Paluu töihin edessä ja jännittää aivan kamalasti.

[Kipa-76]

Olen palaamassa ensi viikolla töihin ja heti aamusta jännitti hirveästi. Vatsa aivan sekaisin ja sydän hakkaa. Olen ollut lähes kahdeksan vuotta kotona ja nyt tilanne muuttuu. Vaikka olen innoissani paluusta, niin jännitys on aivan kamalaa. Iso elämänmuutos edessä, joka varmasti aiheuttaa stressiä, mutta onko muilla ollut vastaavaa? Kuinka olette selvinneet nämä viimeiset päivät jännityksen kanssa?

Auttakaa nyt tätä stressaajaa, joka ei pysty keskittymään nyt muuhun kuin jännittämiseen

 

[tuumailija]

millä alalla sä oot? palaatko takaisin samaan työpaikkaan? kaheksan vuotta on pitkä aika, mutta "aika aikaansa kutakin" tms. Tsemppiä kovasti, kaikki menee varmasti hyvin ja kääntyy uusi mukava ajanjakso elämään

 

[Kipa-76]

Palaan samaan työpaikkaan ja ison yrityksen hallinnossa työskentelen. Periaatteessa asiat ovat samoja, toki muutoksiakin tullut näin monen vuoden aikana. Lähes kaikki työkaverit ovat muuttuneet.

Kuinka paljon teitä muita on jännittänyt viimeisinä "vapaina" päivinä? Minusta tuntuu, että nämä viimeiset päivät ovat aivan hirveitä. Odotan vain, että aika kuluisi ja tulisi ilta ja seuraava päivä ja viimein se kauan odotettu ja pelätty päivä En siis voi sanoa nauttivani näistä viimeisistä päivistä.

 

[Mansikkamäki]

Mä aloitin osa-aikatyöt viime kuussa melkein kuuden kotivuoden jälkeen ja pakko tunnustaa, ettäjännitti eka vuoro aivan kamalasti. Mut onneks työkaverit on osin samoja kuin ennenkin ja kaikki neuvo mielellään niissä jutuissa, jotka oli muuttunu. Seuraavaan työvuoroon olikin sit jo tosi kiva mennä ja odotin sitä kovasti.

Tsemppiä, kyllä se siitä!

 

[kjhj]

Kyllä se siitä. Normaalia on että jännittää mutta olen varma että iloksi se siitä muuttuu. Aikuista seuraa, ei enää kotona lasten nokkien pyyhkimistä (paitsi iltaisin.) Ihanaa!