Palstan ratkaisu kaikkeen

[vieras]

jos on syytä olettaa, että lapsen olot vaarantaa lapsen normaalin kehityksen.
ls-sos. työntekijää voi aina konsultoida ja kertoa mitä on tapahtunut ja, että on huolissaan ilman sitä ilmoitustakin! Ei ihmiset liian helpolla ilmoituksia tee, pikemminkin päinvastoin..
Kannatan yhteisvastuuta ja avointa dialogia.
T. ls-työntekijä vuosilta 94-96

Sosiaalialan kouluttaja sanoi viime vuonna lehdessä, että ilmoituksia tulee liikaa, ja moni jää ilman apua ja/tai se viivästyy niissä perheissä, jotka oikeasti apua tarvitsevat, kun turhatkin ilmoitukset joudutaan tutkimaan ja resursseja ei ole. Olisiko nimi ollut Päivi Sinko tms.

Vielä 2003-2004 tein tiivistä yhteistyötä lastensuojeluun ja silloin oli vielä näkemys, että liian myöhään ilmoitetaan. Ja onhan se hirvittävän vaikea sanoa, että mikä se "oikea" syy sitten on? Paras ja kallein ratkaisu olisi resurssien lisääminen, mutta siihenhän ei meidän yhteiskunnalla ole varaa.
Mutta näköjään perheiden heitteellejätölle on. Se on surullista ja niin lyhytnäköistä politiikkaa.

Enemmän pitäisi satsata avohuoltoon ja ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Nyt huomataan asiat liian myöhään, kunnilla ei muka ole varaa palveluihin ja käyttöön otetaan hyvin kallis huostaanotto. Paljon olisi petrattavaa.

 

[vieras]

Päivystävä sossu(pk-seutu) sanoi seminaarissa meille opiskelijoille näin: Äänellä saa kasvatta, ääntä saa käyttää, kunhan sisältö ei lasta loukkaa.

Juu, tämä se virallinen käytäntö on. huutaminen itsessään ei ole paha asia ja se on myös jonkun verran persoonakysymys. Hiljainen ja rauhallinen luonne vain on erilainen kuin räiskyvämpi. Eikä lapselle ole pahasta se että hän näkee tunteiden ilmaisun. Se ei tosi ntarkoita että lapselle pitäisi karjua haistavittua kymmenen sentin päästä..
Eivät eteläamerikkalaiset lapset sen sairaammilta vaikuta kuin suomalaiset vaikka huutaminen ja käsillä viuhtominen on normikäytäntö heti kun hiukankin hermostutaan, siellä se on kulttuuriin kuuluva asia.

 

[vieras]

Päivystävä sossu(pk-seutu) sanoi seminaarissa meille opiskelijoille näin: Äänellä saa kasvatta, ääntä saa käyttää, kunhan sisältö ei lasta loukkaa.

Monesti vain tietyt käytännöt jää päälle, eikä niitä kyseenalaisteta. Minusta esim. kaunisäänisen ruokakellon käyttäminen on huomattavasti lempeämpi ja vähintään yhtä tehokas keino kuin syömään-huutaminenkin

Mutta kuuluuko se, tehoaako se? Jos meteli on kova, pitäisi olla sumutorvi
No joo, tottahan tuo, että olisi kauniimpi ääni.

 

[vieras]

Päivystävä sossu(pk-seutu) sanoi seminaarissa meille opiskelijoille näin: Äänellä saa kasvatta, ääntä saa käyttää, kunhan sisältö ei lasta loukkaa.

Juu, tämä se virallinen käytäntö on. huutaminen itsessään ei ole paha asia ja se on myös jonkun verran persoonakysymys. Hiljainen ja rauhallinen luonne vain on erilainen kuin räiskyvämpi. Eikä lapselle ole pahasta se että hän näkee tunteiden ilmaisun. Se ei tosi ntarkoita että lapselle pitäisi karjua haistavittua kymmenen sentin päästä..
Eivät eteläamerikkalaiset lapset sen sairaammilta vaikuta kuin suomalaiset vaikka huutaminen ja käsillä viuhtominen on normikäytäntö heti kun hiukankin hermostutaan, siellä se on kulttuuriin kuuluva asia.

Ihan jo Etelä-Euroopassa heillä keskustelut ovat huutamista meidän suomalaisten mielestä.

 

[hei]

Päivystävä sossu(pk-seutu) sanoi seminaarissa meille opiskelijoille näin: Äänellä saa kasvatta, ääntä saa käyttää, kunhan sisältö ei lasta loukkaa.

Monesti vain tietyt käytännöt jää päälle, eikä niitä kyseenalaisteta. Minusta esim. kaunisäänisen ruokakellon käyttäminen on huomattavasti lempeämpi ja vähintään yhtä tehokas keino kuin syömään-huutaminenkin

Mutta kuuluuko se, tehoaako se? Jos meteli on kova, pitäisi olla sumutorvi
No joo, tottahan tuo, että olisi kauniimpi ääni.

ja mikä tahansa muukin, millä saa hetkeksi lasten huomion itseensä jolloin voi rauhallisella äänellä todeta asiansa, mikä se milloinkin sattuu olemaan.
T. lastenhoitaja vm- 94

 

[vieras]

Päivystävä sossu(pk-seutu) sanoi seminaarissa meille opiskelijoille näin: Äänellä saa kasvatta, ääntä saa käyttää, kunhan sisältö ei lasta loukkaa.

Juu, tämä se virallinen käytäntö on. huutaminen itsessään ei ole paha asia ja se on myös jonkun verran persoonakysymys. Hiljainen ja rauhallinen luonne vain on erilainen kuin räiskyvämpi. Eikä lapselle ole pahasta se että hän näkee tunteiden ilmaisun. Se ei tosi ntarkoita että lapselle pitäisi karjua haistavittua kymmenen sentin päästä..
Eivät eteläamerikkalaiset lapset sen sairaammilta vaikuta kuin suomalaiset vaikka huutaminen ja käsillä viuhtominen on normikäytäntö heti kun hiukankin hermostutaan, siellä se on kulttuuriin kuuluva asia.

Ihan jo Etelä-Euroopassa heillä keskustelut ovat huutamista meidän suomalaisten mielestä.

Joo, ainakin Espanjassa ja Kreikassa se temperamentti näkyy niissä ihmisissä ja käytöksessä.