Pelkään ettei minusta olekaan mihinkään :(

[,,,,,]

Olen merkonomi. Työllistyminen viime aikoina on ollut todella hankalaa ja tällä hetkellä olen työtön. Haluan vaihtaa alaa. Mutta usko itseeni puuttuu. Tai en tiedä onko uskosta kiinni vaan puhtaasti siitä etten osaa mitään. Haluaisin opiskella lähihoitajaksi mutta olen aika varma etten läpäise soveltuvuuskoetta. Tunnen itseni todella epätavallisen tyhmäksi.

 

["Manon"]

Työttömyys tekee tosi huonoa itsetunnolle. Olen sen itsekin kokenut. Hae vaikka enempää miettimättä siihen lähihoitajakoulutukseen. Kun pääset taas tekemisen meininkiin mukaan niin itsetuntokin paranee etkä tunne itseäsi enää niin tyhmäksi. Tsemppiä!

 

["Uuno"]

Moni ihminen ei pääse ensi yrittämällä haluamaansa opiskelupaikkaan. Ei se ole häpeä, vaan ihan tavallista. Rohkeasti vaan haet sen enempiä miettimättä. Jos et heti pääse kouluun, niin voithan silti työllistyä hoiva-alalle avustajaksi ja sitten hakea ja päästä myöhemmin kouluun.

 

[ap.]

Ainahan sitä voi yrittää toki. Pelkään vain etten pääse. Olen aina ollut huono koulussa.
Lisäksi täytän pian 30 ja en ole elämäni aikana ehtinyt paljon oikeassa palkkatyössä olla. Haluan pian kivan työn ja hyvät tulot. En halua koko elämää elää aina jollain tuella esim työmarkkinatuella, opintotuella tai äitiys/kotihoidontuki.

Aivan järjetön ahdistus näitten asioitten suhteen.

 

[toinen sellanen]

Täällä toinen merkonomi, jolla samaa ongelmaa... Eikä uskoa itseen missään asiassa ole.

 

[Khisu]

Minäkin merkonomi, eikä töitä ollut joten lähdin opiskelemaan uutta alaa vuosi sitten. En edes haluaisi enää tehdä mitään toimistotöitä. Ei ollut mun juttu. Täytin tänä vuonna 30, eli aika vanha minäkin.