E
essi
Vieras
Voisitteko antaa neuvoja miten pääsee eroon siitä katkeruudesta ja surusta kun mies ei osallistu kodin yhteisiin askareisiin. Minusta tuntuu että kun olen lasten kanssa aina keskenään, niin en osaa nauttia enää, suren vaan sitä että minulla pitäisi olla perhe, ja nyt vain yksinhuoltajan arkea.
Erota en halua, eikä meidän suhteessa sinäänsä vikaa ole, mies ei vain ole sen tyylinen että jaksaisi yhdessä touhuta. Haluaisin oppia olemaan onnellinen ilman miestä. Osaisko kukaan neuvoa tai kärsiikö samasta ongelmasta?
Erota en halua, eikä meidän suhteessa sinäänsä vikaa ole, mies ei vain ole sen tyylinen että jaksaisi yhdessä touhuta. Haluaisin oppia olemaan onnellinen ilman miestä. Osaisko kukaan neuvoa tai kärsiikö samasta ongelmasta?