Paniikki ja ahdistusneisuus

[sydänveri78]

Vaikeiden elämänkokemusten ja varmaankin osaksi perimän takia on paniikki ja ahdistus ja sosiaaliset pelot käyneet niin pahaksi, että jouduin jäämään sairauslomalle työstä. Lapsettomuushoitojen kautta raskaaksi ja viikkoja 22+3 ja ikää 32 vuotta.. Koko raskauden ajan olen kärsinyt lisääntyneestä ahdistuksesta ja paniikista jota lisäsi uusi työ ja nyt ihmettelen millä jaksan vielä 3 viikkoa ennenkuin työsopimus loppuu. Uutta lomaa ei neuvolasta herunut sillä lääkäri ei ollut kun vasta parin viikon päästä paikalla.

Nyt pitäisi mennä työterveyteen ja pelottaa mita ne sielä meinaa kun sain jo 4pv lomaa. Olo kotona on ollut kauhea, koska syytän itseäni kun en pysty töihin. Lääkitys oli ennen raskautta xanor 0,5mg mihin on riippuvuus vuosien aikana kehittynyt. Olen käyttänyt myös erilaisia masennuslääkkeitä. Viimeksi vieroittuminen oli niin hirveää että päätin ettei koskaan enää..Nyt olen sitten aloittanut citolapram 10mg ja tuntuu että oireet vaan pahenee..Onko muilla kokemuksia lääkkeestä? Oireina mulla hikoilu, punastuminen, kuristava tunne kaulassa, sydän hakkaa ja pakene tai kuole-reaktio.Mha kipeä ja ripulointi ennen töihin menoa. Erityisesti vastakkaisen sukupuolen kanssa on vaikeaa olla tekemisissä esim. töissä vaikka olen kihloissa. Kahvihuoneessa on vaikeuksia, joudun lähtemään pois kesken kaiken. Kaiken kaikkiaan töihin meno tuntuu ylitsepääsemättömältä:ashamed:.
Arki sujuu muuten ok..välillä saan kohtauksia kaupan jonossa, kylässä kahvipöydässä jne. Kertokaa onko raskaus herkistänyt teitä samoista asioista kärsiviä? Mikä on auttanut? Lääkitys? Hormoonitko aiheuttaa tämän olon? Raskausaika ei ainakaan minulla ole ollut mitään onnen aikaa..

 

[pienienkelinsiipi]

Toivottavasti saat jatkettua sairaslomaasi :hug: Itselläni myös tuota ahd.häiriötä ja samat oireet,joten tiedän miten vaikeita nuo tilanteet voi olla. Raskaus varmasti vielä lisää tunteita,hormonit jne... voimia!

 

[sydänveri78]

Kiitos kannustuksesta! Kiva huomata ,että muitakin löytyy jotka samasta kärsii..välillä tuntuu että kaikki muut on "normaaleja" ja ite "epänormaali". Yritän kuitenkin kokeilla töihin menoa ja jään sitten uudestaan pois..Tunnen itseni ihan epäonnistuneeksi ihmiseksi. Toivon että päivä paistaa risukasaan jonain päivänä: /

 

[J.Ketkupolkka]

Tutulta kuulostaa..

Mulla on tuo sama lääke, Citalopram.. Raskausaikana jouduin olemaan muistaakseni alussa ja ihan lopussa ilman. Nuo oireesi varmaan johtuvat lääkkeen aloituksesta, ja menenevät ohi ajan kanssa.

Kannattaa pitää kiinni lääkityksestä. Itsekin kokeillut monesti olla ilman, mutta ne vieroitusoireet ovat niin kamalia, ja ne paniikit että en enää ikinä aio lopettaa, paitsi jos tulen raskaaksi.

En tiedä mikä sulle auttaisi, toivotaan että olot helpottuu pikkuhiljaa. Eihän tämä kivaa ole kellään, mutta ainakin meitä on täällä muitakin, eikä me olla niitä ainoita "epänormaaleja".

 

[elmeriii]

Heippa!

Itselläni myös paniikki/ahdistuneisuushäiriö, joka on erinomaisessa hallinnassa kun suostuin vuosien taiston jälkeen aloittamaan 5mg annostuksen ssri lääkettä. Käyn myös säännöllisesti terapiassa, jo 4v. Olo on ollut mainio jo viimeiset 3v, riippumatta oman yrityksen tuomasta rankasta stressistä. (lääkitystä ei edes yritetä lopettaa ennen kuin elämäni on jotenkin ns stressi-vapaata...heh, koskakohan kellään

Olemme viime vuoden paljon puhuneet terapiassa raskaudesta ja lääkityksestä. Myös Femedassa jossa on erittäin mukava, asiasta tietävä gynekologi. Mielipide kummallakin ammatilla on, että ssri lääkitystä ei tarvitse lopettaa raskauden takia. Mutta olisi hyvä jos olisi hyvän gynekologin sekä terapeutin seurannassa, jotka pystyvät seuraamaan, ja varsinkin luomaan hyvän mielen ja uskon itseen sekä siihen että teet oikein. On nimittäin hirvittävä määrä (vääriä) mielipiteitä lääkkeiden ja raskauden suhteen. Juuri valmistuneen tutkimuksen mukaan, (yritän löytää sen ja liittää) mielialalääkeitä voi tosiaan käyttää raskauden aikana, tutkimuksessa oltiin seurattu lapsuusikään lapsia joiden äidit olivat lääkitystä käyttäneet ja lapset olivat täysin terveitä. Nyt sitten ainoa, mikä on ikävämpi, on se että olisi hyvä jos lääkitys voitaisiin lopettaa hetkeksi ennen synnytystä. Sillä vauva voi saada jonkin asteisen vieroitusoireen, riippuen tietty mitä ja mikä määrä lääkkeitä on käytössä ("SSRI-lääkkeitä raskautensa loppuun asti käyttäneiden äitien lapsilla on syntymän jälkeen todettu jonkin verran useammin tai enemmän vapinaa, levottomuutta tai lihasten kohonnutta jännitystä. On epäselvää, ovatko nämä oireet SSRI-lääkkeen serotoninergisiä vaikutuksia vai lääkkeen "saannin" päättymiseen liittyviä vastasyntyneen lopetus- tai vieroitusoireita. Nämä syntymän jälkeen ilmenevät oireet ovat kuitenkin olleet suhteellisen lieviä ja muutamassa päivässä ohimeneviä. Oireet voivat joskus olla vaikeitakin (kouristukset) ja vaatia lääkehoitoa."). Nämä menevät ohi mutta ei varmasti ole kiva juttu. Tämä on semmoinen asia jonka jokainen joutuu itse tutkiskelemaan ja miettimään ja puhumaan juuri esim gynekologinsa kanssa.

On se ikävää että on kauhea vauvakuume mutta saa aina miettiä miten "pää" kestää Ja mites synnytys sitten, miten sen kestää? jne jne En tiedä, ehkä nämä ovat asioita joita "normaalitkin" tulevat äidit miettivät. Mutta ei ole paniikkikohtaukset mitään nannaa, joten he jotka niistä joskus ovat kärsineet tekisivät mitä vain ettei koskaan enää joutuisi yhtäkään kokemaan.

Mutta mutta, me "paniikkihäiriöiset" joudumme tutkimaan ja oppimaan itsestämme paljon, meillä usein tukiverkko ja osaamme hengitykset sun muut joten ehkäpä näistä on juuri hyötyä raskausaikana ja lapsen synnyttyä. Ei tule paniikit ja muut ekaa kertaa

 

[elmeriii]

ja ysdänveri78! Odota rauhassa, tunti/päivä kerrallaan nuo ovat niitä alkuoireita, ne menvät ihan varmasti ohi!

 

[-Bambi-]

Nuo ovat alkuoireita, helpottavat ajan kuluessa, jollain viikossa, jollain kuukaudessa. Älä huoli, ne helpottaa vaikka pahalta tuntuukin! Mutta lääke auttaa, itsekin aloittaisin jos paniikkihäiriöni uusisi, pitää vaan toivoa ettei uusi. Olen tosiaan ensimmäistä kertaa raskaana 7+2, niin en tiedä miten paniikki/ahdistus tulee reagoimaan.. Toivottavasti pysyy oireettomana... Ehkä lähempänä synnytystä alkaa ahdistamaan... Jos haluat keskustelukaveria niin täällä olisi Pitkä historia paniikkia/ahdistusta.