika viikolla. Sillonkin mies puhelimessa. Mulle alussa oli ainakin pahinta toi aina puhelimessa -jopa #&%?$!* istuessa.

Muuta kk sitten annoin ukaasin, et on 3 kk aikaa järjestellä asiat niin, ettei taivas putoo, jos nukkuu 8 h yössä. Jotain on muuttunut, mutta työmäärä ei varmaan vähene. Pahinta oli kuitenkin miehen ainainen syyllistäminen, kun "harhautin" sen töistä lenkille tai seksiin. Varmasti ihan tarpeellisia, että pysy pää edes vähänkin kasassa. Ja mä sai aina sit kuulla, ku hommat rästissä just sen lenkin, seksin takia.

No nyt poden vauvakuumetta -varmasti ihan kahelia. Mies ei kykene varmasti vähentämään paljoa työmäärä jos haluaa uraansa jatkaa -toisaalta hänellä kohta mittarissa 40 eikä haluais lapsia sen jälkeen.. Ja minun tulojeni varaan ei täällä uudessa maassa voi laskea. Mies on sanonut, että jättää työnsä jos vain haluan. Tuntuu vain todella vaikealta mennä sanomaan ihmiselle, joka on 15 rakentanut uraa et jätä se. Haluais vaan uskoa, että kyllä se kehittyy tuossa työssä niin pitkälle, että vähenpikin tuntimäärä riittää. Kun vaan tietäs miten auttaa! No viikonloppuna olis tarkoitus taas puhua tulevaisuudesta parin vuoden tähtäimellä, että kuinka nämä työ ja vauvahaaveet, sekä valmistumiset yhteensovitetaan.

Niin ja meillä ei todellakaan olis mitään yhteistä elämää, ellei joka viikko kalenteri kädessä käytäs niitä aukkoaikoja viikossa ja sovittas niihin yhteiset todella pakolliset asiat. Mies kyllä arvostaa niitä sitten niin pitkälle, että peruu vaikka todella tärkeän kokouksen, jos kalentersiissa maininta jostain yht. tärkeästä menosta. Sen takia kai jaksaa, kun tietää, että vois tän kaiken lopettaa vaan sanomalla stop. Molempien on suostuttava.

 

Similar threads

A
Viestiä
8
Luettu
1K
T
M
Viestiä
12
Luettu
597
Ä
E
Viestiä
4
Luettu
925
M

Yhteistyössä