Paljonko mietit totuutta?

[JONSERED Karhunkantaja]

Ei, kyllä tää menee nyt.

Yylläkin saa heittää, jos haluaa. En välttämättä osaa auttaa, mutta "kuunnella" kyllä.

 

[Keittiönoita]

Uskomatonta

Tietäisitpä vaan,mihin kaikken Jonsered pystyy =)

 

[Keittiönoita]

Ei, kyllä tää menee nyt.

Yylläkin saa heittää, jos haluaa. En välttämättä osaa auttaa, mutta "kuunnella" kyllä.

Mä lakkasin jo rummuttamasta, kun kerran et vielä mennyt. Aloitan uudestaan *tam, tam, tatam - tam, tam, tatam*

 

[Miä]

Faktat sain tietää vasta aikuisena mutta näin se meni. Oltiin iskän ja siskon kanssa kolmestaan kotona. Äiti oli lähtenyt riidan jälkeen ajamaan työkavereiden luokse juhliin. Heräsin keskellä yötä siihen että minua janotti ja äitin piti antaa vettä. En löytänyt äitiä mistään ja olin ihan varma että äidille on tapahtunut jotain pahaa. Paniikissa etsin äitiä ja yritin herättää iskää. Isi antoi vettä mutta nelivuotiaan selitys siitä että äitille on jotain tapahtunut ei mennyt läpi, iskä tietysti luuli että ikävä vaan vaivaa. Kunnes puhelin soi ja kerrottiin että äiti on ajanut kolarin. Pahan kolarin. Muistan sen yön kuin se olisi ollut eilen..

Et varmaan osaa arvioida, oliko tuntemuksesi juuri sillä hetkellä, kun äitisi siihen kolariin joutui? Vai jo hieman ennen sitä? Mulle tuli ekana mieleen etiäiset eli ennakkoaavistukset.

En tarkkaan mutta joko ennen sitä tai heti kun se tapahtui, ajallisesti tiedän sen.. Ja se paniikki kun olin varma jostain kamalasta enkä löytänyt äitiä.

 

[Keittiönoita]

En tarkkaan mutta joko ennen sitä tai heti kun se tapahtui, ajallisesti tiedän sen.. Ja se paniikki kun olin varma jostain kamalasta enkä löytänyt äitiä.

Lapsilla on kykyjä, jotka aikuisena unohtavat. Minusta sun tapauksessasi kyse ei ollut sattumasta.

 

[päätön]

ei jaksa kaikkia viittä sivua lukea, MUT MISTÄHÄN TE OIKEEN PUHUTTE

 

[Keittiönoita]

ei jaksa kaikkia viittä sivua lukea, MUT MISTÄHÄN TE OIKEEN PUHUTTE

Yhdellä sanalla sanottuna: henkimaailmasta =)

 

[päätön]

sanokaa haamuille moro, mä en näe niitä koskaan

 

[Keittiönoita]

sanokaa haamuille moro, mä en näe niitä koskaan

Sanon, jos näen =) En ole kyllä vielä yhtään haamua nähnyt.

 

[Miä]

Se on jännä, muistan sen niin selvästi, heräsin nimenomaan janoon. Ja halusin äitiltä vettä. Kun etsin äitiä enkä löytänyt niin olin varma jostain kamalasta. Ja olin oikeassa. Ehkä se ei ollutkaan sattumaa.

 

[Miä]

sanokaa haamuille moro, mä en näe niitä koskaan

Pannaan terkkuja jos nähdään, vielä ei ole näkynyt =)

 

[päätön]

joskus kun joutuu aamuvuoroon menemään niin peilissä on melkovarmaan haamu

 

[Keittiönoita]

Se on jännä, muistan sen niin selvästi, heräsin nimenomaan janoon. Ja halusin äitiltä vettä. Kun etsin äitiä enkä löytänyt niin olin varma jostain kamalasta. Ja olin oikeassa. Ehkä se ei ollutkaan sattumaa.

Ei se ollut. Ja kun puhuit siitä, etet oikein tiedä, mistä aloittaa suuntasi etsimisen, niin mä aloitin vuosia sitten omista kokemuksistani. Aluksi tuli tarve selvittää, mitä nämä kokemukset oikein on. Kun ei niillä ollut mitään tekemistä minkään aiemmin koetun tai edes unessa nähdyn kanssa. Ne välähdykset tuli aina keskellä kirkasta päivää. Saattoi mennä kolmekin vuotta, ettei niitä välähdyksiä ollut. Ja sitten tuli taas. Silloin noin 4 veenä olin mennyt itkien kotiin ja sanonut äidilleni, että mä en löydä markkia mistään. Äitini oli hämmästellyt, että mitä merkkiä. Mä vaan toistin, että markkia, markkia.. missä se on?. Mark mulla oli hukassa eikä mikään merkki. Olen tehnyt lähes kymmenen vuoden työn selvittääkseni, kuka Mark oli ja miksi en häntä löytänyt. Nyt tiedän. Ne välähdykset eivät ole enää ahdistavia, ainoastaan lohdullisia.

 

[Keittiönoita]

joskus kun joutuu aamuvuoroon menemään niin peilssä on melkovarmaan haamu

Ja mä toivon, että peilissä olisi päätön. Tämä pää kun ei aina ole kovin edustava. tai ei ole oikeastaan koskaan

 

[Miä]

Se on jännä, muistan sen niin selvästi, heräsin nimenomaan janoon. Ja halusin äitiltä vettä. Kun etsin äitiä enkä löytänyt niin olin varma jostain kamalasta. Ja olin oikeassa. Ehkä se ei ollutkaan sattumaa.

Ei se ollut. Ja kun puhuit siitä, etet oikein tiedä, mistä aloittaa suuntasi etsimisen, niin mä aloitin vuosia sitten omista kokemuksistani. Aluksi tuli tarve selvittää, mitä nämä kokemukset oikein on. Kun ei niillä ollut mitään tekemistä minkään aiemmin koetun tai edes unessa nähdyn kanssa. Ne välähdykset tuli aina keskellä kirkasta päivää. Saattoi mennä kolmekin vuotta, ettei niitä välähdyksiä ollut. Ja sitten tuli taas. Silloin noin 4 veenä olin mennyt itkien kotiin ja sanonut äidilleni, että mä en löydä markkia mistään. Äitini oli hämmästellyt, että mitä merkkiä. Mä vaan toistin, että markkia, markkia.. missä se on?. Mark mulla oli hukassa eikä mikään merkki. Olen tehnyt lähes kymmenen vuoden työn selvittääkseni, kuka Mark oli ja miksi en häntä löytänyt. Nyt tiedän. Ne välähdykset eivät ole enää ahdistavia, ainoastaan lohdullisia.

Minua on nuo ennakkoaavistukset ihmetyttäneet, esimerkiksi, on muutakin.. Laitoin muuten yyveen takas =)

 

[Keittiönoita]

Minua on nuo ennakkoaavistukset ihmetyttäneet, esimerkiksi, on muutakin.. Laitoin muuten yyveen takas =)

Ja mä vastasin yyveehen =) Minusta sun kannattaa lähteä juuri noista kokemuksistasi. Aiemmin sanoit jotain siihen tyliin, että sulla ehkä joku suunta on. Seuraa sitä suuntaa. Aina voi palata takaisinkin, jos suunta osoittautuu vääräksi. Monet ajattelee, että henkimaailmassa on jotain pelottavaa tai vaarallista. Mutta ei siinä ole, koska sulla on aina mahdollisuus perääntyä.

 

[vieras]

Mietin totuutta usein. Koen että ei ole olemassa yhtä ainoaa absoluuttista totuutta asioista vaan että totuudet koostuvat erilaisista kerroksista, subjektiivisista kokemuksista. Toisaalta en usko juuri mihinkään koska esimerkiksi kirjat ovat jonkun ihmisen subjektiivisia kokemuksia objektiivisista asioista ja sisältävät pelkästään yhdestä näkökulmasta tarkastellun näkemyksen tapahtuneista asioista, ilmiöistä. Ja lopulta ajaudun aina paradoksiin.

 

[päätön]

Mietin totuutta usein. Koen että ei ole olemassa yhtä ainoaa absoluuttista totuutta asioista vaan että totuudet koostuvat erilaisista kerroksista, subjektiivisista kokemuksista. Toisaalta en usko juuri mihinkään koska esimerkiksi kirjat ovat jonkun ihmisen subjektiivisia kokemuksia objektiivisista asioista ja sisältävät pelkästään yhdestä näkökulmasta tarkastellun näkemyksen tapahtuneista asioista, ilmiöistä. Ja lopulta ajaudun aina paradoksiin.

meissä kaikissa asuu pieni poliitikon alku, sanoo sivun melkein, eikä yhtään asiaa

 

[vieras]

Mietin totuutta usein. Koen että ei ole olemassa yhtä ainoaa absoluuttista totuutta asioista vaan että totuudet koostuvat erilaisista kerroksista, subjektiivisista kokemuksista. Toisaalta en usko juuri mihinkään koska esimerkiksi kirjat ovat jonkun ihmisen subjektiivisia kokemuksia objektiivisista asioista ja sisältävät pelkästään yhdestä näkökulmasta tarkastellun näkemyksen tapahtuneista asioista, ilmiöistä. Ja lopulta ajaudun aina paradoksiin.

meissä kaikissa asuu pieni poliitikon alku, sanoo sivun melkein, eikä yhtään asiaa

Riippuu kai tulkinnasta

 

[vieras]

Mietin totuutta usein. Koen että ei ole olemassa yhtä ainoaa absoluuttista totuutta asioista vaan että totuudet koostuvat erilaisista kerroksista, subjektiivisista kokemuksista. Toisaalta en usko juuri mihinkään koska esimerkiksi kirjat ovat jonkun ihmisen subjektiivisia kokemuksia objektiivisista asioista ja sisältävät pelkästään yhdestä näkökulmasta tarkastellun näkemyksen tapahtuneista asioista, ilmiöistä. Ja lopulta ajaudun aina paradoksiin.

meissä kaikissa asuu pieni poliitikon alku, sanoo sivun melkein, eikä yhtään asiaa

Hmm, taidan ehkä sittenkin selittää rautalangan kanssa. (joo tylsää ). Eli uskon että ei ole olemassa absoluuttista totuutta, toisin kuin esimerkiksi eräät katoliset ääriryhmät jotka uskovat että on olemassa vain ja ainoastaan yksi totuus eli absoluuttinen totuus ja se on Jumala. Minä taas uskon että totuuksia voi olla monta voi olla totta että täällä oli Jeesus, Muhammed, Shamaani, Evoluutinen alku Eeva, homo europeus jne. Toisaalta en voi kieltää toisten subjektiivisia kokemuksia elämän asioista ja kieltää että heidän subjektiiviset kokemuksensa elämästä eivät olisi totta. Toisaalta kyseenalaisten kaiken. Voiko Elias Lönnrotin subjektiivisella valinnalla tuotettu Kalevala olla todenperäinen.. onko runoja muokattu miten paljon. Mikä versio erilaisista historiallisista kirjoituksista on todeperäistä ja miten paljon sen kirjoittamiseen on vaikuttanut silloinen yhteiskunta. Kirjathan ovat vain yksi näkemys jostain asiasta, toinen huomaa maisemassa laaksot ja toinen kukkulat. Lopulta ajaudun ristiriitaan eli paradoksiin omien ajatusteni kanssa.

 

[päätön]

liikaa taas sieniä syöty :xmas:

 

[vieras]

liikaa taas sieniä syöty :xmas:

Jaa ja sä oot syönyt liian vähän :xmas:

 

[Keittiönoita]

Hmm, taidan ehkä sittenkin selittää rautalangan kanssa. (joo tylsää ). Eli uskon että ei ole olemassa absoluuttista totuutta, toisin kuin esimerkiksi eräät katoliset ääriryhmät jotka uskovat että on olemassa vain ja ainoastaan yksi totuus eli absoluuttinen totuus ja se on Jumala. Minä taas uskon että totuuksia voi olla monta voi olla totta että täällä oli Jeesus, Muhammed, Shamaani, Evoluutinen alku Eeva, homo europeus jne. Toisaalta en voi kieltää toisten subjektiivisia kokemuksia elämän asioista ja kieltää että heidän subjektiiviset kokemuksensa elämästä eivät olisi totta. Toisaalta kyseenalaisten kaiken. Voiko Elias Lönnrotin subjektiivisella valinnalla tuotettu Kalevala olla todenperäinen.. onko runoja muokattu miten paljon. Mikä versio erilaisista historiallisista kirjoituksista on todeperäistä ja miten paljon sen kirjoittamiseen on vaikuttanut silloinen yhteiskunta. Kirjathan ovat vain yksi näkemys jostain asiasta, toinen huomaa maisemassa laaksot ja toinen kukkulat. Lopulta ajaudun ristiriitaan eli paradoksiin omien ajatusteni kanssa.

Tervetuloa omituisten otusten kerhoon :flower: Paradoksi omien ajatusten kanssa on hankala, mutta mitä mä ajattelen, se on kuitenkin ihan normaalia ja jatkuu koko elämän ajan. Mä tuolla aiemmin jo sanoin, että kun saa vastauksen yhteen kysymykseen, syntyy kymmenen uutta. Mä en usko absoluuttiseen totuuteen, koska jos sellainen olisi, me kaikkihan uskoisimme siihen pilkulleen samalla tavalla. On monia miljoonia subjektiivisia totuuksia eikä niiden edes tarvitse kilpailla toistensa kanssa.

 

[päätön]

ei mulle tule ristiriitaa mielessä että onko joku teos todenperäinen vai ei, mut ymmärrän kyllä mitä tarkotat =)

 

[Keittiönoita]

liikaa taas sieniä syöty :xmas:

Jaa ja sä oot syönyt liian vähän :xmas:

Päätön syö vääriä sieniä