P
pohdintaa
Vieras
ollaan oltu yhdessä 2.5vuotta, on yhteinen lapsi muttei asuta yhdessä+ mun lapsi.
jotenkin mua on alkanut ahdistaa tää suhde nyt jonkun kuukauden ajan.
me ei tehdä yhdessä mitään, ei olla koskaan tehty.
mä hoidan lapset täysin, mies kulkee omissa menoissaan. mies käy töissä ja sieltä menee omaan kotiinsa, illalla tulee meille n. tuntia ennen nukkumaanmenoa, tässä vaiheessa oma lapsensa on pääsääntösesti jo nukkumassa.
joskus viikonloppusin mä menen lasten kanssa miehen kämpille saunomaan, tänäänkin käytiin.
mies oli viime yön siellä kotonaan ja otti muutaman kaljan, ja me oltiin täällä omassamme. kun tänään mentiin sinne miehen luo, oltiin menossa saunaan niin mies kysy että ollaanko siellä yötä. mä sanoin etten tiedä, miks. no kun tekis mieli ottaa kaljaa, oli vastaus. (ja sitä kaljaa otetaan sit naapurin kanssa kunnolla)
no ei sit jääty sinne.
ahdistaa tää tilanne, mies on kuitenkin ihan mukava ja kunnollinen tyyppi, mut riittääkö se?
en mä tiedä mitä mä tällä alotuksella nyt haen
jotenkin mua on alkanut ahdistaa tää suhde nyt jonkun kuukauden ajan.
me ei tehdä yhdessä mitään, ei olla koskaan tehty.
mä hoidan lapset täysin, mies kulkee omissa menoissaan. mies käy töissä ja sieltä menee omaan kotiinsa, illalla tulee meille n. tuntia ennen nukkumaanmenoa, tässä vaiheessa oma lapsensa on pääsääntösesti jo nukkumassa.
joskus viikonloppusin mä menen lasten kanssa miehen kämpille saunomaan, tänäänkin käytiin.
mies oli viime yön siellä kotonaan ja otti muutaman kaljan, ja me oltiin täällä omassamme. kun tänään mentiin sinne miehen luo, oltiin menossa saunaan niin mies kysy että ollaanko siellä yötä. mä sanoin etten tiedä, miks. no kun tekis mieli ottaa kaljaa, oli vastaus. (ja sitä kaljaa otetaan sit naapurin kanssa kunnolla)
no ei sit jääty sinne.
ahdistaa tää tilanne, mies on kuitenkin ihan mukava ja kunnollinen tyyppi, mut riittääkö se?
en mä tiedä mitä mä tällä alotuksella nyt haen