V
V
vieras
Vieras
Leikkii toisinaan sellaisia vartin pätkiä aivan itsekseen. Sit tulee vanhempien luo. Usein haluaa jommankumman vanhemman siihen viereen. Nyt joskus jopa antaa leikkiä jollain lelulla. Meillä pojalla pop pikkuautot ja junarata. Vähän aikaa sitten oli duploleikkejä. Ulkona hiekkalaatikolla kakut ym perinteiset. Tykkää ajaa potkumopolla, teen sit katuliiduilla asvalttiin vaikka parkkipaikkoja, joskus piirrän ajoreitin tms. Pihalla myös vedellä "maalaaminen" kova juttu.
I
isma
Vieras
tuo 2-vuotias nytkin on huoneessaan, penkoo leluja. autoilla ajelee ja kirjoja katselee, välillä tulee pallon kanssa ja haluaa että heitellään. palapelejä tekee itsekseen ja tulee aina näyttämään kun on valmis. aika paljon leikkii ja touhuaa itsekseen. ulkonakin tarvitsee oikeastaan vain vahdin, ei leikkikaveria 
V
vieras
Vieras
Yksin touhuaa nytkin kun mä tässä koneella 
Leikkii autoilla,parkkitalolla,kattelee kirjoja,rakentaa duploilla.Väliin jos joku rikki tai ei osaa laittaa niin tulee viereen hakemaan apuja .Yhdessä te4hään pääasiassa kotihommat,auttaa pyykilaitossa ja astianpesukoneen tyhjennyksessä sekä pukkaa imuria kun imuroidaan ,katellaan kirjoja ja ulkoillaan,sen kummempia ei yhdessä leikitä kun en ole sen tyyppinen äiti et jaksaisin lattialla istua leikkiä 
Leikkii autoilla,parkkitalolla,kattelee kirjoja,rakentaa duploilla.Väliin jos joku rikki tai ei osaa laittaa niin tulee viereen hakemaan apuja .Yhdessä te4hään pääasiassa kotihommat,auttaa pyykilaitossa ja astianpesukoneen tyhjennyksessä sekä pukkaa imuria kun imuroidaan ,katellaan kirjoja ja ulkoillaan,sen kummempia ei yhdessä leikitä kun en ole sen tyyppinen äiti et jaksaisin lattialla istua leikkiä
A
ap
Vieras
meidän 2vee kans istunut tuolla meidän sängyllä kohta puoli tuntia ja lukee isin autolehteä. Keksii tosi omatoimisesti leikkejä ja mielikuvitusta riittää,monesti tyytyy siihen että itse kommentoin kotitöiden lomasta toisen leikkejä. Äidin syyllisyys vain iskee välillä,kun tuntuu että pitäisikö lapsen kanssa olla enemmän. Toki joka päivä luetaan,leikitään ja peuhataan yhdessä ja lapsi kyllä tulee kaveria kysymään leikkeihinsä. Voin kai luottaa siihen että lapsi itsee vaatii aikansa, jotenkin tuntuu hölmöltä tunkea mukaan jos toinen rauhassa leikkii? Mulla on joku ihme kriisi tuosta asiasta,kun on kaksi pientä ja kolmas tulossa. Koko ajan miettii miten sen aikansa jakaa ja missä välissä nipistäisi itselle pienen hetken..
Toinen kysymys asiaan liittyen: osaatteko suositella mitään hyvää kasvatuskirjaa? Aiemmin en ole aiheeseen liittyviä kirjoja juuri lukenut, vaan luottanut ihan maalaisjärkeen. En niinkään tarvitse käytännön neuvoja vaan jotain tukea siihen että pääsisin tästä jatkuvasta syyllisyydestä eroon ja osaisin nauttia äitiydestä. Meillä ei siis mitään isompia ongelmia ja tykkään olla lasteni kanssa mutta silti..
Keksii tosi omatoimisesti leikkejä ja mielikuvitusta riittää,monesti tyytyy siihen että itse kommentoin kotitöiden lomasta toisen leikkejä. Äidin syyllisyys vain iskee välillä,kun tuntuu että pitäisikö lapsen kanssa olla enemmän. Toki joka päivä luetaan,leikitään ja peuhataan yhdessä ja lapsi kyllä tulee kaveria kysymään leikkeihinsä. Voin kai luottaa siihen että lapsi itsee vaatii aikansa, jotenkin tuntuu hölmöltä tunkea mukaan jos toinen rauhassa leikkii? Mulla on joku ihme kriisi tuosta asiasta,kun on kaksi pientä ja kolmas tulossa. Koko ajan miettii miten sen aikansa jakaa ja missä välissä nipistäisi itselle pienen hetken..Toinen kysymys asiaan liittyen: osaatteko suositella mitään hyvää kasvatuskirjaa? Aiemmin en ole aiheeseen liittyviä kirjoja juuri lukenut, vaan luottanut ihan maalaisjärkeen. En niinkään tarvitse käytännön neuvoja vaan jotain tukea siihen että pääsisin tästä jatkuvasta syyllisyydestä eroon ja osaisin nauttia äitiydestä.
Meillä ei siis mitään isompia ongelmia ja tykkään olla lasteni kanssa mutta silti..
V
vieras
Vieras
Olen tykännyt Raisa Cacciatoren ja Jari Sinkkosen kirjoista. Eivät tosin helpoimpia lukukokemuksia, kun ei voi vain etsiä "Näin saat lapsesi tottelemaan"-pallukkaa ja lukaista siitä kolmen kohdan toimintamallin. Mutta olen tykännyt siitä, että nämä kirjat saavat minut oikeasti miettimään itseäni kasvattajana ja esimerkkejä on paljon, niihin kun suhteuttaa omaa toimintaansa, tajuaa että useimmiten on todellakin aivan riittävän hyvä vanhempi.