paska olo

[ymmällään]

vituttaa ihan suunnattomasti... kirjoitin tänne aikaisemmin mun ja miehen ongelmista, nyt sain vihdoin aikaiseksi kertoa sille mikä mättää.. (tein sen sähköpostilla kun ajttelin että on helpompaa, mies saa rauhassa sisäistää asian...)
luki sen eilen, ja ilmeisesti oli todella iso isku vasten kasvoja...
ei puhunut mulle eilen mitään, lähti vaan töihin.. ja nyt aamulla kun tuli töistä niin ei edes huomenat sanonut, paiskoi vaan tavaroita.. nyt on ihan järkyttävän paska olo, mietin vain että jos oisin pitänyt turpani kiinni ja jatkanut vaan yhteis eloa, niin olisi ollut helpompaa...
maanantaina olisi tarkoitus keskustella, menen viikonlopuksi töihin ja mies saa rauhassa miettiä.. samoin kun minä..

 

[ymmällään]

tässä on se avautumiseni tänne...

http://kaksplus.fi/keskustelu/t1047718

 

[fanta]

Ehkäpä se isku vasten kasvoja oli nyt tarpeen. Toivottavasti mies tuumiskelee asioita viikonlopun aikana ja saatte hyvän keskustelun aikaan alkuviikosta. :hug:

 

[CorpseBride]

Ei vaan teit ihan oikein! Jotenkinhan ne mieltä painavat asiat pitää saada toisen tietoon niin että menee perille. Onko se mikään suhde, jossa ei asioita voi jakaa? Mun ukkoseni käyttäytyy samalla tavalla jos se herää tajuamaan yhtäkkiä jotain, varsinkin omia virheitään tms. Mut leppyy kun saa miettiä aasiat ensin itsekseen. Sit pystyy jo keskustelemaan asiallisesti.
:hug:

 

[La vida es un destino]

Ehkäpä se isku vasten kasvoja oli nyt tarpeen. Toivottavasti mies tuumiskelee asioita viikonlopun aikana ja saatte hyvän keskustelun aikaan alkuviikosta. :hug:

yhdyn tuohon. oikein teit :hug:

 

[ymmällään]

tuli vaan sellanen olo, kuin oisin tappanut jonkun hyvin pienen ja surkean olennon.. se sen ilme kun se eilen lähti...
mä kyllä aina käännän asiat mielessäni niin että poden huonoa omaatuntoa, vaikka aiheesta sanoisinkin.. siitähän tämä koko sotku on alkanut kun en oo sitten loppujen lopuksi viitsinyt/jaksanut sanoa sille mistään..

 

[fanta]

tuli vaan sellanen olo, kuin oisin tappanut jonkun hyvin pienen ja surkean olennon.. se sen ilme kun se eilen lähti...
mä kyllä aina käännän asiat mielessäni niin että poden huonoa omaatuntoa, vaikka aiheesta sanoisinkin.. siitähän tämä koko sotku on alkanut kun en oo sitten loppujen lopuksi viitsinyt/jaksanut sanoa sille mistään..

Joo, tuo on nyt miehen puolelta inhimillinen reaktio, mutta siltikin oli hyvä, että kerroit mikä mieltä painaa.

 

[ymmällään]

ja siis en vielä tiedä mitä haluan tehdä, ajatukset on nyt niin solmussa.. tää on ihan perseestä

 

[ymmällään]

nyt vaan kauhulla odotan maanantaita, että mikä on lopputulos.. vaikka en itse tiedä mitä haluan niin tuntuu pahalta ajatella että jos mies ilmoittaakin että se oli nyt sitten tässä...
miten voi ihminen olla näin sekaisin..

 

[haisuli]

Mut jos tuolla tavalla alko reagoimaan kun asjasta sanoit,ilmeisesti tajus et homma ei toimi pitemmän päälle nuin,eli kohtelee väärin sua ja parisuhdetta ja asja kolahti jossain määrin,koska jos ei ois reagoinu,ni ei ois asjakaan "kolahtanu". Luultavasti tarvii nyt aikaa kelata ,ja miettiä asjoita rauhassa ja nähdä asjan toinenkin puoli. Miehillä toi asjoitten kelaaminen usein kestää jonkin aikaa. Tuskin miehesi "paha" ..toimii vaan ajattelemattomasti. Koita jaksaa ja yritä olla ja keskittyä nyt vaan hetki itseesi ,varmasti jossain vaiheessa ottaa asjan puheeksi ku tajuaa,et ylim.huomiota ei tuu ja et kysele asjasta enempää..tms.jos kysyy esimnxs kahvi ,vastaat norm "et on " mut ei mitään huomiota tai ylimääräsiä höpinöitä..joskus "shokki" hoito toimii.

 

[ymmällään]

täytyy toivoa että tehos, koska muuten tää oli vaan turhaa paskaa..
mä vaan mietin että millainen vastareaktio sieltä tulee.. luettelee kaikki mahdolliset ja mahdottomat virheet... ja vaatii minua muuttumaan..
ei sillä, kyllä mussa virheitä riittää, kun en ole sattunut syntymään täydelliseksi.. mutta jos vaatii muuttamaan sellaisia asioita jotka ei edes oikasti vaikuta meidän suhteeseen.. ihan vaan vittuillessaan...

 

[ymmällään]

ihmis mieli on siitä kumma että eilen aloin itkemään kun se oli lukenut sen kirjeen, kun niin toivoin että olisi tullut luokse ja sanonut että ei ole mitään hätää ja kyllä me onnistutaan tässä.. sitten kun ylläri ylläri ei tullut niin iski ahdistus... ei kyllä mene vahvasti mulla..

 

[Nannanapa]

Teidän kannattaisi ehdottomasti mennä perheneuvolaan ja/tai johonkin pariterapiaan. Soita vaikka neuvolaan ja kysy, että msitä voisit saada kyseisen paikan yhteistiedot.

Mun tutut kävi terapiassa kun heillä oli samantyylinen tilanne ja meinasivat jo erota, mutta terapiassa he saivat apua ja ovat nykyään onnellisesti naimisissa ja tekivät terapian jälkeen pari muksua lisää

Voit mennä perheneuvolaan tai sinne terapiaan yksinkin, ellet saa miestäsi mukaan. Luulisi miehen siinä vaiheessa vakavoituvan ja yrittävän, jos huomaa että lähdet lapsen kanssa ellei tyyli muutu.

 

[vieras]

kylä mä itsekin loukkaannun ja suutun jos joku kertoo mulle mun vioista, virheistä jne..lasten kasvatuksessa ja parisuhteessa. mut sitten ku rauhottuu niin alkaa näkemään asioita uudessa valossa. se o joskus onni, ettäihmiset saa suunsa auki.
näin päästään eteenpäin.
mun mies ois ollu kans oravan näköinen jolta ois varastettu pähkinät, jos sanoisin sille. mutta joutuispa ainakin oikeasti miettimään asioita

 

[ymmällään]

Teidän kannattaisi ehdottomasti mennä perheneuvolaan ja/tai johonkin pariterapiaan. Soita vaikka neuvolaan ja kysy, että msitä voisit saada kyseisen paikan yhteistiedot.

Mun tutut kävi terapiassa kun heillä oli samantyylinen tilanne ja meinasivat jo erota, mutta terapiassa he saivat apua ja ovat nykyään onnellisesti naimisissa ja tekivät terapian jälkeen pari muksua lisää

Voit mennä perheneuvolaan tai sinne terapiaan yksinkin, ellet saa miestäsi mukaan. Luulisi miehen siinä vaiheessa vakavoituvan ja yrittävän, jos huomaa että lähdet lapsen kanssa ellei tyyli muutu.

niin mä vähän suunnittelin,meillä on pojan neuvola ens viikolla niin silloin kyselen sitten.. voin kyllä veikata ettei mies lähde.. mutta jos mä saisin ajatukset selviksi omassa päässäni..

 

[The Urpoileva Helmi]

alkushokin jälkeen miehesi luultavasti skarppaa hetkeksi ja sitten sama alkaa taas alusta
t:kokemusta on
:hug:

 

[Nannanapa]

Toivottavasti saatte asiat selvitettyä ja pääsette etenemään tässä vaikeassa tilanteeessa.

Hirmusti jaksamisia :hug:

 

[ymmällään]

alkushokin jälkeen miehesi luultavasti skarppaa hetkeksi ja sitten sama alkaa taas alusta
t:kokemusta on
:hug:

se on myös mun mielessä.. kun tavallaan muutettavaa on niin paljon...
sen takia en tiedäkkään mitä haluan tehdä.. en haluaisi luovuttaa mutta en myöskään takoa päätäni turhaan seinään...

 

[ymmällään]

kiitoksia kaikille ymmärtäjille helpottaa vähän oloa kun ei saa kuulla olevansa niin paska kuin miltä tuntuu..

 

[The Urpoileva Helmi]

alkushokin jälkeen miehesi luultavasti skarppaa hetkeksi ja sitten sama alkaa taas alusta
t:kokemusta on
:hug:

se on myös mun mielessä.. kun tavallaan muutettavaa on niin paljon...
sen takia en tiedäkkään mitä haluan tehdä.. en haluaisi luovuttaa mutta en myöskään takoa päätäni turhaan seinään...

sun kantsis lähtee yksin/lasten kanssa johonkin vaikka vain viikonlopuksi että saisit miettiä ihan rauhassa.

 

[samassa veneessä]

Kuulosti omalta kirjoitukselta toi sun aloitus.
Meillä nyt melkeen kymmenen vuotta, ja mies on oikeasti muuttunut, ainakin vähän parempaan suuntaan. Joten kuka sanoo, ettei ihminen muutu.
Olen ollut monet kerrat ihastunut toiseen koska mies on ollut sellainen kuin on. Mutta ei olla eroon päästy, ja nyt tuntuu välillä jopa hyvältä

 

[ymmällään]

alkushokin jälkeen miehesi luultavasti skarppaa hetkeksi ja sitten sama alkaa taas alusta
t:kokemusta on
:hug:

se on myös mun mielessä.. kun tavallaan muutettavaa on niin paljon...
sen takia en tiedäkkään mitä haluan tehdä.. en haluaisi luovuttaa mutta en myöskään takoa päätäni turhaan seinään...

sun kantsis lähtee yksin/lasten kanssa johonkin vaikka vain viikonlopuksi että saisit miettiä ihan rauhassa.

no mä meen nyt viikonlopuksi töihin.. eli käyn himassa nukkumassa.. ja mieskin on sen ajan töissä.. on tälläinen poikkeus tilanne.. poika on siskolla päivät hoidossa... eli saan olla rauhassa, eikä tarvii miestäkään nähdä.. kun en oikeasti kestä sitä ettei noteeraa mua millään tavalla..

 

[ymmällään]

Kuulosti omalta kirjoitukselta toi sun aloitus.
Meillä nyt melkeen kymmenen vuotta, ja mies on oikeasti muuttunut, ainakin vähän parempaan suuntaan. Joten kuka sanoo, ettei ihminen muutu.
Olen ollut monet kerrat ihastunut toiseen koska mies on ollut sellainen kuin on. Mutta ei olla eroon päästy, ja nyt tuntuu välillä jopa hyvältä

hyvä tietää että on pareja jotka on selvinny tälläsestä..
antaa pikkasen toivoa..

 

[Onnellinen Villasukka]

siitä saatta vielä jotakin hyvää seurata.
JOsko tämä olisi vain ensireaktio asiaan, muistelepas omia reaktioita elämäsi varrella eri asioihin ja mitä nyt niistä samoista asioista ajattelet.
Tämä hetki on vain tämä hetki, ei enempää ei vähempää.
Sinulle ja teille voi tapahtua vielä kaikki hyvä,, se on mahdollista. :heart:
:hug:

 

[v]

Varo ettei miehes saa käännettyä tätä nyt sun viaksesi. Eli, että oikeesti ei ole mitään ongelmaa ja että sä olet kuvitellut kaiken ja että muutkin ovat samanlaisia, mutta sä vaan ylireagoit. Ja ettei käy niin että lopulta sä pyytelet anteeksi, että olet tämmöistä hämminkiä aiheuttanut ja sulla on huono omatunto. Sä pärjäät yksinkin, varmaan paremminkin. Toi unenpuute on paha juttu, eikö ole mitään muuta mahdollisuutta lapsen hoitojärjestelyihin kun toi nykyinen?