Emilia alkaa pikkuhiljaa tulla samalle henkiselle tasolle kuin minä. Ehkä hän on löytänyt kirjoitukseni. Asuin aikoinaan Töölössä kadulla, jonka varrella oli vaateliike. Näyteikkunassa oli pitkään Emilian hääpuku. Mikko tai vastaavan näköinen henkilö syöksyi tällä vuosituhannella halauspäivänä Kampin ostoskeskuksessä luokseni ja halusi halata. Kieltäydyin ja jatkoin matkaa.
Minulla tuli mieskiintiöni täyteen parikymppisenä. Avioeron jälkeen jatkoin miesvapaata elämää yh-äitinä kuten eIlsen SF-elokuvan Hedelmätön puu Helena.
Jos jotain päätän elämässäni, pidän siitä lujasti kiinni.
Sinun kosketusta ei kaipaa kukaan. Tuskin edes maksulliset naiset siihen suostuvat vaikka antaisit heille rahaa isoimman taksan mukaan.
Sinusta löyhkää saastaiset fibat tällä palstalla.